Eikö uskonto ole turhaa?

Jos saisin itse valita, että menisinkö uskonnon tunnille niin en menisi, koska mitä minä tällä tiedolla teen? Muutenkin miksi uskonnosta pitää saada jokin numero? Jos saa kaikista muista kouluaineista hyvät numerot niin sitten uskonto vetää sinun keskiarvoa alemmaksi. Esim. Jos olisin päässyt minun haavetyöpaikalleni jos uskonnosta ei tuli arvosanaa tai itse koko tuntua ei olisi. Minun mielestäni uskonto on vain jonkun tyypin pila, joka on lipsunut käsistä irti. Vai entä jos Jumala on vain mielikuvitus asia, joka me ihmiset keksittiin, kun olimme peloissamme vielä alkuajoilla? Niin kuin lapset tekevät kun he ovat pieniä ja haluat tarkoituksen jollekin, kun he eivät itse tiedä mitä sille tehdään. Muutenkin jos Jumala on olemassa, miksi eihän tee mitään kontaktia sitten? En itse enää usko Jumalaan ja ei jotkut toiset minun luokallakaan. Miksei me itse voida päättää haluammeko opetella uskontoa vai ei? Elämänkatsomustieto kuulostaa paljon paremmalta kuin uskonto. Siinä opetetaan, miten selviät elämässä kun tulet aikuiseksi. Fantasia vai aikuiseksi kasvaminen? Minä valitsen aikuiseksi kasvamisen. Muutenkin missä on todisteet taivaasta? Minun mielestäni kun kuolet niin valot sammuu ja se oli siinä. Ihan niinkuin kaataisi vettä sähkölaitteen päälle. Uskonto on kyllä joillekin ihmisille hyvä asia, kuten niille jotka ovat jossain maassa, missä on menossa sota, jotta heillä olisi edes pikkuisen toivoa elämään. Silloin uskonto on turhaa, kun itse kyseinen henkilö ei halua opetella sitä ja monet valitsisivat, että ei opettelisi, mutta sitten joidenkin ihmisten vanhemmat tulevat pakottamaan heidät uskonnon tunnille. Eikö se olisi jo aika meidän ihmisten kasvaa jo tästä fantasiasta nimeltään Raamattu jo pois? Tiedän, että tämä keskustelu tulee saamaan paljon vihaa ihmisiltä varmaan, mutta tämä on minun mielipiteeni, jonka halusin jakaa.