Tulin Vartialan kylään 60 v. sitten. Tunsin kaikki asukkaat ja tiedän vieläkin. Nyt asun muualla. Joku ehkä tietää mistä kolikkoenmäen nimi tulee? Asuin ns. Elsan mutkassa jossa meillä oli kioski ennenkuin tuli se pikatie Nurmekseen. Meillä oli kylässä kolme taloa ja sukul. toinen mokoma.
Minä olin suvusta viimeinen joka läksi kylästä. Oli pari kolme hyvää naapuria mutta muut ns. p........a.
Minä tiedän kyllä historiaa, mutta en jaksa kirjoittaa kaikkea sillä se tekee kipeää. Se oli onnellista aikaa. Parasta. Ennen kylä sykki elämää ja oli ja olimme nuoria mutta nyt kylä onkuin mähkön hautuasmaa. Tämä tästä ja ehkä myöhemmin lisää.
Vartialan kylä
muuttaja
31
1152
Vastaukset
- Vieläniitähonkiahumisee
Isä kertoi, että Viipurissa oli ollut kolikkoinmäki. Joku yhteys sillä oli Vartialaan. Asuikohan siellä Viipurista muuttaneita vai onko vartiala jotenkin samanoloinen, kuin Viipurin paikka. En muista enää selitystä.
- muuttaja
Kolikkoinmäki oli yksi Viipurin kaupunginosista.
- saunavasta
Niin oli aikoinaan kyliä ihan keskustan kupeessakin..Mm 'Vartialan seutu tuonne Jamaliin päin oli eloisa kylä, silloin ennen. Sen aikaiset työläiset ym.mökkiläisset asuttivat tienoota. Luulen, että suurin osa asukkaista lienee ollut silloisen Kevätniemen Sahan työntekijöitä. Paljom oli sillon ihmisiä ja kellään ei ollu kiire minnekkään'!
Eräs vilkas asuinalue lähellä Kevätniemen sahaa Harjulan lisäksi oli Rantakylä. Vartialasta ja Surpeenvaaralta pääsi oikopolkua pitkin Harjulaan ja sahalle.
Rantakylässä asui vielä 50-luvulla ainakin seuraavat suvut: Hakulinen, Kilpeläinen, Koponen, Kortelainen, Louhelainen, Martikainen, Mikkonen, Nevalainen, Nykänen, Närhi, Näätänen, Ronni, Salmela, Sarkkinen, Toivanen, Tolvanen ja Turunen. Rautatien kauppalan puolella asuivat ainakin perheet Niemi, Hantula ja Turunen.
Iso osa asukkaista oli töissä Kevätniemen sahalla, mutta joukossa oli myös muutama kotiompelija ja suutari sekä joitakin rautatieläisiä. Virkamieskuntaa edusti työasiamies.
Joitakin sukujen jälkeläisiä asuu edelleen Lieksassa, mutta joukko alkaa olla jo hyvin harvalukuinen.- työtö
Mikä sen työasiamiehen nimi oli. Se oli joskus täällä palstalla mutta en muista joku rekattu sen kertoi.
- se.se.oli
työtö kirjoitti:
Mikä sen työasiamiehen nimi oli. Se oli joskus täällä palstalla mutta en muista joku rekattu sen kertoi.
Mannerkorpi se muistaakseni oli aika iso jätkä olikin.
työtö kirjoitti:
Mikä sen työasiamiehen nimi oli. Se oli joskus täällä palstalla mutta en muista joku rekattu sen kertoi.
40 - 50-luvuilla Lieksan työasiamiehen nimi oli Toivo Niemi. Hän asui vaimonsa Annin kanssa suuressa talossa, joka on vieläkin pystyssä lähinnä veturitallia. Pojan nimi on Raimo. En tiedä, onko Raimo elossa. Hänen ikänsä olisi noin 85 vuotta.
Niemen jälkeen työasiamieheksi tuli Pekka Kivimäki.
Mannerkorpi oli muistaakseni Pielisjärven seurakunnan hautaustoimiston johtotehtävissä 50 - 60-luvuilla.- EimullaMuuta
Eino ostaa sätkäpaperit täällä Joensuussa lidlistä. Jaskalla perunkirjoitukset.
Kaisalla perunakuoppa huutaa tyhjyyttä wanha_lieksalainen kirjoitti:
40 - 50-luvuilla Lieksan työasiamiehen nimi oli Toivo Niemi. Hän asui vaimonsa Annin kanssa suuressa talossa, joka on vieläkin pystyssä lähinnä veturitallia. Pojan nimi on Raimo. En tiedä, onko Raimo elossa. Hänen ikänsä olisi noin 85 vuotta.
Niemen jälkeen työasiamieheksi tuli Pekka Kivimäki.
Mannerkorpi oli muistaakseni Pielisjärven seurakunnan hautaustoimiston johtotehtävissä 50 - 60-luvuilla.Muistan Niemen perheen hyvin, koska asuin jonkin aikaa heidän lähinaapureinaan 40- 50-luvun vaihteessa ja vierailin heillä usein.
Olen täällä kertonutkin, että juomavesi haettiin silloin veturitallin sisällä olevasta vesipisteestä, joka oli rautatien puoleisen suuren oven pielessä.wanha_lieksalainen kirjoitti:
40 - 50-luvuilla Lieksan työasiamiehen nimi oli Toivo Niemi. Hän asui vaimonsa Annin kanssa suuressa talossa, joka on vieläkin pystyssä lähinnä veturitallia. Pojan nimi on Raimo. En tiedä, onko Raimo elossa. Hänen ikänsä olisi noin 85 vuotta.
Niemen jälkeen työasiamieheksi tuli Pekka Kivimäki.
Mannerkorpi oli muistaakseni Pielisjärven seurakunnan hautaustoimiston johtotehtävissä 50 - 60-luvuilla.Lieksalainen Ahti Mannerkorpi asui lähellä hautausmaata sijainneessa talossaan, jossa hänellä oli toimisto. Siellä voi hoitaa mm. hautojen hankinta- tai hoitoasioita. Tulevana kesänä Mannerkorpi täyttäisi 97 vuotta. Mannerkorpi toimi aktiivisesti mm. Lieksan reserviläisissä.
Kauppakin oli Rantakylässä?
Mistä kohtaa alkaa Vartiala tarkasti kun laskeudutaan Surpeenvaaralta Jamaliin päin? Mäen alla oli vasemmalla Nevalaisen kauppa, vähän matkan päässä seppä Timosen paja. Sitten Lacman, Keränen ja Peittola pikkuisen sivussa. Puron jälkeen on Vartialan ylikäytävä, jatkuuko kylä vielä seuraavan ylikäytävän jälkeen?
Veikkaisin että Jamaliksi muuttuu toisen ylikäytävän jälkeen.
Kartasta kahtelin että alkaisi siitä puron paikkeilta ennen ensimmäistä ylikäytävää. Lähempänä Surpeenvaara oleva alue olisi Honkalahtea, kukapa näitä metrilleen tietää.
- jos.ken.jaksaa.penkoa
Vartiala on osa Surpeenvaaran kylää, johon kuuluvat myös Vartialan lisäksi asuinalueet Kevätniemi, Kotola, Niitty-Jamali ja Honkalahti. Varmaan alueiden rajat löytyvät maarekisteriestä.
Kevätniemi ja Kotola olivat kauppalan puolta ennenkuin Lieksa ja Pielisjärvi yhdistyivät kaupungiksi.
- Minä.tidän
Johan hölyn pukkasit. Kevätniemi ja Kotola ei olleet kauppalan puolta. Ota selvää fatkoista ennenkuin seuraavan kerran pistät pottunokkasi tänne.
Näin oli. Kevätniemen Harjulan lapset kävivät kansakoulua Lieksan kauppalan keskustassa, vaikka Surpeenvaaran koululle olisi ollut lyhyempi matka.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Näin oli. Kevätniemen Harjulan lapset kävivät kansakoulua Lieksan kauppalan keskustassa, vaikka Surpeenvaaran koululle olisi ollut lyhyempi matka.
Tällä tietenkin tarkoitan, että Kevätniemi ja sen Harjulan alue kuuluivat Lieksan kauppalaan ja kauppalan koulupiiriin, jonka takia harjulalaisten koulu oli Lieksan keskuskoulu eikä Surpeenvaaran koulu.
Kyllä Kotola ja Kevätniemi kuuluivat kauppalaan, raja Lieksan ja Pielisjärven välillä kulki Viekintiehaarasta Surpeenvaaran lähelle siihen palokaivon kohdalle josta se jatkui Pielisen rantaan Harjulan ja Surpeenvaaran välistä. Voin tulla metrilleen näyttämään missä oli rajatolpat aikoinaan. Kukahan syntymäviisas siellä vänkää vastaan?
- pysytään.totuudessa
Nimimerkki "Minä.tidän" on Lieksan palstan vastaanvänkyttäjä, joka ei tiedä mistään mitään, mutta mukana pitää vaan hääriä. Ei häntä kannata ottaa täydestä. Lienee sukua nimimerkille "hissanmaikk".
Pari Keskuskoulun kansakoulukaveriani asuivat 50-luvulla Harjulassa. Silloin pääsi peltojen poikki hieman suorempaan kuin nyt, kun kantatietä ei ollut.
Luepa tarkasti vanhalieksalaisen teksti. Minä tiedän rajat.
Oppikoulua kyllä käytiin kauppalassa Pielisjärven puoleltakin vaikka oli myös PYL eli Pielisjärven Yhteislyseo.
- Tunnen.sinutkamuttaja
Vai oli myös Pyl lauppalan lyseon lisäksi. Juttusi hiljenee koko ajan. Taasko olet ottanut klikkaa pontikkAa
- Massanhiekk
Hissanmaikk näkyy palanneen sekoilemaan tänne, nyt vain vaihtelee nimmareita koko ajan. Sama pölvästi se on.
Pielisjärven yhteislyseo eli PYL aloitti toimintansa vuonna 1963 ja osa Lieksan yhteislyseon oppilaista siirtyi Pielisjärven yhteislyseoon. Pielisjärven pohjoispuolen kylien oppikoululaiset jäivät LYLlille ja eteläpuolen kylien oppilaat siirtyivät PYLlille. Jako ei ollut ihan tarkka, vaan esimerkiksi Rantalan, Timitran ja Mähkön oppilaat jatkoivat kouluaan LYLlillä.
Vuonna 1960 syyslukukauden alkaessa Lieksan yhteislyseossa oli 827 oppilasta 23 luokassa. Osa oppilaista ei mahtunut Moisionkadun kouluun, vaan kaksi 40 oppilaan ensimmäistä luokkaa aloitti koulunkäynnin Sarkalassa ja kaksi samankokoista luokkaa Moisionkadun koulussa.
Vuonna 1960 kaikkiaan 210 oppilasta läpäisi hyväksytysti kaksipäiväiset pääsykokeet, mutta aloittamaan pääsi 160 oppilasta ja 50 oppilasta jäi odottamaan vuoroaan seuraaville vuosille.- koulunkäynyt
Oli ne aikoja. Ylen paljon oli oppilaita, ja oppilaiden vanhemmilla rahaa kustantaa vähistä markoistaan silloinen koululunkäynti kirjoineen, matkoineen, lukukausimaksuineen ym. - Kysyn tässä, että moniko lieksalaisvanhempi laittaisi tenavansa nyt 4-5 luokalta ns.keskikouluun, jossa mikään ei ole ilmaista (ei edes kouluruokailua ollut, omat eväät))?
koulunkäynyt kirjoitti:
Oli ne aikoja. Ylen paljon oli oppilaita, ja oppilaiden vanhemmilla rahaa kustantaa vähistä markoistaan silloinen koululunkäynti kirjoineen, matkoineen, lukukausimaksuineen ym. - Kysyn tässä, että moniko lieksalaisvanhempi laittaisi tenavansa nyt 4-5 luokalta ns.keskikouluun, jossa mikään ei ole ilmaista (ei edes kouluruokailua ollut, omat eväät))?
Kirjat olivat kalliit, matkat piti itse maksaa ja omin eväin tulla toimeen. Kauempana asuvat joutuivat turvautumaan kauppalassa koulukortteeriin, mikä myös maksoi. Kaiken kukkuraksi oppilailta perittiin lukukausimaksu, mikä ei ollut ihan pieni. Kaikkein köyhimmät oppilaat saivat vapautuksen lukukausimaksusta. Se ei ollut lapselle mikään ilonaihe, vaikka helpottikin kodin taloutta.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kirjat olivat kalliit, matkat piti itse maksaa ja omin eväin tulla toimeen. Kauempana asuvat joutuivat turvautumaan kauppalassa koulukortteeriin, mikä myös maksoi. Kaiken kukkuraksi oppilailta perittiin lukukausimaksu, mikä ei ollut ihan pieni. Kaikkein köyhimmät oppilaat saivat vapautuksen lukukausimaksusta. Se ei ollut lapselle mikään ilonaihe, vaikka helpottikin kodin taloutta.
Opettajat ja oppilaat tiesivät oppikoulussa, ketkä olivat vapaaoppilaita eli keiden vanhemmat olivat köyhiä. Näkyihän se jo vaatetuksesta. Köyhyys ei näkynyt koulumenestyksessä. Rikkaus ei tuonut oppilaalle parempia arvosanoja, vaan tilanne saattoi olla päinvastainen. Onneksi opettajat olivat pohjimmiltaan oikeudenmukaisia myös kokeiden numeroiden suhteen. Monen rikkaankin perheen lapsen koulunkäynti loppui keskikouluun, joidenkin jo aikaisemmin.
On toki todettava omasta kokemuksesta, että syntyperä saattoi johtaa koulukiusaamiseen. Minun koulukiusaajani oli kansakoulun opettajani 50-luvun alussa. Tästä olen palstalla joskus kirjoittanutkin. Oppikoulussa minulla ei ollut "omakiusaajaa".
- koulunkäynyt
Linja-autossa piti matkustaa tuolta etempää (20 km). Matkahuollosta piti ostaa ns. kuukausilippu. Se oli oli semmonen pikkuvihkonen. johon jollain reikäkoneella tekivät silloiset markkamäärät. Siitä irrotettin lipuke kuskille.. Silloinen Matkahuolto oli iltapäivisin täynnä ihmisiä ja tupakinsavua. Eikä kukaan valittanut....
- hölömö.alue
Varttiila oli Lieksan pohjasakan asuinalue. Juoppoja sossun pummija. Sitä se on vielähi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest385496Yritystuet pois ja työeläkevaroilla maksettava valtion velka pois
Nyt on teille kerrottu keino kuinka Suomen velkaongelmasta päästää eroon kertalaakista. Älkää saatanat enää minulle tul884863Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden3243858Ylen juttu sisäministeristä oli selvän tarkoitushakuinen
haluttiin vielä vuoden loppuun saada joku "kohu". (Olisiko Yle tehnyt jutun jos sisäministerinä olisi esim. RKP:n, jota1243187Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota
Muualla maailmassa yrittäjät elävät asiakkaiden rahoilla, Suomessa palkansaajien maksamilla veroilla. Palkansaajahan ma472719- 252058
Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed1101956Ulkoministeriön konsulipäällikkö arvostelee rajusti Haavistoa: "Täällä on pelon ilmapiiri"
"– Täällä on ministerin toimien takia aivan selvästi pelon ilmapiiri. Jos sellaisen annetaan pesiytyä virkamieskulttuuri101877- 2481832
Pyydän anteeksi etten osannut ratkaista
Mitään muuta kuin lähtemällä. Et oikein tullut vastaan etkä kuunnellut. Tuntui että minun piti koittaa sopia ja sovitell761767