Niittonopeus

Väärään-aikaan-syntynyt

Minua kiinnostaisi kovasti tietää kuinka ison alan mies päivässä pystyi niittämään heinää viikatteella. Netissä siihen vastausta löydy, tietäisikö joku?

Tietenkin viljan niittäminenkin kiinostaisi ja sirpillä leikkamisen nopeus. Vieläkö noita eläisi ihmisiä, jotka asiasta jotakin tietäisivät.

41

2499

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • maissii

      Tuskin kovin iso ala se on, ja nopeus vaikeaa arvioida.
      Homma on niin monista tekijöistä kiinni.
      Riski mies niittää varmasti enemmän kuin heiveröinen ja heinän laatukin vaikuttaa, onko pitkää timoteitä vai jotain rantapellon saraa.
      Hellesää verottaa myös niittonopeutta ja viikatteen kunto ja mitä tukevampaa heinää sen useammin pitää terää liipata.
      Mielikuvissani kuvittelen, että suurin piirtein joka askeleella vajaa metri etenee. Sirpillä leikatessa vain kourallinen tai sylyllinen.

      Ihmiset, jotka jotain osaavat asiasta kerto saatikka, että kysymykseesi löytyisi kokemusasiantuntija vastaamaan ovat vähissä ja hupenemassa.
      Jostain arkistoista, vahoista tilikirjoista ja vanhoista elokuvista voi löytää viitteitä ja voi kysäistä vaikka maatalousmuseoista, esim. Sarka Loimaalla tai vantaallakin on jokin vastaava museo.

    • Heilunut-heinänä

      Varmasti aikoinaan on ollut jopa niittokilpailuja. Niistä ei tilastoja.

      Mutta kovin isoja aloja päivää kohti ei pystynyt niittämään muutenkaan, koska oli otettava huomioon sään muutokset ym, että pystyi kulloisenkin niittoalan seivästämään saman päivän aikana.
      Heinää nurin ei voinut siis niittää aivan hulluna.
      Oli laskettava seiväsmäärät, väki kuinka paljon oli paikalla nostamaan heinä seipäälle jne.
      Kyllä rivakka mies niitti hehtaarin pari hyvinkin.

      Sirppejä käyttivät lähinnä tuhdit emännät, tekivät rukoja, eivät hekään mitään hirmuisia määriä sirpinneet ja piti olla myös varovainen, että pysyi jyvätkin ruodussa.

      • nyteijaksa

        Ai että rivakka mies niitti hehtaarin pari hyvinkin? Tuo kertoo miten vähän ymmärrät siitä mistä on kyse, niittämisestä. Hehtaari on yhtä kuin 10000 neliömetriä, tarkastellaanpa vähän asiaa.
        Vahvinkin ja rivakoinkin mies pystyi vain siihen mihin ihminen pystyy, ihmisen teho pitkäkestoisessa työssä on luokkaa 200 Wattia, voimanostajat kykenevät sekunnin- kaksi kestävissä suorituksissaan toki huomattavasti suurempaan tehontuottoon, mutta niitossa se ei enää auta vaan päinvastoin, iso mies tukahtuu jo alkuminuuteilla.
        Niittotyössä yhden viikatteeniskun etenemä on 0,2- 0,4 metriä ja etenemän leveys noin 1,1- 1,3 metriä sekä yhden iskun kestoaika pysäytyksineen ja palautusliikkeineen noin 2,5 sekuntia, eli noin 25 lyöntiä minuutissa.. , eli minuutissa tulee niitetyksi enintään noin 10 neliömetrin alue, tunnin aikana noin 600 neliömetrin alue ja esim. kahdeksan työtunnin aikana silloin 4800 neliömetrin ( 0,48 ha ) suuruinen alue.
        Tuokin on vain teoriaa, käytännössä on sitten monia asiaan vaikuttavia ja vaikeuttavia seikkoja, ei vähimpänä niinkin yksinkertainen juttu kuin ihmisen väsyminen yms.

      • Tontinniittäjä
        nyteijaksa kirjoitti:

        Ai että rivakka mies niitti hehtaarin pari hyvinkin? Tuo kertoo miten vähän ymmärrät siitä mistä on kyse, niittämisestä. Hehtaari on yhtä kuin 10000 neliömetriä, tarkastellaanpa vähän asiaa.
        Vahvinkin ja rivakoinkin mies pystyi vain siihen mihin ihminen pystyy, ihmisen teho pitkäkestoisessa työssä on luokkaa 200 Wattia, voimanostajat kykenevät sekunnin- kaksi kestävissä suorituksissaan toki huomattavasti suurempaan tehontuottoon, mutta niitossa se ei enää auta vaan päinvastoin, iso mies tukahtuu jo alkuminuuteilla.
        Niittotyössä yhden viikatteeniskun etenemä on 0,2- 0,4 metriä ja etenemän leveys noin 1,1- 1,3 metriä sekä yhden iskun kestoaika pysäytyksineen ja palautusliikkeineen noin 2,5 sekuntia, eli noin 25 lyöntiä minuutissa.. , eli minuutissa tulee niitetyksi enintään noin 10 neliömetrin alue, tunnin aikana noin 600 neliömetrin alue ja esim. kahdeksan työtunnin aikana silloin 4800 neliömetrin ( 0,48 ha ) suuruinen alue.
        Tuokin on vain teoriaa, käytännössä on sitten monia asiaan vaikuttavia ja vaikeuttavia seikkoja, ei vähimpänä niinkin yksinkertainen juttu kuin ihmisen väsyminen yms.

        Nyteijaksan laskelma on minusta ansioitunut. Hyvän niiton edellytys oli, että osasi teroittaa viikattensa hyvin.

        Ukillani oli käsittääkseni niitettävää heinää 5-6 ha, enkä ole koskaan kuullut , että hänellä olisi ollut renki niittämässä, mutta minun ymmäetääkseni ennen heinää tehtiin useampi viikko.

        Luulisin, että hyvä niittomies näytti metsurilta, joiden rasvaprosentti oli lähes nolla, mutta olivat jänteviä ja sitkeitä.

      • He-olivat-koneita

        Siihen aikaan hyvä renki oli kuivakka ja ahavoitunut. Oikea väsymätön työmyyrä.
        Kuolivatkin kyllä nuorehkoina 50-60 ikäisinä.

      • arvo.e
        Tontinniittäjä kirjoitti:

        Nyteijaksan laskelma on minusta ansioitunut. Hyvän niiton edellytys oli, että osasi teroittaa viikattensa hyvin.

        Ukillani oli käsittääkseni niitettävää heinää 5-6 ha, enkä ole koskaan kuullut , että hänellä olisi ollut renki niittämässä, mutta minun ymmäetääkseni ennen heinää tehtiin useampi viikko.

        Luulisin, että hyvä niittomies näytti metsurilta, joiden rasvaprosentti oli lähes nolla, mutta olivat jänteviä ja sitkeitä.

        Karjalan perukoilla sepän takomilla viikatteilla niitettiin vedenjättömaita, jotka pehmeytensä vuoksi eivät kestäneet koneita. Niitto aloitettiin aamu varhaisella ja iltapäivällä heinät haravoitiin rukoihin ja kannettiin sapilailla pielespohjien viereen. Siitä hangolla pieleksen puuveleihin. Aamuvarhaisella niitetyt heinät saatiin illaksi varastoitua odottamaan talvea ja reellä heinähäkkineen kotiin kuljetusta. Ei luhtaniityillä niitetty koko pitkää päivää.

    • Joppe.kuoli.hiljattain

      Serkkuni Joppe oli pitkä ja harteikas mies. Niittämisestä en tiedä, mutta koivuhalkoja hän teki parhaana päivän' 12 mottia. Ja ne tehtiin raameihin.
      Metsän on täytynyt olla hyvää. Itse olisin jäänyt heiveröisenä miehenä 4 mottiin. Tuo serkku oli hyväluontoinen, mutta kiivasluonteinen. Sen suututtajasan hän tappoi nyrkeillään.

      Oikeudessa hän sanoi; en tarvitse puolustusasianajajaa, antakaa minulle elinkautinen.

      • Joppe-lie-huhu-vaan

        Noh. Joppe tuskin sai elinkautista, jos pelkästään nyrkeillä tappoi. Kuolemaan johtanut pahoinpitely ehkä. Eli ei edes tappo.

      • Klapin-tekijä

        Ennen torpparin päivän työ oli 4 mottia koivuhalkoja.

        4 mottia = 1 syli

      • nyteijaksa
        Klapin-tekijä kirjoitti:

        Ennen torpparin päivän työ oli 4 mottia koivuhalkoja.

        4 mottia = 1 syli

        Eräässä TV_ ohjelmasarjassa julkimoille laitettiin erilaisia tehtäviä ja onnistumisesta sai palkintoja. Jo tuolloin aktiivikilpahiihtouransa jättänyt Juha Mieto oli yhdessä pätkässä ja hänelle tehtäväksi annettiin tehdä tunnissa kuutio halkoja. Työkaluina olivat perinteinen käsisaha ja kirves, homma onnistui mutta tuskin mies olisi kyennyt enää toista samanlaista tuntisuoritusta perään tekemään, taisi olla aidosti aika poikki.
        Tuo ei sikäli ollut ihan reilukaan peli, että selvästi hänelle hakattavaksi osoitettiin valikoitu ja mahdollisimman "helppoja" nuorehkoja koivuja kasvanut palsta. Mutta kova suoritus joka tapauksessa. Neljäkin mottia lyhyen talvipäivän kuluessa on sekin jo kova suoritus, talvikaudellahan halot yleensä tehtiin.
        Ei ollut turhia rasvoja tuon ajan ihmisten vartaloissa, vähän olivat kuin nykyiset treenatut tiukimmat kilpahiihtäjät, Thereset ja kumppanit, alkujaankin ehkä pienehköt ti_sitkin lähes sulaneet olemattomiin...

    • sattumus

      Niitto oli raskasta ja hiostavaa työtä loppukesällä. Työpäivän jälkeen olikin usein sauna.
      Pikku-Kalle oli äitinsä kanssa saunassa ja kysyi miksi äidillä on tuollainen ura jalkojen välissä.
      Äiti selitti, että niitossa isän viikate sattui siihen ja tuli haava. Kallea alkoi naurattaa.
      Äiti kysyi:Miksi naurat. Kalle vastasi: Sitä minä vaan, että kuinka se noin keskelle vit..a sattu.

    • Soiroja

      Halonteossa pikakisana kuuden tunnin aikana 1944 oli voittaja tehnyt 18 mottia koivuhalkoja. Hurja tulos pokasaha ja kirves työkaluina varmasti hyvä palsta, mutta silti nykyään moottorisahamiehistä harva pystyisi samaan.

      • nyteijaksa

        Tämä on sitä sotilashuumoria, varsinkin juuri 1944 sitä tarvittiin...Kas tuo tarkoittaisi että tunnissa tehtäisiin kolme mottia ja se taas tarkoittaisi kuinka yhden motin tekemiseen olisi aikaa 20 minuuttia. Onko tässä jotain sellaista joka ei aivan vaikuta uskottavalta??
        Taidan laittaa vielä kolmannenkin kysymysmerkin, näin:?

      • No-mikä-ettei
        nyteijaksa kirjoitti:

        Tämä on sitä sotilashuumoria, varsinkin juuri 1944 sitä tarvittiin...Kas tuo tarkoittaisi että tunnissa tehtäisiin kolme mottia ja se taas tarkoittaisi kuinka yhden motin tekemiseen olisi aikaa 20 minuuttia. Onko tässä jotain sellaista joka ei aivan vaikuta uskottavalta??
        Taidan laittaa vielä kolmannenkin kysymysmerkin, näin:?

        Sota-aika. Tykillä ja panssarivaunuilla puita nurin, vähän parturointia kirveellä ja sahalla. Puut pinoon.

    • hyryukko

      Kysy 70 tai 80 osiosta, vaikka hekin ovat nuoria niittomiehiksi :)
      Tietoa ehkä paremmin kuitenkin.

      • nyteijaksa

        Olen kyllä hankkinut nuorena poikana taskurahoja sekä muita metsätöitä tekemällä että jopa halkoja hakkaamalla ja niitä metsästä heppavetoisesti pois kuljettamalla. Ei ole tarvis mistään kysellä selviä asioita?

    • V-a-s

      Kiitos kirjoituksistanne.

      Olen itse tehnyt kaikkia mahdollisia maalaistalon töitä nuorena. Siksi ehkä kiinnostaa, kuinka nopeasti asialle omistautunut niittäisi.

      Tässä luettelo tekemistäni töistä:
      - ollut pärehöylällä ja tehnyt pärekattoa
      - leikannut heinänsiementä ja muutakin sirpillä
      -niittänyt kiviseltä pellolta lauhaheinää viikatteella, myös piha-alueita
      - kaivanut suopellolle ojaa
      -kyntänyt hevosauralla, jota on vetänyr traktori
      - raivannut kiviä pellosta käsipelissä
      -hakannut halkoja ja muuta savottaa
      -lypsänyt käsin lehmiä
      - varannut moottorisahalla aitan
      - räjäytellyt maakiviä (silloin vielä sai kaupasta ostaa 2kg dynamiittiä jos tarvitsi)
      - heinähommat
      -viljan sitomista niittokoneen jäljiltä

      Tästä varmaan puuttuu jotakin.

      Monet töistä olivat raskaita ja kasvuiässä oli monesti niin nälkä, että näköä haittasi, mutta ne tuntuivat oikeilta töiltä. Vaikka elämä oli rankkaa ja köyhääkin, niin jokin hohto tuossa ajassa oli.

    • Soiroja

      Sodanajan miehet eivät olleet pullamössö polvea. Samaisessa metsäalan tietokirjassa löytyy myös Helsingin Sanomien järjestämä kuusipaperipuun hakkuu 2 metrin pölliä mustana Hgin Malminkartanossa. Kilpailun voitti janakkalainen mies, jonka paras päivä oli 27pinokuutiota ja viikon satsi 6pv yht. 130 pinomottia. Tuo siis maaliskuu 1943 ja itse Eljas Erkko jakoi palkinnot rahaa 22000mk. ym. Apuna voittajalla oli vaimonsa, joka keitti kauravelliä ja mies ryysti sitä parin tunnin välein

      • 200cm

        Jos johonkin kirjaan noin vakaasti uskot, pyydän sinua alkuun selvittämään vaikka sellaisen perusasian, että milloin suomessa ensimmäisen kerran alettiin tehdä kahden metrin paperipuuta?

      • Soiro

        Ei tässä mistään uskonkappaleista ole kysymys, vaan lainauksista kuvitetusta sodanajan ja sodanjälkeisen metsätöistä, niin myös siviilien halkotalkoista joihin joutuivat myös kaupunkien miehet että naiset annettujen määrien tekemiseksi.
        Kirjassa käytettiin kuusesta eli näreestä nimitystä paperipuu jolla on nykyään monta nimeä: massapuu, kuusikuitu, sellupuu,hiokepuu. 60 ja 70-luvuilla myös puhuttiin propsi. Pituudet ovat vaihdelleet ennen sotia 100cm ja sotavuosina 2m kasvanut nykyisin 3.0-5.5m. Vielä 70-luvulla tukit mitattiin jalka/tuuma.

      • Uskon-asia

        Kyllä 200 cm kuusipaperipuuta on tehty. Silloin Hesarikin oli 2 metriä leveä. Sota-ajan jälkeen oli nälkä, että näköä haittasi. Isosta hesarista oli helpompi lukea kun ei ollut lasejakaan joka torpassa.
        Pirtin pöydätkin oli valtavia mihin lehti levittää. Sitä luki koko suku ja työmiehet.

      • 200cm
        Uskon-asia kirjoitti:

        Kyllä 200 cm kuusipaperipuuta on tehty. Silloin Hesarikin oli 2 metriä leveä. Sota-ajan jälkeen oli nälkä, että näköä haittasi. Isosta hesarista oli helpompi lukea kun ei ollut lasejakaan joka torpassa.
        Pirtin pöydätkin oli valtavia mihin lehti levittää. Sitä luki koko suku ja työmiehet.

        Ottia tuota, tiedätkö olisiko jossain museossa vaikka nähtävissä tuollainen kahden metrin levyinen Hesari? Eikö ne olleet kolmimetrisiä, muistelisin?
        Eli kuittaat tietämättömyytesi ja suoranaisen virheväittämäsi huonolla vitsintapaisella!
        Huomaan kyllä myös että olet huono provo, kas nimimerkkisi...

    • 200cm

      Kyllä siinä kauravellin ryystämiselle ei oikein taida aika riittää jos päivässä 27 pinokuutiota paperipuuta valmistaa! Ynnäilin tuossa montako vaikka tasaisesti satamillistä propsia menee metrin kertaa metrin kasaan jne. Lopputulema kaikesta oli, että kahdeksantuntisen työpäivän ajan yhden propsin käsittelyn tuli sujua keskimäärin18 sekunnissa. Siis käsisahalla puut kaataen, kirveellä karsien, sitten taas sahalla ne katkoen, sitten ne petkeleellä/kuorimaraudalla kuorien ja vielä sopiviin paikkoihin raahaten ja sinne ne pinoten. Vaikuttaako realistiselta...nimittäin tuo 18 sekuntia per propsi vierähtää jo karsinnan aikana?

      • Lenko

        Se oli urakkakilpailu eli pitkää päivää tekivät jopa 14 tuntia. Paljon on palstasta kiinni eli puustosta. Riuskoja miehiä mutta kuulemma paljolti taitolaji kestävyysvoiman lisäksi sekä sahan terävyys/teroitus kuin kirveen.

      • 200cm
        Lenko kirjoitti:

        Se oli urakkakilpailu eli pitkää päivää tekivät jopa 14 tuntia. Paljon on palstasta kiinni eli puustosta. Riuskoja miehiä mutta kuulemma paljolti taitolaji kestävyysvoiman lisäksi sekä sahan terävyys/teroitus kuin kirveen.

        Metsänhakkuut tehtiin pääsääntöisesti talvikaudella ja rekikelien aikaanhan ne puut pyrittiin metsistä poiskin tuomaan. Pakkanen oli ja on edelleen paras puiden kuivaaja, eli ehtivät erityisesti halkaistut puut eli halot usein hieman keventyäkin ennen kuljetusta. Mutta suurimmat syyt talvikaudella tekemiseen olivat sekä ne rekikelit että varsinkin se, että silloin maataloissa muita töitä oli vähiten. Mutta että 14 tunnin päiviä kun valoisaa aikaa talvella oli muutama hassu tunti, ei sentään. Umpipimeässä kukaan kykene halkoja hakkaamaan, eivät edes sotavangit...
        Joku 20 paperipuukuution tekeminen valmiiksi tuollaisen talvipäivän aikana on yksinkertaisesti satua ja tarinaa ja ylipäätään satunnaiset kilpailutilanteet ja käytännön elävän elämän lainalaisuudet ovat kaksi eri asiaa.

      • Kjhgfd

        Huomaa, että metsätyöt ja entisajan ammattilaisten tekemänä on sinulle ja monelle muulle täyttä hebreaa. Puhutaan mutua ja ihmetellään . Lukekaa metsäalan tietokirjoja niistä minäkin olen mustaa valkoisella kuvien kera lainNnut. Ylläoleva kisa käytiin maaliskuussa 43 aamuhämärästä iltaan jolloin kuten nyt työaikaa on. Mutta jos on ikänsä loistelamppujen valossa kynää pyöritellyt ei ole käsitystä toisista töistä. Siitä vaan ihmettelemään.

      • 200cm
        Kjhgfd kirjoitti:

        Huomaa, että metsätyöt ja entisajan ammattilaisten tekemänä on sinulle ja monelle muulle täyttä hebreaa. Puhutaan mutua ja ihmetellään . Lukekaa metsäalan tietokirjoja niistä minäkin olen mustaa valkoisella kuvien kera lainNnut. Ylläoleva kisa käytiin maaliskuussa 43 aamuhämärästä iltaan jolloin kuten nyt työaikaa on. Mutta jos on ikänsä loistelamppujen valossa kynää pyöritellyt ei ole käsitystä toisista töistä. Siitä vaan ihmettelemään.

        Ne entisajan ammattilaiset olivatkin sitten oikeita yli- ihmisiä. On tässä nuorempana joku toinenkin noita töitä tehnyt ja siksi on nyt myös realisti, jonkun toisen tuntuma taas vaikuttaa olevan enempi kirjoista hankittua... Minäkin olen sittemmin sekä vähän käynyt koulujakin että myös jonkin verran lukenut ihan yleisestä mielenkiinnosta etupäässä historiaan, maantietoon, tähti- ja muuhun tieteeseen liittyvää kirjallisuutta ja erinäisiä muita asiakirjoja ja dokumentteja. Lukemani kirjallisuuden määrä on viimeiset vuosikymmenet ollut siinä 25000- 50000 sivua per vuosi.
        Voitko kertoa muutaman mainitsemasi metsäalan tietokirjan nimen, että minäkin saisin noita utopistisia tarinoita nähdäkseni?
        Kerron myös ( uudelleen ) hämmästyttävän faktan sotien ajan metsänhakkuista: Suomen halonhakkuista ylivertaisesti suurimman osan tuona aikana tekivät sotavangit, heidän päivittäinen työurakkansa vaihteli useimmiten yhdestä kahteen pinokuutiometriin halkoja, satunnaisesti hieman enempään. Asiasta löytyy luotettavaa ja luotettavaksi hyväksyttyä yliopistotason tutkimustietoa.

      • Jakorauta

        Älytöntä verrata sotavangin ja ammattimetsätyömiehen hakkuukilpailun päivätyön tulosta keskenään. Vankimosuri saattoi arojen asukas tai kaupungista fyysisesti heikossa kunnossa teki minimin.
        Ihmettelen, kun kehut lukemisillasi, niin et ole muka seasta moisista kisoista huomioinnut. Kilpailuja on kaikilla elämän aloilla myös metsäalalla. Eräs lähde on E.Pakkanen "Läskinjakajasta Metsäsektorin mesenaatiksi"

      • peura
        Jakorauta kirjoitti:

        Älytöntä verrata sotavangin ja ammattimetsätyömiehen hakkuukilpailun päivätyön tulosta keskenään. Vankimosuri saattoi arojen asukas tai kaupungista fyysisesti heikossa kunnossa teki minimin.
        Ihmettelen, kun kehut lukemisillasi, niin et ole muka seasta moisista kisoista huomioinnut. Kilpailuja on kaikilla elämän aloilla myös metsäalalla. Eräs lähde on E.Pakkanen "Läskinjakajasta Metsäsektorin mesenaatiksi"

        Kukaan ei ole verrannut mitään mihinkään, olen vain kertonut että sotavuosina sotavankien tekemän metsätyön, erityisesti halkojen hakkuun, työpanos KOKONAISUUDESSAAN oli merkittävän suuri ja että vangit tekivät halkoja keskimäärin sen ja sen verran miestä kohden per päivä. Aivan älytön tulkinta että olisin verrannut heidän päivittäistä työpanostaan jonkun kovan suomalaisen iskurityöläisen työpanokseen, miksi teet noin älyttömiä tulkintoja?

        Esim. Youtubesta löytyy videopätkiä ainakin paperipuun kuorintakilpailuista. Valitettavasti ne ovat täysin arjesta erilleen järjestettyjä tilanteita, joissa puut on ensin valmiiksi kaadettu, huolellisesti karsittu ja tuotu kasoihin kilpailupaikalle ja jossa sitten kilpailijat kilpailevat ainoastaan siitä, kuka nopeammin puun kuorii. Että semmoisia metsäalan kilpailuja, sääli vaan kun elävässä elämässä metsurin piti tehdä itse kaikki työvaiheet...

    • 1941-44

      Kun viimeisten sotiemme aikana nestemäisten polttoaineiden saanti oli erityisen vaikeata, nousi puun ja puupohjaisten tuotteiden ( esim. hiili ) käyttö kaikkien aikojen suurimpiin määriin suomessa. Seikka jota ei välttämättä niin tiedetä tai tiedosteta, on että tuolloin suoritetuista puunhakkuista suurimman osan tekivät sotavangit.
      Sotavangeilta vaadittu työpanos esim. halonhakkuussa vaihteli yleensä yhdestä kahteen mottiin päivässä, vangin fyysisestä kunnostakin riippuen.

    • A-loittaja

      Kiitos tästä tiedosta, tuolla 70 sivuilla asia muuttui varmoiksi luvuiksi. Po. kilpailuun otti osaa varmaankin vähän vanhemmat miehet, joten sillä on luultavimmin vaikutusta lopputulokseen. Minusta noilla luvuilla päädytään sellaiseen tulokseen, että sileällä heinäpellolla hehtaari kaatui mieheltä noin kolmessa päivässä. Kilpailussa ei saanut tupsuja pystyyn jättää – veikkaisin.

      Jos niittäjiä oli useampia niin he etenivät jonossa ja kilpailuhenki sai sijansa, kukaan ei halunnut olla muita huonompi.

      Lyhytvartisella viikatteella löydään molempiin suuntiin ja se on teroitettu samaan tyyliin kuin puukon terä. Itse en ole sellaista ikinä kokeillut ja nopeus saattaa olla aivan eri luokkaa kuin pitkävartisella niitettäessä. Lyhytvartista käyttäessä homma näyttäisi olevan väkinäisempää repimistä ja tupot lentelevät ilmassa. Pitkävartinen viiltää ja heinä kaatuu kuin suorilta jaloiltaan.

      Joka tapauksessa niitto toistaa samaa lyhyttä liikesarjaa ja on rasittavaa. Sellaisia olivat monet muutkin työt ennen koneiden aikaa. Joten kaikki kunnia niille, jotka useamman viikon niittivät aamusta iltaan.

      Muistathan ensi kesänä: "Kun näet ohrantähkän mene heinään, kun näet kaksi mene juosten!"

      Kiitos kaikille jotka näitte vaivaa asian tiimoilta!

    • suvenkorento12

      Voisit samaan aikaan kysyä. "Kuinka paljon pystyi pieni tyttö päivän aikana haravoimaan?"
      Olin kesällä hoidossa rakkaan Hilma-tädin luona Hattulassa. Siellä kesällä pellolla niitettiin, minä pienenä tyttönä olin haravoimassa. Aurinko porotti.

      Parhaiten muistan ne päiväkahvihetket, heinäseipääseen nojaten, korista kahveeta, ja tuoretta hiivaleipää. Oli kesä!

      Paljonko haravoin, ei mitään käsitystä. Aika monta seipäällistä.

      • Fjköä

        Heinäpellolla kahvi ja pulla maistuivat todella hyvältä. Meilläpäin heinä haravoitiin eräälaisiin kasoihin hevosvetoisella haravakoneella, josta nosteltiin se seipäälle, ja siitä tehtiin jälkiharavointi käsin taikka myös koneella.
        Eri tapoja oli. Myös heinänkorjuun jälkeen haravoitiin rippeet , mitä oli jäänyt tai pudonnut seipäiltä nostaessa.

    • Bengalitikku

      Jos kylvää nopeasti, niin eikös sitä niitäkkin nopeasti.
      Minusta niittämisen liikesarja on kaunis. Sylkäisy kiveen ja terottaminen ei ihan niin. Miehillä oli nenäliina päässä, kulmat solmuilla.
      En ole niittänyt tai laittanut seipäälle (onko se seivästämistä?).
      Olen tyttösenä poiminut vain mansikoita heinään ahon laidalla.
      Aika romanttinen jälkikuva mulla.
      Ja puhuiko kukaan silloin punkeista?

      • pölypunkki

        Punkeistakin saatettiin puhua, mutta itselläni oli nuorempana jostakin iskostunut mieleen aivan virheellinen käsitys siitä, mistä punkit pahimmin ilmestyivät: Puista, ja nimenomaan lepistä. Ja kun elin saaristossa missä rannoilla ja muuallakin alavammilla kosteikkopaikoilla kasvoi paljon leppää, niin olihan siinä aikansa pelkäämistä. Ja jostakin niitä joka tapauksessa ilmestyi, kun pari- kolme ehti omassakin vartalossa roikkua.
        Juuri nyt on uutisoitu, että meille on ilmestynyt uudenlainen entistä suurempi punkkilaji ja se on myös entistä tehokkaampi vainuamaan uhrinsa ja jopa lähtee verilähteen perään.

    • Anonyymi

      Minä niitä joka kesä peltoni 0.5 ha viikatteella. Kyllä pellon niittämiseen on varattava koko päivä. Jopa yli 8 h.

    • Anonyymi

      Olet myöhässä , isä autuas poistui näyttämöltä 2008 :(

      Gubbe 75

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      116
      6070

    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      33
      4167

    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3372

    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      3006

    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      258
      2100

    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2014

    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      44
      1866

    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1805

    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1706

    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1579
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt