Normandia: miten Saksan panssariyksiköt keskitettiin?

Vietnamissa NLF:n ja pohjoisvietnamilaisten taktiikka oli mennä taistelussa niin lähelle amerikkalaisia joukkoja ettei näillä ollut mahdollisuutta käyttää ilmaiskuja ja tykistöä. Toisaalta koko sodan luonne oli hyvin erillainen kun 75% taisteluista alkoi siten että amerikkalaiset joukot käytännössä kävelivät NLF:n ja pohjoisvietnamilaisten väijytykseen. James Gibsonin keräämän aineiston mukaan taisteluista vain 2% oli sellaisia että amerikkalaiset pikemminkin yllättivät vietnamilaiset, silloin näiden tappiot olivat suuret.

Käytännössä tuo amerikkalaisten strategia (ei siis taktiikka) "Search And Destroy" oli alunperinkin tuomittu epäonnistumaan.

"Mielenkiintoista muuten että nimimerkki "MeAgain" heti kun tulee tukalat paikat alkaa rakentamaan..."

WTF? Aloittaja esitti tai ainakin oli esittävinään jonkinlaisen pyynnön saada asiasta lisätietoja, mutta ilmeisesti täällä on taas varmuusvinouma niin korkealla, että faktat täytyy hylätä, koska ne eivät sovi hypoteesiin ;)

"...puolustuslinjaa niin kuin tuon Waffen SS Das Reichin osalta puuhailee."

Eli raportoitujen ilmeisten ongelmien toteaminen pitää heti lopettaa, koska se ei sovi valmiiksi lämmitettyyn ajatusrakennelmaan? Selväksi tuli )

" Kaikista Normandiasta taistelleista suurista saksalaisyksiköistä kuitenkin juuri sen osuus taisteluissa jäi yllättävän vähäiseksi juuri siksi että se tuli (tai yritti tulla) taisteluihin myöhässä...."

Kuinka monta kertaa minun pitää vielä huomauttaa, että DR:n ja useimpien muidenkin ps-divisioonien eripituiset myöhästymiset Normandian rintamalta ovat suoraan linkitettävissä siihen faktaan, että niiden uudelleenvarustelu oli maihinnousun tapahtuessa vieläkin kesken? Esim. Das Reichin ps-rykmentin viimeiset vaunut oli vasta lähetetty sille maihinnousun jälkeisinä päivinä ;)

"Objektiivisuuden valeasua käyttämällä hän kykenee vain itselleen uskottelemaan ettei tuota ketunhäntää kainalossa muut havaitse."

Sinä voit alkaa jauhamaan toisten vinoumista sitten kun olet vääntänyt oman varmuusvinoumasi rajusti pienemmälle volyymille ;)

"Totuudeksi jää että Normandiassa amerikkalaiset taistelivat hämmästyttävän jalkaväkikeskeistä saksalaista sotajoukkoa..."

Mikä osa sinulle tässä nyt ei ole auennut? Kukaan ei ole väittänyt etteikö AR B olisi taistellut yhdysvaltalaisia vastaan pääosin jalkaväellään, mutta pointti on siinä ettet näytä käsittävän yksinkertaisten maantieteellisten tekijöiden sanelleen asiaa; Caenin alue oli sillanpään lähin looginen liikennesolmu, siinä missä Cotentinin soistunut ja pensasaidoilla umpeen rakennettu alue ei ollut. Lyödäkseen Läntisen Panssariryhmän kirjaimellisesti suohon saksalaisten olisi täytynyt olla sinuakin typerämpiä ;)

Ainoastaan 3. PsD osallistui kutakuinkin yhtenäisesti tämän ns. pensasaitaperiodin taisteluihin ja 2. PsD pysyi reservissä. Molemmat divisioonat eivät oikeastaan tulleet samaan aikaan operatiivisiksi ennen kuin vasta Kobran läpimurrossa. Sama tarina koskee loppuja divisioonia, sillä 4., 5. ja 6 PsD vapautettiin sillanpään strategisesta reservista vasta läpimurron tapahduttua, jolloin ne muodostivat uuden 3. A:n panssarikärjet.

"Amerikkalaisten panssaridivisioonien panssarivaunulukema liikkui yleensä about 270..."

Tuo on jonkinlainen vesitetty keskiarvo kahdesta eri organisaatiosta. Yleisin organisaatio eli kevyt sellainen käsitti noin 230 vaunua ja raskas, joita tosin ei ollut kolmea tai oikeastaan enää kahta enempää, oli suunnilleen 320 - 330 vaunun tienoilla, ilman divisioonakohtaista vaunureserviä tietysti.

"Onko mitään takeita siitä olivatko saksalaiset panssariyksiköt lopultakaan täysivahvuisia..."

On takeita ettei ne olleet täysvahvuisia, eivät ainakaan StuG tai torjuntavaunujen osalta. Monilla oli prosessi kesken. Osalla ei taistelujen aikana juuri ollenkaan. Epäilen myös että panssarivaunupuolella (panssarirykmentit) vajavaisuuksia löytyi. Sitten on tietenkin se että toimintakunnossa ei tietenkään olleet edes ensimmäisestä minuutista alkaen läheskään kaikki panssarit ja rynnäkkötykit.

"Onko mitään takeita siitä olivatko saksalaiset panssariyksiköt lopultakaan täysivahvuisia?"

Se menee enemmän siihen semantiikan kysymykseen, mikä oikeastaan on täysivahvuinen. Jokainen panssaridivisioona poikkesi enemmän tai vähemmän toisesta ja millään niistä ei ollut samalla hetkellä ihan samanlaista määrää kalustoa. Jos täysin pragmaattisia halutaan olla niin SS:n Frundsberg oli oikeasti niitä jotka olivat todella heikoissa kantimissa sikäli, että sillä oli vain yksi sekalainen panssariosasto ps-rykmentissään, mutta kompensaationa se sai sitten alisteisen Tiikeriosaston.

"Hohenstaufen-divisioonalla ei ole ollut StuG eikä muita torjuntavaunuja Normandiassa."

Sille on hyvin yksinkertainen syy; divisioonalla ei ollut tuohon aikaan sisaryksikkönsä Frundsbergin tapaan vielä valmista pst-osastoa.

"Wehrmachtin yksiköillä oli 2.PsD oli 19 Jagdpanzer IV:tä."

Oikeastaan sillä oli 21 JP-IV:sta normaalien pst-tykkien lisäksi. Pst-osasto operoi sekalaisilla komppanioilla, joten sen rakenne oli sikäli eriskummallinen.

"9.PsD:lla oli 5 StuG ja 9 Marderia kesäkuun alussa . Taistelujen aikana sille toimitettiin 21 Jagdpanzer IV-vaunua."

Tosin se ei tarkoita paljon mitään, koska 9. PsD ei osallistunut taisteluihin ja ryhtyi siirtymään Normandiaa kohti vasta elokuussa -44, vain joutuakseen Yhdysvaltojen 3. A:n murjomaksi matkalla sinne ja liittyen sitten AR B:n vetäytymiseen Seinelle ja sen yli. On mahdollista etteivät pst-osaston vaunut ole edes taistelleen lopun divisioonan matkassa.

"21.PsD oli tavallista vahvempi siinä mielessä että sillä oli normaalisti 4 komppaniaa StuG-vaunuja sekä kaksi komppaniaa Jagdpanzer IV-vaunuja."

Tämä on vielä kauempanan totuudesta. 21. PsD ei ollut poikkeuksellisen vahva niinkään vaan sillä oli poikkeuksellinen organisaatio. Divisioonan panssarirykmenttiin kuului efektiviisesti vain yksi PIV-osasto, mutta divisioonalla oli kompensaationa pst-osaston lisäksi vielä oma rynnäkkötykkiosasto. Divisioonan pst-/rynnäkkötykkikalusto oli kaukana normaalista, sillä varustuksena oli lähinnä ranskalaisten telavaunujen selkään nostetut tykit. JP-IV:a divisioonalla ei ollut vielä lainkaan, sillä ne tulivat mukaan vasta kun divisioonan rakennen "normalisoitiin" syksyllä -44.

"116.PsD:llä oli kaksi komppaniaa Jagdpanzer IV-vaunuja (siis noin 30)..."

Ei, tuo tekisi jo kolmen komppanian vahvuuden ja ainoastaan PsKlD:llä oli asiat niin hyvin. Todellinen vahvuus oli se standardi 21 vaunua.

"Panzer Lehr-divisioonalla oli 10 StuG ja 31 Jagdpanzer-vaunua."

Mainittakoon tosin etteivät rynnäkkötykit olleet varsinaisesti divisioonan omia vaan taktisesti alisteisen erikoispanssarikomppanian kalustoa.

"94.jvD"

Ei kuulunut Länsiarmeijan vahvuuteen.

"916. krenatöörirykmentti"

Se ei ollut itsenäinen vaan 352. D:n osa.

"Mikäli jokaisella jv-divisioonalla ollut keskimäärin 15 torjuntavaunua..."

Tuo oletus ei pidä paikkaansa myöskään. Ainoastaan 716, 243 ja 709 omasivat integroituja vaunuilla varustettuja pst-komppanioita ja niiden yhteisvahvuus näyttäisi jääneen 43 vaunun tienoille. Siihen voidaan tosin ampua mukaan itsenäisten ps-osastojen noin 60 vaunua, jotka alistettiin eri yhtymille, mikä nostaa lukua aika rajusti.

"StuG/JagdPanzer/Hertzer..."

Hetzereitä ei alettu jakamaan länsirintamalle ennen syyskuuta -44. Vaunut olivat pääosin joko StuGeja tai erilaisia telalavettisia vanhojen ranskalaisten, tsekkiläisten ja saksalaisten vaunujen rungoille rakennettuja pst-vaunuja.

Jaha. Siis Wikipediassa on virhe tuon 94.divisioonan kohdalla. Se oli jostain syystä laitettu listaukseen Normandiassa kesäkuussa 1944 olleista Saksan divisioonista.

Asia oli kuten Eisenhowerille oli kerrottu.

Niklas Zetterling:

”Länsimaiden kuva saksalaisista joukoista taisteluvalmiina yksiköinä, jotka odottivat innokkaasti liittoutuneiden hyökkäyksiä, mutta joita haittaa epäselvä, jaettu ja epäröivä komento, ei kestä lähempää tarkastelua….

Huono liikkuvuus johtui ajoneuvojen, varaosien ja polttoaineen puutteesta… .. Toinen tärkeä tekijä oli se, että monet saksalaisista panssariyksiköistä lännessä olivat yksiköitä, jotka olivat kuluneet loppuun itärintaman taisteluissa…. liittoutuneiden ilmaylivoima ja lukumääräinen ylivoima on hämännyt usein, on vaikeaa välttää johtopäätöstä siitä, että saksalaiset maavoimien yksiköt olivat keskimäärin tehokkaampia taistelussa kuin heidän vastustajansa."

Zetterling on samalla linjalla amerikkalaisen sotahistorioitisijan Dupuyn kanssa siitä että materiaalisesta ja lukumääräisestä alivoimasta huolimatta saksalaiset maavoimien yksiköt oliva taisteluissa keskimäärin tehokkaampia kuin länsiliittoutuneet.

‘The image of the German forces in the West as combat ready units eagerly anticipating an Allied invasion but hampered by ambiguous, divided and hesitant command does not stand up to closer scrutiny………………….Insufficient mobility was caused by shortages of vehicles, spare parts and fuel…..Another important factor was the fact that many of the German armor formations in the West were units depleted after sustained combat in the Eastern front…..Allied airpower seems to have been misrepresented quite often……Given the Allied numerical preponderance and air superiority , it seems hard to avoid the conclusion that the German ground units on average were more efficient in combat than their adversaries.’

Zetterlingin kiinnostavin väite on se että ilmaherruutta merkittävämpi oli yksinkertaisesti liittoutuneiden miesmäärän selvä ylivoima. Valtavirtahistorioitsijat ovat hurahtaneet usein luulemaan että jos jostain saksalaisesta divisioonasta (esim 10 000 miestä) on TAISTELUVAHVUUDESTA enää 300 miestä jäljellä olisi divisioona kärsinyt 9700 miehen tappiot. Tämä kyseinen 300 miestähän tarkoittaa sitä määrää sotilaita jotka lähetetään eteen taistelemaan. Divisioonan kokonaisvahvuudesta voi olla jäljellä vaikkapa 3 000, 4000 tai vaikkapa 5000 miestä.

Zetterling Ian Goodersonin tavoin kyseenalaistaa väitteet Normandiasta ja liittoutuneiden maataistelulentokoneyksikköjen ratkaisevasta roolista. Ian Gooderson on käynyt seikkaperäisesti läpi lentäjien väitteitä mm. Falaisessa ja myös lukemat tuhotuista moottoriajoneuvoista ilmaiskuissa ovat olleet pienemmät kuin mitä lentäjien väitteet.

Siis: Saksan maavoimien mobiilisuus ja huolto-ongelmat alkoivat jo ennen taisteluja. Lentäjien todelliset saavutukset liittyivät pikemminkin Ranskan infrastruktuurin vaurioittamiseen joka paljon enemmän kuin itse taistelukentän yllä tapahtuneet lennot vaikeuttivat saksalaisten toimia.

Saksan kielessä on termi "Kampfstarke" (taisteluvahvuus) jolla ei ole mitään tekemistä sen hetkisestä divisioonan, prikaatin tai rykmentin miesmäärästä. Hyvin usein se saattoi tarkoittaa vain jalkaväkeä joka voitiin lähettää etulinjan taisteluun.

Kannaksella 1944 Tapio Tiihosen mukaan 10 divisioonan miesvahvuus oli pudonnut alle 2 000 miehen mutta näiden divisioonien jv-pataljoonat olivat sulaneet usein vain joukkueen vahvuisiksi taistelujoukkojen osalta. 500 miehestä oli jäljellä pataljoonassa enää 15-20.

Itseasiassa näitä Götz von Berlichingen-divisioonan pataljoonia jotka liikkuivat Normandiassa fillarilla oli kaksi. Yksi kummassakin rykmentissä. Ehkä lähinnä vain panssarivaunupataljoonaa lukuunottamatta se muistutti melko paljon tavallista jalkaväkidivisioonaa.

Sinulla on vielä joitain ongelmia jäljellä.

"Poikkeuksen tekee Normandiassa myös Panzer Lehr-divisioona jolla ainoana divisioonista oli Tiikeri-panssareita. Näitä oli 8 kpl (joista 5 oli tyyppiä Tiger II). "

Tarina tässä tapauksessa on sama kuin divisioonan StuGien eli ne Tiikerit eivät olleet divisioonan oman panssarirykmentin osa vaan ne kuuluivat taktisesti alisteiseen erikoispanssarikomppaniaan. Periaatteessa toinen Tiikereitä "omistanut" divisioona olisi ollut Frundsberg, jolla oli niinkään Tiikeriosasto tilapäisesti alisteisena.

"Das Reich-divisioonan vaunumäärästä on esitetty monenlaisia väitteitä. Tosiasiassa sillä oli ensimmäisessä pataljoonassa 80 Pantheria ja toisessa 83 Pz IV-vaunua..."

Nuo luvut tosin sisältävät myös kaikki divisioonan panssarirykmentille lähetetyt täydennysvaunut, joten sillä tuskin on ollut samaan käytettävissä kaikkea kalustoa, erityisesti huomioiden osan "alkuperäisestäkin" kalustosta lähteneen liikkeelle vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen. Mikäli divisioonan vaunumäärästä siis on jotain muita väitteitä niin se epäilemättä peilaa tätä.

"....siis vähemmän kuin Leibstandartella, Hitler-Jugendilla tai Panzer Lehrillä."

Kannattaa tosin muistaa DR:n kompensoineen vahvalla rynnäkkötykkiosastolla, jolle esim. HJ:lla ei edes ollut vastinetta.

"Normandiassa kaikista 50 panssarijääkäripataljoonasta 15 liikkui panssaroiduilla kuljetusajoneuvoilla ja 35 kuorma-autoilla. Näistä 15 panssaroiduilla kalustolla liikkuvasta pataljoonasta vain yksi oli amerikkalaisten lohkolla."

No, se onkin jo hankalammin tuettava väite, koska aikamääre ratkaisee. DR ja PsKlD yhdessä toivat Yhdysvaltojen 1. A:ta vastaan noin viisi potentiaalisesti puolitelavaunuilla kulkevaa panssarijalkaväkipataljoona, mikä sinänsä ei tarkoita paljoa, koska pataljoonat kuitenkin palvelivat paljolti normaalin jalkaväen roolissa. Kobran läpimurtohyökkäys korottaa lukemaan kahdeksaan pataljoonaan Panssariryhmä Lännen siirtäessä reservejään vastiskuun.

"Götz von Berlichingen-divisioonan osalta tilanne oli vielä niin että yhdelle pataljoonalle ei ollut edes moottorikuljetusta."

Minkä ei pitäisi olla yllätys. Polkupyörämoottorointi tuli Normandian jälkeen enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi ja panssarikrenatööridivisioonilla ei pitänyt puolitelavunuilla kulkevia jv-pataljoonia muutenkaan olla, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ;)

"Ehkä lähinnä vain panssarivaunupataljoonaa lukuunottamatta se muistutti melko paljon tavallista jalkaväkidivisioonaa."

Määrittele "normaali jalkaväkidivisioona" saksalaisille. Vuonna -44 yhä useampi divisioona sai olla tyytyväinen, mikäli se pystyttiin edes tekemään liikkuvaksi millään keinoilla. Monen rannikkodivisioonan resurssit riittivät tekemään liikkuvaksi kerrallaan vain yhden rykmenttitaisteluosaston ja siksi saksalaisten termi "liikkuva reservi" aiheuttaa vielä nykyäänkin hämmennystä, koska sitä saatettiin käyttää täysin normaalista hevosvetoisesta jv-divisioonasta ;)

Näitä samoja asioita tulee vastaan myös Ardennien tapauksessa jossa tiettyjä divisioonan ulkopuolisia yksikköjä oli alistettu mm. Leibstandarte-divisioonalle. Kyseessä ei ole mikään "väärinymmärrys" vaan se miten kirjataan tapauskohtaisesti ja minkä yksikön alle tietty pataljoona tms.

Palstan besserwisser vain itse kuvittelee ettei muut tätä asiaa mahdollisesti tiedä. Menehän besserwisser välillä lepäämään ja vahvistamaan taas omaa egoasi.

Kyseinen yksikkö oli 654. (Jagdpanther) pataljoona tilastot kirjattu elokuulta 1944.

22 menetetyn kohtalo (niistä yksi kuului SS-joukoille)

Mekaniinen vika, miehistö räjäytti : 12
Pst-tykkien tuhoamat: 2
Jumittui maastoon, ei kyennyt liikkumaan, myöhemmin sitä ampui vihollisen tankki, paloi: 1
tykistö (HE)- tai fosforiammukset: 2
Vihollisen vaurioittama, koska sitä ei voitu evakuloida miehistö räjäytti sen: 2
SS-yksikön menettämä, tuntematon kohtalo: 1
Polttoainepula, miehistö räjäytti: 1
Mattopommitettu Rouenissa: 1

Vihollisen panssarien tuhoamaksi ei mainita yhtään. Tosin yhteen ne pääsivät ampumaan mutta tämä Jagdpanther ei muutenkaan kyennyt enää liikkumaan eikä siinä ollut miehistöä. 22:sta 17 on suurinpiirtein operatiivisia tappioita.

Vaurioituneissa näkyy kenttätykistön osuus:

4.elokuuta: tuntematon määrä Jagdpanthereita vaurioitunut kenttätykistön tulessa
5.elokuutag: 1 Jagdpanther vaurioitunut marssin aikana,lyhyt korjaus.
10.elokuuta: 1 Jagdpanther vaurioitunut marssin aikana,lyhyt korjaus.
12 .elokuuta: 1 tykin putki vaurioitunut kenttätykistön tulessa
13.elokuuta: 1 epäonnistunut ajaminen
14.elokuuta: 2 vaurioitunut kenttätykistön tulessa.

"Oliko se sitten jalkaväki joka lopulta aiheuttikin suurimmat saksalaiset panssaritappiot?"

Koska suurin osa panssariyhtymien panssarikalustotappioista oli vaurioitumisia (joita tietyn varauksin voisi verrata vaikkapa sotilaan haavoittumiseen) niin ilman muuta noiden vaurioituneiden evakuoinnin estämäinen esim tykistö- ja krh-tulella tai ottamalla jalkaväellä taistelukenttä haltuun johtaa silloin tähän johtopäätökseen. Siis siihen että lopulta tykistö härinnällään ja jalkaväki alueen haltuunoton kautta ovat aiheuttaneet Saksan panssaritappioista esim. 1944 suurimman osan. Hyvin yleisesti ovat useimmat asiantuntijat näet arvioineet että reilusti yli puolet Saksan panssaritappioista vuonna 1944 niin idässä kuin lännessäkin on ollut operatiivisia. Edes etenevien joukkojen panssaritappiot kaikki eivät ole olleet taistelutappioita saatikka että vihollinen olisi kaikki nuo tappiot aiheuttanut tuhoamalla tankit.

Siellähän on listalla kaikenlaista yksikköä jotka olivat ihan toisella suunnalla kuten 11.ps-divisioona, Großdeutschland jne...