Hyvää huomenta.
"Kuka on poissa näin kauniina päivänä",
kysyi kirjanpidonmaikka kauppiksessa tuntinsa alussa, joskus 50 vuotta sitten.
No niin, nyt tapahtui kummallista.
Vieras, komea mies rimpautti ovikelloani.
Tulin juuri suihkusta ja olin riihen seinästä reväistyn näköinen.
Tukka sekaisin ja nuhjaantunut kylppäritakki niskassa.
Mies kysyi minua nimeltä.
Kauhukuvat levisivät sisimpääni nano sekunneissa.
Mitä pahaa olen tehnyt, onko omaisille sattunut jotain?
Miehellä oli kuukauden paikallislehdet kädessä ja hän toi ne minulle.
Nimeni oli lehden osoitepaikalla.
Mitä helkattia.
En ole tilannut mitään.
Miehen postilaatikko oli täyttynyt hänen reissussa ollessaan lehdistäni.
Molemmat oltiin äimän käkenä.
Otin lehtikasan ja kiitin vaivannäöstä.
Siskoni soitti ja kysyi onko mukava ollut lukea lahjalehteä.
Hän oli tilaaja, mutta osoite oli täysin väärin.
Olisihan se ollut, mutta kun lehdet huilasivat 100 metrin päässä omasta postilaatikostani.
Nyt osoite korjattiin, mutta lahjatilaus päättyi.
Piru vieköön, jäi se lehtien tuoja mieleen, hyvällä.
Päivänjatkoja.
"Kuka on poissa näin kauniina päivänä",
kysyi kirjanpidonmaikka kauppiksessa tuntinsa alussa, joskus 50 vuotta sitten.
No niin, nyt tapahtui kummallista.
Vieras, komea mies rimpautti ovikelloani.
Tulin juuri suihkusta ja olin riihen seinästä reväistyn näköinen.
Tukka sekaisin ja nuhjaantunut kylppäritakki niskassa.
Mies kysyi minua nimeltä.
Kauhukuvat levisivät sisimpääni nano sekunneissa.
Mitä pahaa olen tehnyt, onko omaisille sattunut jotain?
Miehellä oli kuukauden paikallislehdet kädessä ja hän toi ne minulle.
Nimeni oli lehden osoitepaikalla.
Mitä helkattia.
En ole tilannut mitään.
Miehen postilaatikko oli täyttynyt hänen reissussa ollessaan lehdistäni.
Molemmat oltiin äimän käkenä.
Otin lehtikasan ja kiitin vaivannäöstä.
Siskoni soitti ja kysyi onko mukava ollut lukea lahjalehteä.
Hän oli tilaaja, mutta osoite oli täysin väärin.
Olisihan se ollut, mutta kun lehdet huilasivat 100 metrin päässä omasta postilaatikostani.
Nyt osoite korjattiin, mutta lahjatilaus päättyi.
Piru vieköön, jäi se lehtien tuoja mieleen, hyvällä.
Päivänjatkoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
- - kenenkähän hallussa mun postini on lymyillut - kaappiini jostain ilmstynyt nivaska tekstiä jonka mukaan mielenterveysongelmista kärsivien on poistuttava omasta kodistaan ja muutettava kunnan vuokra- asuntoon - en ihan jaksa pelkkänä vitsinä tohonkaan juttuun suhtautua - onko uskovaisna esiintyvä päihdekööri taas asialla sukuvihoineen tms?
Otin aiemmin puhelinoperaattoriin yhteyttä puhelinvian vuoksi - viestien lähettäminen ei jostain syystä puhelimellani onnnistu - on kuulemma operaattorin asiaa hoitaa asia kuntoon - ei tietoa onko puhelimstani akkukin viety tai niin sipannut että puhelimen piuhan täytyy olla kaiken aikaakiinnitettynä laturiin - - aiemmin talossa vierailleet nulkit oli pätkineet aiemmista sähkövehkeitä vähän johtojakin palasiksi joistain laitteista.
Kaveri oli tavoitellut eilen, soitin takaisin, ei vastannut.
Illemmalla soitti, vastasin, jäbä sanoi "olit tavoitellut", vastasin että itse tavoittelit ensin, kertoi vaan testanneensa lähimuistiani, että muistinko hänen olleen eka.
Oli erehtynyt naisystävänsä syntymäpäivästä, väitti sen olevan torstaina, kun olikin jo eilen, jota päivää pidin oikeana.
Joutui tunnustamaan minun olleen oikeassa.
Voi perseensuti kun säikähdin, luulin jo että joku turnus-jussi
hesasta pääsi pilkkimään, ja yksin olo jäi haaveeksi
alottajalle:
kuhan et jonkun ukkomieheen ihastunu,
muu ei haittaakaa,
unohda heti jos on toisen avio tai avo-mies se komee lehden paluttaja,
unohda
Totta maar.
Läksyni olen oppinut.
Mies vain säväytti, tietty kun harvoin ovikello soi.
Tuskin näen enää koskaan.
Teilläkö ei ole postilaatikoissa nimiä? Lehdissähän oli sinun nimesi.
Vai onko postinkantaja lukutaidoton?
Tell
Postilaatikoissa on nimet.
Lehdessä oli painettuna nimeni ja jostain syystä osoite väärin.
Tästä talosta 100 metriä tulosuuntaan.
Lehdenjakajat jakavat aamuisin lehden, osoitteen, ei henkilön mukaan.
Varsinkin kun nimi on outo.
Lehdenjakajat ovat eri porukkaa kuin päiväpostin jakajat.
Tämä tie on lähes kymmenen kilometriä pitkä, jonka varrella asun.
Kun en ole vakitilaaja ja sain lahjalehden väärin painettuun osoitteesen, jakaja pudotti sen ko. laatikkoon.
Olisinhan voinut olla vaikka salarakas tai joku hyyryläinen ko osoittessa.
Sitäpaitsi jos kysyy nimelläni osoitetta, se on salainen.
Niinkuin on puhelinnumeronikin.
Olen halunnut niin.
Mies joka toi lehtinipun oli joutunut käymään läpi pitkän tien laatikoita katsellen.
Hän olisi tietty voinut sitten pudottaa nivaskan löytämäänsä oikean nimen laatikkoon, mutta halusi fiksuna miehenä varmistaa, että olen lehtien saaja.
Tai huononpi vaihtari on, että hän oli niin ärsyyntynyt vieraan ihmisen lehdentulosta laatikkoonsa, että halusi nähdä tämån, eli minut.
Kun selitin, etten tiennyt koko lehden tilauksesta mitään, mies hymyily ja oli symppis.
Kiva sattumus sulle
sehän on vaan mukavoo
kun vieraat miehet soitteloo,
piankos siitä vieras tutuksi tupsahtelloo.
maissi
Onhan se yllättävää täällä maalla, kun elämä on hyvin tapahtumaköyhää.
Mies on aviossa, se selvisi kyliltä hyvinkin nopeasti.
Täällä tiedetåån kaikki asiat.
Paitsi näköjään sukunimet ovat hakusessa.
Itselläni on ruotsinkielinen sukunimi, niinkuin täällä on monella muullakin.
Paikka on ruotsinkielistä seutua.
Ahlainenko ruotsinkielistä seutua ? hohhoijaa.