Olen alkanut hiljakseen kyllästymään isoihin järkkäreihin.
Pikkukamerat ovat hiljalleen alkaneet tuottamaan riittävän hyvää teknistä laatua suurimpaan osaan kuvaustarpeitani.
Olen harkinnut Panasonicin G9-runkoa.
Hinta vaan on aika karu, huomioiden, että kokemusta minulla tälläisistä pienen kennon kameroista on aika vähän.
Onko siis sinulla mitään rakentavaa kerrottavaa vaikka Panasonicista?
Lumix G-9...
12
3160
Vastaukset
- Altekameraden
Minä kyllästyin järkkärin raahaamiseen jo ennen digiaikaa.
Olin tyytyväinen digipokkarilla ja jopa puhelimella ottamiini kuviin, kunnes täältä "tiede ja teknologia"-palstalta opin, että ottamani kuvat ovat täysin kelvottomia kuvauskalustoni alkeellisuuden vuoksi.
Niinpä syvästi nolostuneena kaikesta saamastani opista olen päättänyt, että en enää koskaan näytä ottamiani kuvia kenellekään missään. En myöskään itse niitä enää milloinkaan katsele.- Tsuumikosh
On erilaisia tapoja lukea/ymmärtää testejä. Ja vetää johtopäätöksiä. Otetaanpa esimerkkitapaus.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15521956/parhaat-taskukamerat-kolme-kovaa-kompaktia---#comment-96365669
Keskustelussa vertailtiin tuuman kennon pokkaria ja isomman kennon pokkaria. Valittiin ISO-lukema 3200, jotta erot tulevat esille. Sitten huomattiin, että isomman kennon kameralla tuli laadukkaampaa jälkeä, nimenomaan väreihin, vaikka JPG:llä terävyys saattaa näyttää melkein samalta. Tuolla ISO:lla. Mutta eri asia, pitääkö tästä tehdä johtopäätös, yleistys, että pienen kennon pokkari on aina huonompi kaikessa, ja kaikissa olosuhteissa. Esim. ISO-lukemalla 100. Ehkä ei. Oikeampi johtopäätös? Eri kennokoon kamerat saattavat olla melkoisen vertailukelpoisia kuvanlaadultaan silloin, kun ISO:ta ei tarvitse kovin korkealle nostaa.
G9 on mielenkiintoinen kamera siitä syystä, että kameran päällä on selkeä numeronäyttöruutu, jolla ilmeisesti saa virtaa säästettyä runsaasti. Onkohan näin, että yhdellä akun latauksella saa lähes 900 kuvaa? Ja lataus toimii USB-liitännän kautta. Siinä mielessä kuulostaa erinomaiselta. Vaikka ei minulla tästä kamerasta kokemusta ole.
- Tsuumikosh
Minulla on MFT:tä kohtaan sellainen ennakkoluulo, että saattaisi sopia nimenomaan pitkien telepolttovälien käyttöön mukavammin kun kinokoko. Mutta jos kuvausharrastus pyörii polttovälien 24-100 tienoilla kinovastaavuutta, niin sitten on paljon halvempiakin vaihtoehtoja kuin 1700 euroa.
Kennokoon APS-C (kroppikerroin 1,5) kameroita vertailtiin ja keskusteltiin tuossa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15545697/fuji-x100-vai-jarjestelma-vai-jotain-muuta
Harrastusmielessä esim. Fuji XF10 ja Nikonin kitti D3500 vaikuttaa mielenkiintoisemmalta mielestäni kuin yli tuhannen euron järjestelmärungot.
Toinen ennakkoluulo tai kummastus MFT:tä kohtaan minulla on seuraavanlainen:
Joitakin vuosia sitten Panasonic valmisti ja myi GM-sarjaa, muistaakseni. Erittäin pienikokoista ja kevyttä järjestelmäkameraa, ulkonöltänsä kuin koru tai namupastilli, painoa ehkä noin varttikilo. Sellainen kamera pannukakkuobjektiivin kanssa (Panasonic 14/2,5 mahdollista käsin tarkentaa) olisi ollut mainio tapaus: kamera kooltaan kuin taskukokoinen kompakti, mutta silti järjestelmä, objektiiveja tarjolla runsaasti monenlaisia. Ihmetyttää, miksi tämän GM-malliston myyntiä olisi lopetettu, vai onko lopetettu. Nyt on tarjolla G-9 ynnä muita, joissa hinta ja paino muistuttaa kinokoon runkoja. - Canonisti__
Laitoin vierekkäin DPreView'ssa Fujin X T3:n, Olympuksen OM-D EM-5 mark II, tämän Panasonicin G-9, Canonin 7D mark II, joka on ilmeisesti poistossa ennen mark III:n julkaisua sekä Canonin 6 D mark II:n. Kaikki rungot ovat suurin samaa hintaluokkaa. Typerä automaatti moderaattori näemmä poisti linkin sisältäneen viestin. Vertailu antaa mielenkiintoisen pohjan valinnalle.
Canonin 7D on ulkona kokonsa ja painonsa takia, mutta 6D on vain 100 g painavampi kuin 9 G! Iso kenno ei aina tarkoita suurta kokoa. Minusta noista rungoista, esitetyillä kriteereillä, valinta tapahtuu Panasonicin, Fujin ja Canonin 6D:n välillä. Mikä on valinta, riippuu painotuksista ja objektiivitarpeista.Järkkäri tarvii aina opiskoja. Ne ovat niissä peilikameroissa huomattavasti paivavanpia kuin peilittömissä. Peilillisen opiska voi painaa tuplaten tai jopa enemmän verrattuna saman valovoimaiseen peilittömän opiskaan. Tämä on paljon merkittävämpi asia kuin kameran paino. Useimmiten peilillisen opiska painaa enemmän kuin kamera. Näin ainakin ns. kroppikennoisissa.
- nikonist
hexi kirjoitti:
Järkkäri tarvii aina opiskoja. Ne ovat niissä peilikameroissa huomattavasti paivavanpia kuin peilittömissä. Peilillisen opiska voi painaa tuplaten tai jopa enemmän verrattuna saman valovoimaiseen peilittömän opiskaan. Tämä on paljon merkittävämpi asia kuin kameran paino. Useimmiten peilillisen opiska painaa enemmän kuin kamera. Näin ainakin ns. kroppikennoisissa.
Tai sitten ei. Objektiivin paino ja koko riippuvat optisesta ja mekaanisesta rakenteesta. Peilittömän lyhyempi rekisterietäisyys antaa teoriassa kokohyötyä pituudessa mutta onko sillä käytännössä merkitystä? Ainakaan se ei ole näkynyt käytännössä uusissa objektiiveissa. Kennokoon pienennys antaa suuremman kokoedun, vaikka ei sekään näy käytännössä. Sama polttoväli samalla valovoimalla voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Esim. nikkor 50mm 1.4G 280g, sigma 50mm 1.4 art 850g ja sitten peilittömän nikkor z 50mm 1.8 415g, nikkor 50mm 1.8G 185g, ja nikkor dx 35mm 1.8 200g.
- Nikon_kamera
Peilikameroissa laajakulmista tulee väkiselläkin isoja, koska ne on pakko tehdä käännettynä telerakenteena, eli optiikan taempi optinen keskipiste on runsaasti fyysisen objektiivin takana (samoin kuin teleobjektiivissa se voi olla optiikan etupuolella). Ihan vain siksi, että peili mahtuisi heilumaan optiikan ja kennon välissä.
Peilittömissä voidaan laajakantista tehdä vaikka symmetrinen, jolloin se voi olla melkein kiinni kennossa ja rakenteeltaan varsin kompakti. Legendaarisimmat Leican mittaetsinlaajakantit ja palkkikameraoptiikat ovat juuri tällaisia. Tavallisesti ei näin kuitenkaan voida tehdä, koska digikennoon ei voi valoa saattaa kovin vinossa kulmassa, filmille voi. Digiajan laajakantit on pakko suunnitella melko loitolle kennosta, jotta valo kennon kulmiin tulisi kohtuullisen kohtisuoraan.
Optiikan paino ei välttämättä aina ole suorassa suhteessa kokoon, koska lasia on eri määrät ja runko voi olla muovia, komposiittia tai pronssia. - Anonyymi
hexi kirjoitti:
Järkkäri tarvii aina opiskoja. Ne ovat niissä peilikameroissa huomattavasti paivavanpia kuin peilittömissä. Peilillisen opiska voi painaa tuplaten tai jopa enemmän verrattuna saman valovoimaiseen peilittömän opiskaan. Tämä on paljon merkittävämpi asia kuin kameran paino. Useimmiten peilillisen opiska painaa enemmän kuin kamera. Näin ainakin ns. kroppikennoisissa.
Jos haluaa raahata isoja ja painavia zoomeja, tuo pitää paikkansa.
- Anonyymi
Nikon_kamera kirjoitti:
Peilikameroissa laajakulmista tulee väkiselläkin isoja, koska ne on pakko tehdä käännettynä telerakenteena, eli optiikan taempi optinen keskipiste on runsaasti fyysisen objektiivin takana (samoin kuin teleobjektiivissa se voi olla optiikan etupuolella). Ihan vain siksi, että peili mahtuisi heilumaan optiikan ja kennon välissä.
Peilittömissä voidaan laajakantista tehdä vaikka symmetrinen, jolloin se voi olla melkein kiinni kennossa ja rakenteeltaan varsin kompakti. Legendaarisimmat Leican mittaetsinlaajakantit ja palkkikameraoptiikat ovat juuri tällaisia. Tavallisesti ei näin kuitenkaan voida tehdä, koska digikennoon ei voi valoa saattaa kovin vinossa kulmassa, filmille voi. Digiajan laajakantit on pakko suunnitella melko loitolle kennosta, jotta valo kennon kulmiin tulisi kohtuullisen kohtisuoraan.
Optiikan paino ei välttämättä aina ole suorassa suhteessa kokoon, koska lasia on eri määrät ja runko voi olla muovia, komposiittia tai pronssia.Vertailussa normaaliobjektiivi ja laajakulma. Normaaliobjektiivi millin paksumpi, laajakulma pari milliä pidempi.
https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=canon_35_2p0&products=canon_50_1p8_ii&sortDir=ascending
- Tsuumikosh
1,4 vai 1,8
Kiinnitin huomiota joskus siihen, miten paljon merkitystä voi olla vain puolikkaalla aukolla: hinta alle puolet, ja paino myös, verrattuna valovoimaisempaan objektiiviin. Silti 1,8 on parempi kuin monessa tsuumissa.
https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=nikon_28_1p8g&products=nikon_28_1p4e_ed&products=sigma_28_1p4_dg_hsm_a&sortDir=ascending
Metallia vai muovia:
https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=canon_35_2p0&products=zeiss_35_2&products=canon_35_1p4&products=zeiss_35_1p4&sortDir=ascending - satanen
Minä kyllästyin järjestelmäkameraan jo kauan sitten, kun se on iso ja painava. Nyt kamerani On Panasonicin DMC-TZ100. Sen paras ominaisuus minulle on se, että se sopii taskuun. Kuvanlaatukin on minulle riittävä ja ominaisuuksia kamerassa on liikaakiin. Hämmästyttävän hyvää kuvaa tuo pieni kamera tekee hämärässäkin sillä asennolla " yökuvaus käsivaralta". Mainioita näkymiä kaupunkien iltavaloista yms. Terävyyttä on mielestäni riittävästi isostakin telkkarista katsottuna. Mikä parasta, kamera tekee myös mainiota teräväpiirtovideota. Eihän sillä lintukuvia saa ja varmana muitakin puutteita on,mutta tähän olen tyytyväinen. Yksi puute joskus haittaa. Kun kuvaa videota ja otta sekaan valokuvia, niin silloin kamera pienentää sitä pikselimäärää aivan liikaa.
Nyt onkin jo paljon hyviä "pikkukameroita" markkinoilla
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea
Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa2757630Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita
Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat654337Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka
jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur2773664SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"
Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden522349Sara Sieppi umpirehellisenä Amazing Race -kulissien takaisesta elämästä
Sara Sieppi oli mukana Amazing Race Suomi -realityssä. Somevaikuttajalla oli takana raskasta aikaa ja isoja suruja, eikä11817Herkkua vai hötöä? Kaksi Beck-leffaa tällä vkolla tv:stä
Beck-elokuvat tuntuvat olevan suomalaisten makuun. Tällä viikolla televisiosta tulee kaksi ruotsalaista taidonnäytettä,31452Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!
Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr51317- 1051291
TTP avajaiset
Tuhannen Taalan Paikka avautuu 1.3-26. Onpa tosi mukavaa! Kiitos Jaanalle kun olet niin aktiivinen ja jaksat yrittää ja401212Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!
Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.01191