Digiboksin virtalähde

Kyse siis Venton HD2 digiboksista, joka toisinaan jämähtää käynnistymisvaiheessa "loading 49%" kohtaan ja vain virtakytkimen napsautuksella tokenee. Koska edes ohjelmiston puhdas uudelleenasennus ei ratkaise ongelmaa, vian täytynee olla rautatasolla. Aloin virtalähdettä (model RHS-700) tutkailemaan ja kondensaattorit näytti olevan OK päällepäin. Jännitteitä mittaillessa kuitenkin ilmeni seuraavaa:

FV+ -26.6V
FV- -29.7V
-22V -32.6V
23V 35.1V
3.3S 3.33V
12V 11.96V
6.5V 7.40V
CTL 3.23V
5V 5.13V
3.3 3.31V

-22V, 23V ja 6.5V jännitteet on aika yläkanttiin, mahtaako olla "normaalia"? Topfieldin digiboksissa konkkavikojen kanssa aikoinaan tapellessa ainakin sanottiin olevan normaalia, että joku jännitelinja näytti suurempia lukemia kuin piirilevylle on painettu joten mahtaako olla sama juttu tässäkin? Ilman virtalähteen kaavioita konkkien vaihtelu on kuitenkin melko arpapeliä, ellei kaikkia ala vaihtamaan kerralla.
Ilmoita


Mielestäni tärkeämpi mitata kyseisistä jännitteistä rippeli ja jos se on yli 20%, niin on vikaa.
5 VASTAUSTA:
En ole ennen mittaillut rippeleitä, eikä ole oskilloskooppeja aloittelijalla käytössä, onnistuuko tarpeeksi hyvin yleismittarilla ja onko se rippelimittaus siinä oleva Hz% -valinta?
Jahas, unohtakaapas edellinen kommentti kun ei se rippelin mittaus näymmä sen kummempi ole kuin että ensin otetaan normaali tasavirtajännite ja sen jälkeen vaihtovirtajännite jonka arvo ei saisi ylittää 20% tasavirtajännitteestä. Luulin, että kyse olisi konstikkaammasta jutusta.
konkkaronkka kirjoitti:
Jahas, unohtakaapas edellinen kommentti kun ei se rippelin mittaus näymmä sen kummempi ole kuin että ensin otetaan normaali tasavirtajännite ja sen jälkeen vaihtovirtajännite jonka arvo ei saisi ylittää 20% tasavirtajännitteestä. Luulin, että kyse olisi konstikkaammasta jutusta.
Rippelin mittauksessa voi olla ongelmaa yleismittarin taajuusvasteesta. Jos rippeli on peräisin esimerkiksi 400 kHz taajuudella toimivasta hakkurista ja yleismittarin AC - alue näyttää oikein vain 1 kHz:aan asti niin et näe rippeliä vaikka sitä olisi.

Yksinkertainen tapa tuon ongelman ratkaisemiseen on se, että katsot asiaa ylipäästösuotimen ja dioditasasuuntauksen lävitse. Mitattavan jännitteen kanssa sarjaan kondensaattori (vaikkapa 10 µF tai jotakin sinnepäin), niin tasajännite jää sen toiselle puolelle ja vain rippeli pääsee läpi. Sitten 10 kilo-ohmin vastus (tai sinnepäin) konkan toisesta päästä maihin niin että tasavirralle on kulkureitti. Sitten konkan ja vastuksen liitospisteestä diodi, jolla tasasuunnataan vastuksen yli jäävä jännite. Diodin toisesta päästä mittaat TASAjännitettä maata vasten. Mittarin yli voi vielä kytkeä kondensaattorin tekemään mahdollisista jännitepiikeistä helpommin havaittavaa signaalia.

Tuo kytkentä tekee korkeataajuisesta hakkurin rippelistä tasajännitettä, jolloin mittari näkee sen oikein. Paras olisi tietty katsoa asiaa oskilloskoopilla mutta jos sellaista ei ole niin...
rippelistätasasähköä kirjoitti:
Rippelin mittauksessa voi olla ongelmaa yleismittarin taajuusvasteesta. Jos rippeli on peräisin esimerkiksi 400 kHz taajuudella toimivasta hakkurista ja yleismittarin AC - alue näyttää oikein vain 1 kHz:aan asti niin et näe rippeliä vaikka sitä olisi.

Yksinkertainen tapa tuon ongelman ratkaisemiseen on se, että katsot asiaa ylipäästösuotimen ja dioditasasuuntauksen lävitse. Mitattavan jännitteen kanssa sarjaan kondensaattori (vaikkapa 10 µF tai jotakin sinnepäin), niin tasajännite jää sen toiselle puolelle ja vain rippeli pääsee läpi. Sitten 10 kilo-ohmin vastus (tai sinnepäin) konkan toisesta päästä maihin niin että tasavirralle on kulkureitti. Sitten konkan ja vastuksen liitospisteestä diodi, jolla tasasuunnataan vastuksen yli jäävä jännite. Diodin toisesta päästä mittaat TASAjännitettä maata vasten. Mittarin yli voi vielä kytkeä kondensaattorin tekemään mahdollisista jännitepiikeistä helpommin havaittavaa signaalia.

Tuo kytkentä tekee korkeataajuisesta hakkurin rippelistä tasajännitettä, jolloin mittari näkee sen oikein. Paras olisi tietty katsoa asiaa oskilloskoopilla mutta jos sellaista ei ole niin...
Eräältä sivulta löysin vinkin, että voi 9V paristosta mitata ACV-valinnalla yleismittarilla ja jos näyttää nollaa niin mittari olisi sovelias rippelin mittailuun, mutta siinä ei mainittu noista lisävirityksistä mitään. Minulla on 2 yleismittaria, toinen vanhanmallinen manuaalisäätöinen ja toinen vähän modernimpi automaattisesti säätyvä. Vanhanmallisella paristosta tuli jotain 19.9 volttia mutta uudempi näytti nollaa ACV:llä. Samaten kun kokeilin vanhalla mittarilla mittailla virtalähteen linjoja, näytti ACV:llä aika härskejä lukemia. Uudemmalla mittarilla taas jäi kaikki reippaasti 1 voltin alle. Mutta jos tuo uudempikaan mittari ei sitten näytä rippeleitä oikein ilman konkka-vastus-diodi-kytkentää niin ei kai niihin arvoihin ole luottamista.
konkkaronkka kirjoitti:
Eräältä sivulta löysin vinkin, että voi 9V paristosta mitata ACV-valinnalla yleismittarilla ja jos näyttää nollaa niin mittari olisi sovelias rippelin mittailuun, mutta siinä ei mainittu noista lisävirityksistä mitään. Minulla on 2 yleismittaria, toinen vanhanmallinen manuaalisäätöinen ja toinen vähän modernimpi automaattisesti säätyvä. Vanhanmallisella paristosta tuli jotain 19.9 volttia mutta uudempi näytti nollaa ACV:llä. Samaten kun kokeilin vanhalla mittarilla mittailla virtalähteen linjoja, näytti ACV:llä aika härskejä lukemia. Uudemmalla mittarilla taas jäi kaikki reippaasti 1 voltin alle. Mutta jos tuo uudempikaan mittari ei sitten näytä rippeleitä oikein ilman konkka-vastus-diodi-kytkentää niin ei kai niihin arvoihin ole luottamista.
Ongelmana on rippelin taajuus. Jos rippeli on 50 Hz tai 100 Hz eli verkkosähköstä peräisin niin sen yleismittari näyttää oikein. Jos rippeli on peräisin hakkuritehonlähteen omasta toiminnasta niin sen hakkurin elektroniikka toimii esimerkiksi 100000Hz (100 kHz) tai 400000Hz (400 kHz) taajuudella. Yleismittari ei sitä välttämättä näytä oikein. Ja kun et tiedä näyttääkö oikein vai eikö näytä oikein niin et voi siihen luottaa.
+Lisää kommentti
Kyllä se taitaa olla näin kuten vanhoissa TOP ja muissa, missä oli hakkuri, että piti vaihtaa lähes kaikki konkat, mulla on kyllä kooppi, vaan jos vaihto yhden kesti viikon pari ja taas samaa. Eli vaihdoin kaikki sovinolla, niin pelas hamaan loppuun saakka. Hakkuri on senverran kriittinen vehje, että jo pienikin vika tekee siitä toimimattoman, eli vaikka konkka ei pullistele tai valuttanut alleen, voi vika olla siinä. No ihan harvan kerran shotky on ollut viallinen, silloin se ei toimi mitenkään.
Harmi, minulla oli kooppi tuolla radioamatöörien roskalavalla, eli facessa pitkän aikaa, viimeviikolla se lähti, tuolla saa ilmoitella tavaroita, jotka ovat ilmaisia
1 VASTAUS:
Jotenkin ihmetyttää se yleinen neuvo, että vialliset konkat kyllä näkee pullistumista tai vuodoista. Tasan kerran omalla kohdalla on tuollaista tullut vastaan, kun eräässä PC:n emolevyssä oli huono konkkasatsi ja kaikki oli yrjönneet tavaran yläkautta ulos. Muina kertoina, kun on sekoileva/toimimaton laite ollut tutkinnan alla, ei konkissa ole päällisin puolin näkynyt vikaa, mutta vaihtamalla alkoi kuitenkin pelittämään.
+Lisää kommentti
Alkaa omat konstit olemaan loppu, mutta kokeilin nyt vielä vaihtaa kiintolevyn kun huomasin että alunperin sisään nakkaamani satunnainen 2.5" läppärilevy näytti olevan hämmästyttävä virtasyöppö kun päällä luki 5V - 1A. Yleensähän nuo pyörii siinä 0.5A kieppeillä joten vaihdoin vähän virtapihimmän levyn (0.455A). Jos jonkun ihmeen kautta se nyt aiheuttaisi jumittavaa häröä käynnistysvaiheessa powerivanhukselle. Muutenhan boksi ei jumittele tai sekoile mitenkään kun pääsee käynnistysvaiheesta läpi, joten vähän mietityttää että olisiko rautavika kuitenkaan ja olisihan sen silloin pitänyt vuoden aikana jo pahentua huomattavasti. Ainakin Topfield-digiboksilla jumiminen paheni nopeasti ajan mittaan huonoilla konkilla ja ilmaantui kaikenlaisia uusiakin outoja "toimintoja".
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Digiboksin virtalähde

Kyse siis Venton HD2 digiboksista, joka toisinaan jämähtää käynnistymisvaiheessa "loading 49%" kohtaan ja vain virtakytkimen napsautuksella tokenee. Koska edes ohjelmiston puhdas uudelleenasennus ei ratkaise ongelmaa, vian täytynee olla rautatasolla. Aloin virtalähdettä (model RHS-700) tutkailemaan ja kondensaattorit näytti olevan OK päällepäin. Jännitteitä mittaillessa kuitenkin ilmeni seuraavaa:

FV+ -26.6V
FV- -29.7V
-22V -32.6V
23V 35.1V
3.3S 3.33V
12V 11.96V
6.5V 7.40V
CTL 3.23V
5V 5.13V
3.3 3.31V

-22V, 23V ja 6.5V jännitteet on aika yläkanttiin, mahtaako olla "normaalia"? Topfieldin digiboksissa konkkavikojen kanssa aikoinaan tapellessa ainakin sanottiin olevan normaalia, että joku jännitelinja näytti suurempia lukemia kuin piirilevylle on painettu joten mahtaako olla sama juttu tässäkin? Ilman virtalähteen kaavioita konkkien vaihtelu on kuitenkin melko arpapeliä, ellei kaikkia ala vaihtamaan kerralla.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta