Eduskunta hylkäsi lopullisesti aktiivimallin kumoamista vaatineen kansalaisaloitteen keskiviikkona toisessa käsittelyssä. Aktiivimallin kumoamista vaatinut kansalaisaloite oli todella suosittu ja keräsi yli 140 000 allekirjoitusta.
Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä eli se päätti hylätä kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset.
Aloitteessa perusteltiin halua perua työttömyysturvan aktiivimallia koskevat lait sillä, että malli voi johtaa työttömyysetuuden alentamiseen, vaikka työnhakija olisikin ponnistellut työllisyytensä edistämiseksi.
Aloitteen mukaan on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, ettei työnantajan rekrytointivalinta ole osunut häneen tai mikäli hänen kotiseudullaan ei ole ollut sopivaa työllistymistä edistävää palvelua tarjolla tarkastelujaksolla. Tätä ovat myös muun muassa palkansaajajärjestöt kritisoineet.
Esimerkiksi työministeri Jari Lindström (sin) on myöntänyt, että mallissa on ongelmia ja myös epäoikeudenmukaisuutta. Kun eduskunta käsitteli aloitetta 19. helmikuuta, Lindströmin lisäksi vain muutama hallituksen edustaja saapui paikalle puolustamaan aloitetta.
Muutoksia huhtikuussa
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti mietinnössään kansalaisaloitteen hylkäämistä muun muassa siksi, että aktiivimallissa havaittu virheitä on korjattu ja niitä korjataan.
Huhtikuun alussa voimaan astuu niin kutsuttu aktiivimallin laajennus, jonka myötä muun muassa ammattiliittojen- ja järjestöjen, kuntien ja tiettyjen yhdistysten järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut kerryttävät aktiivisuutta. Tällä hetkellä vain työvoimaviranomaisen järjestämät tai hankkimat palvelut hyväksytään aktiivimalliin.
Valiokunta perusteli aloitteen hylkäämistä myös sillä, että aktiivimallin vaikutusten arviointi on kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela selvittävät parhaillaan laajassa tutkimushankkeessa aktiivimallin vaikutuksia. Hankkeen väliraportti valmistuu huhtikuussa 2019.
Keskiviikon äänestyksessä vastakkain olivat opposition kansanedustajien tekemät lausumaehdotukset sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemä mietintö. Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Aktiivimalli leikkaa työttömyysetuuden tasoa 4,65 prosentilla kolmeksi kuukaudeksi, mikäli työtön työnhakija ei ole osoittanut tarkastelujaksolla riittävää aktiivisuutta. Aktiivisuusehdon voi täyttää olemalla 18 tuntia palkkatöissä, tienaamalla 241 euroa yritystoiminnalla tai olemalla viisi päivää TE-toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Vuoden 2019 alusta alkaen myös lyhytaikaisella opiskelulla on voinut tietyin ehdoin kerryttää aktiivisuutta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a6918edb-8541-4aee-90a1-2f444165f0d4
Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä eli se päätti hylätä kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset.
Aloitteessa perusteltiin halua perua työttömyysturvan aktiivimallia koskevat lait sillä, että malli voi johtaa työttömyysetuuden alentamiseen, vaikka työnhakija olisikin ponnistellut työllisyytensä edistämiseksi.
Aloitteen mukaan on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, ettei työnantajan rekrytointivalinta ole osunut häneen tai mikäli hänen kotiseudullaan ei ole ollut sopivaa työllistymistä edistävää palvelua tarjolla tarkastelujaksolla. Tätä ovat myös muun muassa palkansaajajärjestöt kritisoineet.
Esimerkiksi työministeri Jari Lindström (sin) on myöntänyt, että mallissa on ongelmia ja myös epäoikeudenmukaisuutta. Kun eduskunta käsitteli aloitetta 19. helmikuuta, Lindströmin lisäksi vain muutama hallituksen edustaja saapui paikalle puolustamaan aloitetta.
Muutoksia huhtikuussa
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti mietinnössään kansalaisaloitteen hylkäämistä muun muassa siksi, että aktiivimallissa havaittu virheitä on korjattu ja niitä korjataan.
Huhtikuun alussa voimaan astuu niin kutsuttu aktiivimallin laajennus, jonka myötä muun muassa ammattiliittojen- ja järjestöjen, kuntien ja tiettyjen yhdistysten järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut kerryttävät aktiivisuutta. Tällä hetkellä vain työvoimaviranomaisen järjestämät tai hankkimat palvelut hyväksytään aktiivimalliin.
Valiokunta perusteli aloitteen hylkäämistä myös sillä, että aktiivimallin vaikutusten arviointi on kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela selvittävät parhaillaan laajassa tutkimushankkeessa aktiivimallin vaikutuksia. Hankkeen väliraportti valmistuu huhtikuussa 2019.
Keskiviikon äänestyksessä vastakkain olivat opposition kansanedustajien tekemät lausumaehdotukset sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemä mietintö. Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Aktiivimalli leikkaa työttömyysetuuden tasoa 4,65 prosentilla kolmeksi kuukaudeksi, mikäli työtön työnhakija ei ole osoittanut tarkastelujaksolla riittävää aktiivisuutta. Aktiivisuusehdon voi täyttää olemalla 18 tuntia palkkatöissä, tienaamalla 241 euroa yritystoiminnalla tai olemalla viisi päivää TE-toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Vuoden 2019 alusta alkaen myös lyhytaikaisella opiskelulla on voinut tietyin ehdoin kerryttää aktiivisuutta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a6918edb-8541-4aee-90a1-2f444165f0d4
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitäs sitä perumaan kun Sipilä on kaiken jumalana