Kuolinpesään kuuluu yksi osakas, jonka talous on kuralla. Leski asuu perikunnan omistamassa osakkeessa, ja hänellä on henkilökohtaisia säästöjä, jotka eivät kuulu kuolinpesään. (Henkilökohtainen perintö oman omaisen jälkeen). Leski maksaa kaikki asumiskulut, kuolinpesällä ei asunnosta ole mitään menoja.
Leski haluaisi auttaa rahavaikeuksissa olevan lapsensa kuiville, mutta ongelmana on, miten muut perilliset suhtautuvat.
Voiko leski vain maksaa velat pois? Jättäisi asian kahdenkeskiseksi? Summa ei ole kuin muutaman tuhannen kokoinen, mutta työttömälle ylivoimainen.
Voisiko summan laskea ennakkoperinnöksi, ja jos, niin millainen dokumentti siitä tulisi tehdä?
Miten perintövero?
Leski haluaisi auttaa rahavaikeuksissa olevan lapsensa kuiville, mutta ongelmana on, miten muut perilliset suhtautuvat.
Voiko leski vain maksaa velat pois? Jättäisi asian kahdenkeskiseksi? Summa ei ole kuin muutaman tuhannen kokoinen, mutta työttömälle ylivoimainen.
Voisiko summan laskea ennakkoperinnöksi, ja jos, niin millainen dokumentti siitä tulisi tehdä?
Miten perintövero?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lesken rahat eivät ole kuolinpesän omaisuutta, joten auttaa voi, eikä muilta tarvitse kysellä. Nykyään on paljon ihmisiä, joiden mielestä vanhempien varat muuttuvat heidän perintörahoukseen jo vanhempiensa täyttäessä 70 vuotta. Miksi sen muuten pitäisi olla ennakkoperintöä? Meidän suvussa on ollut tapana, että vanhemmat ovat saaneet vapaasti auttaa lapsistaan niitä, jotka eivät ole elämässään pärjänneet niin hyvin kuin sisaruksensa, ei ole kukaan vaatinut vanhempiaan siitä tilille. Olemme olleet vaan tyytyväisiä, että ovat voineet auttaa. Minkälaisia ahneita paskoja te oikein olette, kun olette jo omimassa lesken rahat ?
Minä en ole ahne paska, vaan toivon voivani auttaa ongelmissa olevaa nuorta. En kuitenkaan halua kenellekään vaikeuksia sen vuoksi , siksi kysyin, ANTEEKSI häiriö.
"Leski haluaisi auttaa rahavaikeuksissa olevan lapsensa kuiville, mutta ongelmana on, miten muut perilliset suhtautuvat."
Auttamisesta ei tarvitse muille lapsille kertoa.
"Voisiko summan laskea ennakkoperinnöksi, ja jos, niin millainen dokumentti siitä tulisi tehdä?"
Jos leski maksaa lapsensa velan, kysymys on lahjasta. Jos lahja on vähintään 5.000 euroa yhteensä kolmelta peräkkäiseltä vuodelta, lahjansaajan tulee tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero (ei perintövero), esimerkiksi 8.000 eurosta 340 euroa.
Verotta ketä tahansa voi auttaa maksamalla tämän elatukseen liittyviä menoja (ruoka, vuokra, terveys yms.) suoraan, mutta ei niin, että raha annettaisiin autettavalle itselleen maksuja varten.
Tavanomaista syntymäpäivä- tai joululahjaa suurempi lahja presumoidaan lahjanantajan kuoleman jälkeen ennakkoperinnöksi, jolloin se aikanaan perinnönjaossa vastaavalta osin vähentää saajan perintöä. Jos kuitenkin lahajanantaja on esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa ilmoittanut, että lahjaa ei tule katsoa ennakkoperinnöksi antajan jälkeen, sitä ei tulevassa perinnönjaossa käsitellä saatuna perintönä. Ks. perintökaaren 6. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L6
"Miten perintövero?"
Lahja on aina lahja antajan eläessä. Jos se antajan kuoltua toimitettavassa perinnönjaossa katsottaisiin ennakkoperinnöksi, se lisätään laskennallisesti saajan perintöön ja verotetaan perintönä. Mahdollisesti maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta.