Opinnäytteet aikamoista potaskaa

Ammattikorkeaan nyt vaan valikoituu aika paljon sellaista opiskelija-ainesta, josta ei koskaan voi millään koulutuksella tulla kirjallisessa esityksessään akateemisen tasoista. Nämä tradenomit sun muut sosionomit ja insinöörit ovat useimmiten arjen duunareita, joiden ei ole tarkoituskaan yltää tieteen tekemiseen.

Ammattikorkean opiskelijat ovat suureksi osaksi niitä, joiden kyvyt eivät ole yltäneet yliopistojen vaatimuksiin. Mutta, ja tämä on tärkeää, heitäkin tarvitaan yhteiskunnassa moniin tehtäviin. Heille on tarvetta suoritustason tehtävissä.

Siis lyhyesti: ammattikorkean opinnäytetöitä ja yliopiston kanditöitä ja graduja ei ole syytä verrata toisiinsa. Opiskelijat, opettajat, opetus ja tavoitteet ovat erilaiset.

Kiitos hienoista vastauksesta

Voisiko AMK:t siirtyä kirjallisten opinnäytteiden sijaan esim. käytännön näyttökokeisiin? En tosin osaa sanoa, toimisiko joka alalla.

Luulisi, että opinnäytteen jäsennys ja formaatti on helppo saada oikeaan kuosiin opinnäyteohjetta ja -pohjaa käyttämällä. Kieliasunkin saa suhteellisen helposti ainakin ammattilaisen avulla kohdalleen. Tietenkin lukihäiriöisille apua pitää olla enemmän.

Sisällön saaminen asianmukaiseksi on vaikeinta, mutta jos edellisessä kappaleessa mainisemani asiat on tehty huolella, sisältö saa melkoisen kepoista, että siihen kiinnittäisi erityisesti huomiota.

Jos ihminen ei viitsi panostaa edes opinnäytteenseensä, niin miten kukaan työnantaja voi olettaa hänen viitsivän panostaa sitten työtehtäviinsäkään?

Olen saman huomannut kuin aloittaja. Useita AMK opinnäytetöitä olen theseuksesta lukenut ja jotkin vaativuustasoltaan vastaavat ammattikoulun töitä. Asennetaan jokin laite, muutama kuva, teoriaa tueksi ja siinä se sitten onkin. Lähteet ja viittaukset merkitty huonosti. Joissain lähdeluetteloissa on ollut sellaisia lähteitä joihin ei ole viitattu ollenkaan. Ihmettelen useasti, että miten nämäkin työt on hyväksytty. No eipähän ole paineita omasta työstä kun katsoo tasoa. On siellä kyllä hyviäkin töitä, joista on ollut oikeasti hyötyä firmalle ja työ on ammattimaisesti toteutettu. Taso vaihtelee runsaasti.

AMK opinnäytetyö on laajuudeltaan 15 op, kun taas yliopistoilla pääasiassa 40 op, eiköhän tuo selitä suurimman osan töiden eroista. Tästä syystä noita ei tietenkään ole syytä verrata toisiinsa.

Jotkut tekee tosi hyviä, jotkut tosi huonoja. Ne huonot on yllättävän "halvalla" kasaan lätkittyjä. Meillä oli tarkka syyni niissä ja kielenhuollon opettaja syynäsi ne tarkkaan ja pisti korjaamaan. Tietysti jos joku on niin "kingi jäbä" ettei toisellakaan kerralla korjaa virheitään ja saa opparista arvosanaksi huonoimman ja on siihen tyytyväinen, mutta on suorittanut opinnot ja kypsyysnäytteen yms. mitä kaikkea sitä olikaan, niin minkäs teet.

Miksi noita huonoja töitä tulee ja julkaistaan?
- opiskelija-aines osaksi kehnoa
-ohjausta antavat opettajat epäpäteviä/ välinpitämättömiä
- ohjausta ei anneta vaiheittain, jolloin työtä valvottaisiin eri vaiheissa ohjaten
- vaikka ohjeet ovat tarkkoja, niiden noudattamista ei valvota
- jos työtä tarkastettaisiin suomen kielen ja substanssin näkökulmista, niin läpi pääsisivät minimivaatimukset täyttävät työt
- miksi näitä todella kehnoja töitä Theseus- tietokannassa julkaistaan? On häpeäksi koko laitokselle! Kyllä tietty tasovaatimus julkaistaville töille tulisi olla, törkeitä virheitä ei saisi päästä läpi, ja opettajan tulisi tuntea sekä tutkimustoimintaa että laitoksen perusohjeet!
Osa on potaskaa todella ja samanaikaisesti myös hyviä!

Mä luin yhtä tradenomin päättötyötä. Tekstiä oli 46 s. ja lähteinä kaksi kirjaa. Ei jumankekka!