Raamattu perustuksena

Valheesi ei meitä hetkauta yhtään.

Paavalin mukaan usko syntyy "kristuksen sanan kuulemisesta".

Monet kristityt perustavat uskonsa "Jumalan sanan" varaan: heille Raamattu on kokonaan erehtymätöntä ja virheetöntä Jumalan sanaa.

Heprealaiskirjeen mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ojentautumista sen mukaan, mitä ei vielä nähdä: se usko johtaa siis tekoihin, joiden kautta pyritään saavuttamaan Jumalan antamat lupaukset, vaikka ne saavutetaan ikuisen elämän suhteen vasta tulevaisuudessa - silloin mukaan tulee se toivo, josta Ut puhuu (toivo Kristuksen paluusta ja ruumiiden ylösnousemuksesta). (Hebr 11)

Jos joku luottaa johonkin, niin sen luottamuksen kohde on peräisin jostakin lähteestä: niinpä henkilö luottaa siihen lähteeseen ja se lähde on siten osa "uskon" perustusta. Aabraham esimerkiksi luotti siihen, että Jumala voi herättää hänen poikansa kuolleista, jos hän uhraa hänet Jumalalle, mikä sai hänet toimimaan Jumalan vaatimalla tavalla. Luottamuksen pohjalla oli hänen tapauksessaan henkilökohtainen kokemus siitä, että Jumala puhui hänelle (Raamattua tai pyhiä kirjoituksia ei hänellä ollut).

Kristityt luottavat nyt siihen, mitä Raamattuun on kirjoitettu, etenkin koskien Jeesusta. Eikö vain? Et voi sivuuttaa Raamattua luottamuksen kohteena, jos perustat luottamuksesi Raamatun kirjoituksiin etkä muihin lähteisiin. Eikö? Luotat siis Raamattuun ja sen kertomuksiin, mutta kuinka paljon ja missä määrin? Uskallatko kyseenalaistaa mitään Raamatun sanomaa koskien Jeesuta: onko se totta vai ei?

Entä muu Raamatun sanoma: onko se kaikki totta vai ei?

Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan.

Niinpä niin. Voit testata uskoasi vaikka niin että ajat autolla ilman turvavyötä ja vain uskot että selviät tilanteesta kuin tilanteesta, koska uskosi on kova.

Auttaako se oikeasti?

Sitten voi kysyä että miksi uskonnoissa vain kova usko johonkin muuttaisi sen todelliseksi.

Eivät jumalat muutu todeksi vaikka niihin uskoo. Ei biologiaa voi rikkoa vain kovalla uskolla. Fysiikka on uskolle armoton, pyyhkii sillä lattiaa mennen tullen.

Todellisuudessa usko on yhtä tyhjän kanssa. Se ei ole mitään muuta kuin sanahelinää ja täysin katteetonta toivoa.

Siksi uskonnot ja jumalat ovat tänä päivänä kriisissä kun suurin osa ihmisistä näkee tuon joutavan sanahelinän taakse.

Raamattu kertoo että jos uskoo, niin myrkkykäärmeen myrkky ei tapa sinua. Siihen se usko loppuu, jos sinun pitäisi tuota oikeasti testata. Ei kukaan ole niin tyhmä, että tuota kokeilisi, että pitääkö raamatun sana.

Tai onhan noita pölkkypäitä ollut mutta niillä kaikilla oli tuon uskon kokeen jälkeen muutama metri multaa päällä.

G4G kirjoitti:

Paavalin mukaan usko syntyy "kristuksen sanan kuulemisesta".

Monet kristityt perustavat uskonsa "Jumalan sanan" varaan: heille Raamattu on kokonaan erehtymätöntä ja virheetöntä Jumalan sanaa.

Heprealaiskirjeen mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ojentautumista sen mukaan, mitä ei vielä nähdä: se usko johtaa siis tekoihin, joiden kautta pyritään saavuttamaan Jumalan antamat lupaukset, vaikka ne saavutetaan ikuisen elämän suhteen vasta tulevaisuudessa - silloin mukaan tulee se toivo, josta Ut puhuu (toivo Kristuksen paluusta ja ruumiiden ylösnousemuksesta). (Hebr 11)

Jos joku luottaa johonkin, niin sen luottamuksen kohde on peräisin jostakin lähteestä: niinpä henkilö luottaa siihen lähteeseen ja se lähde on siten osa "uskon" perustusta. Aabraham esimerkiksi luotti siihen, että Jumala voi herättää hänen poikansa kuolleista, jos hän uhraa hänet Jumalalle, mikä sai hänet toimimaan Jumalan vaatimalla tavalla. Luottamuksen pohjalla oli hänen tapauksessaan henkilökohtainen kokemus siitä, että Jumala puhui hänelle (Raamattua tai pyhiä kirjoituksia ei hänellä ollut).

Kristityt luottavat nyt siihen, mitä Raamattuun on kirjoitettu, etenkin koskien Jeesusta. Eikö vain? Et voi sivuuttaa Raamattua luottamuksen kohteena, jos perustat luottamuksesi Raamatun kirjoituksiin etkä muihin lähteisiin. Eikö? Luotat siis Raamattuun ja sen kertomuksiin, mutta kuinka paljon ja missä määrin? Uskallatko kyseenalaistaa mitään Raamatun sanomaa koskien Jeesuta: onko se totta vai ei?

Entä muu Raamatun sanoma: onko se kaikki totta vai ei?

Lue lisää

Raamattu ei ole kaikin paikoin luotettava eikä toden totta erehtymätöntä Jumalan sanaa. Riittävän luotettavaa kuitenkin suurilta linjoiltaan, kunhan ottaa selvää siitä, mitä virheitä Raamattuun on eksynyt ja mitä virheitä sinne on tahallaan tehty.

Adviss kirjoitti:

Raamattu ei ole kaikin paikoin luotettava eikä toden totta erehtymätöntä Jumalan sanaa. Riittävän luotettavaa kuitenkin suurilta linjoiltaan, kunhan ottaa selvää siitä, mitä virheitä Raamattuun on eksynyt ja mitä virheitä sinne on tahallaan tehty.

Lue lisää

siinäpä sitä tekemistä sitten riittääkin... ei yhden ihmisen elämä riitä sen tekemiseen: ottamaan selvää siitä, mitkä kohdat Raamatussa ovat totta ja mitkä eivät.

TonttuToljanteri kirjoitti:

Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan.

Niinpä niin. Voit testata uskoasi vaikka niin että ajat autolla ilman turvavyötä ja vain uskot että selviät tilanteesta kuin tilanteesta, koska uskosi on kova.

Auttaako se oikeasti?

Sitten voi kysyä että miksi uskonnoissa vain kova usko johonkin muuttaisi sen todelliseksi.

Eivät jumalat muutu todeksi vaikka niihin uskoo. Ei biologiaa voi rikkoa vain kovalla uskolla. Fysiikka on uskolle armoton, pyyhkii sillä lattiaa mennen tullen.

Todellisuudessa usko on yhtä tyhjän kanssa. Se ei ole mitään muuta kuin sanahelinää ja täysin katteetonta toivoa.

Siksi uskonnot ja jumalat ovat tänä päivänä kriisissä kun suurin osa ihmisistä näkee tuon joutavan sanahelinän taakse.

Raamattu kertoo että jos uskoo, niin myrkkykäärmeen myrkky ei tapa sinua. Siihen se usko loppuu, jos sinun pitäisi tuota oikeasti testata. Ei kukaan ole niin tyhmä, että tuota kokeilisi, että pitääkö raamatun sana.

Tai onhan noita pölkkypäitä ollut mutta niillä kaikilla oli tuon uskon kokeen jälkeen muutama metri multaa päällä.

Lue lisää

Saastasi ei meitä hetkauta.

G4G kirjoitti:

siinäpä sitä tekemistä sitten riittääkin... ei yhden ihmisen elämä riitä sen tekemiseen: ottamaan selvää siitä, mitkä kohdat Raamatussa ovat totta ja mitkä eivät.

Ne on ne adventistit (ja jokunen muu), joille on tärkeää keksiä selityksiä joka ikiselle raamatunlauseelle. Kaikki uskovat eivät tarvitse niin tarkkoja selityksiä. Toisille riittää vain pääkohdat. Silloin ei kulu koko elämää Raamatun salojen selvittämiseen.

Korjaus: 2Kor.4:18.

Hupaisaa että uskonnossa näkymättömien epäilemättömyys on hyve, mutta kun menemme uskonnon ulkopuolelle, se on merkki siitä, että korvien välissä ei ole kaikki kohdillaan.

Uskonnoissa on muutenkin oma elämänsä. Jos ihminen käyttäytyisi kuin Jahve, hän olisi vastenmielinen jokaisesta, mutta silti uskonnossa ihmiset palvovat sellaista ketkua jonain suurena oikeudenmukaisuuden perikuvana. Vaikka todellisuudessa on irvikuva kaikesta.

Miksi uskonnoissa ajattelu on käänteistä todelliseen elämään verrattuna?

Älä epäile näkymätöntä.
Älä välitä kansanmurhasta.
Tapa oma lapsesi jos käsketään.
Jne...

TonttuToljanteri kirjoitti:

Hupaisaa että uskonnossa näkymättömien epäilemättömyys on hyve, mutta kun menemme uskonnon ulkopuolelle, se on merkki siitä, että korvien välissä ei ole kaikki kohdillaan.

Uskonnoissa on muutenkin oma elämänsä. Jos ihminen käyttäytyisi kuin Jahve, hän olisi vastenmielinen jokaisesta, mutta silti uskonnossa ihmiset palvovat sellaista ketkua jonain suurena oikeudenmukaisuuden perikuvana. Vaikka todellisuudessa on irvikuva kaikesta.

Miksi uskonnoissa ajattelu on käänteistä todelliseen elämään verrattuna?

Älä epäile näkymätöntä.
Älä välitä kansanmurhasta.
Tapa oma lapsesi jos käsketään.
Jne...

Lue lisää

Saastaiset valheesi eivät meitä hetkauta.

pyhpyh23489723489 kirjoitti:

Saastaiset valheesi eivät meitä hetkauta.

Mikäs siinä oli valhetta?

Uskovaiset ylistävät raamatussa mainittuja kansanmurhia, koska ne olivat hyviä kansanmurhia, sillä Jahve ei määräisi huonoa kansanmurhaa jne.

Erään isän piti tappaa lapsensa, koska Jahve käski. Se oli joku kuuliaisuus- tai uskotesti.

Jos normaalissa elämässä joku pitäisi jonain kuuliaisuustestinä oman lapsen surmaamista edes ajatuksen tasolla, niin hän olisi hullu mielipuoli.

Mutta jonkin jumalan päähänpistona se on nerokas ja ylistettävä päähänpisto.

Teidän uskovaisten ja lahkojen orjien valheet eivät meitä hetkauta lainkaan.
Raamattu on satukirja. Piste.

Ei tietenkään, koska se hetkessä romahduttaisi luottamuksen koko kirkkoon, joka on pimittänyt tietoa jseniltään ja johtanut heitä harhaan vuosikausia... vuosikymmeniä.. jo vuosisatoja.

A-kirkolla ei siis ole olemassaololleen muuta vaihtoehtoa kuin pitää yllä valheellista kuvaa.

Älä unta näe. Emme me pastorit rupea totuutta puhumaan, koska valheella voi ansaita rutkasti rahaa. Totuus Raamatusta ja sen esille tuominen merkitsisi sitä, että saisimme laittaa lapun seurakuntamme salien ulko-oviin, jossa lukee: "Liikkeemme on mennyt konkurssiin."

Exap kirjoitti:

Ei tietenkään, koska se hetkessä romahduttaisi luottamuksen koko kirkkoon, joka on pimittänyt tietoa jseniltään ja johtanut heitä harhaan vuosikausia... vuosikymmeniä.. jo vuosisatoja.

A-kirkolla ei siis ole olemassaololleen muuta vaihtoehtoa kuin pitää yllä valheellista kuvaa.

Lue lisää

Kirkkohan ei opeta sanainspiraatiota. Joukkoon mahtuu siis tulkintaakin.

Adviss kirjoitti:

Kirkkohan ei opeta sanainspiraatiota. Joukkoon mahtuu siis tulkintaakin.

Eikö opeta sanainspiraatiota ??? Mitenkäs niitä Ellun sanoja saisi sitten tulkita ?

Oikea vastaus: juuri siten kuin ne on kirjoitettu (tai plagioitu, riippuen tapauksesta) .

Oops. Ei kai vain nyt jäänyt jokin opinkohta lukematta ? ;)

"Pyhä Raamattu, Vanha ja Uusi testamentti, on Jumalan innoittamana kirjoitettu Jumalan sana. Innoitetut kirjoittajat puhuivat ja kirjoittivat Pyhän Hengen johtamina. Tässä sanassa Jumala on uskonut ihmiskunnalle pelastumiseen välttämättömän tiedon. Pyhä Raamattu on YLIN, ARVOVALTAINEN JA EREHTYMÄTÖN ilmoitus Jumalan tahdosta..."

"Raamatun mukaan yksi Pyhän Hengen lahjoista on profetoimisen lahja. Tämä lahja kuuluu jäännösseurakunnan tuntomerkkeihin, ja me uskomme, että se ilmeni Ellen G. Whiten palvelutehtävässä. Hänen kirjoituksillaan on PROFEETALLINEN ARVOVALTA, ja ne tarjoavat seurakunnalle ... "

Tehtävä: etsi edellisistä virallisista opinkohdista viittaus "tulkinnan vapauteen".... ;)

Viknkiksi: se löytyy kohdasta "between zero and none".

Tuon lainaamasi voi lukea monella tavalla. Ehkei kannata yleistää. Adventistit nimittäin jakautuvat vähintään neljään ryhmään.

Ensinnä on historialliset adventistit, jotka ovat lähes tulkoon fundamentalisteja. Heille White on kaikki kaikessa ja T. Wilson pyhä johtaja. He tarvitsevat auktoritääristä johtajaa. He pitävät Whiten kirjoituksia ja Raamattua Pyhän hengen sanelemina ja puhtaasti virheettömänä Jumalan sanana. Jotkut pitävät Whiteä jopa Raamatun yläpuolella. He uskovat pystyvänsä täydelliseen synnittömyyteen ja ajattelevat olevansa täydellisiä adventisteja mutta monet heistä eivät ole tajunneet uudestisyntymistä sen aidoimassa merkityksessä. Pyhpyhnumerosarja kuuluu tähän ryhmään ja vielä sen tuomitsevimpaan päähän.

Kakkosryhmään kuuluu adventisteja, joista osa uskoo Ellen Whiten olevan Pyhän hengen aivoittama opettaja mutta ei kuitenkaan Raamatun tasoinen auktoriteetti ja osa heistä uskoo Whiten olleen profeetta. Pääkonferenssi kertoo heille, mitä uskoa mutta Wilson ei aiheuta heissä eritystä ihailua. He haluavat kuulua Adventtikirkkoon yhteisönä ja noudattavat mielellään sen oppeja vaikkeivat kaikkia oppeja kunnolla tunnekaan. He uskovat olevansa hyviä adventisteja mutta harmitelevat sitä, etteivät aina pysty noudattamaan kirkon yleviä arvoja. Osa heistä saattaa olla ymmärtänyt mitä uudestisyntyminen tarkoittaa mutta heidän on vaikeaa tajuta sitä. Jotkut harvat heistä ovat kokeneet todellisen uudestisyntymisen.

Kolmosryhmä ei tunnusta Wilsonia auktoriteettina vaan lähinnä hymistelevät hänen olemuksellensa. He ovat oppineet tulkitsemaan itse Raamattua ja ovat päässee joistakin mielestään toisarvoisista opeista eroon, kuten ruokavaliosta ja kymmenyksien maksamisesta mutta pitävät tiukasti kiinni suurimmasta osasta Adventtikirkon opetuksista. White on heille hengellinen kirjailija, jolla sattaa joissakin tapauksissa olla oikeasti Jumalan johdatusta mutta he tunnustavat, että hänen kirjoituksissaan on virheitä ja että hän plagioi tekstiä toisilta kirjoittajilta. He viihtyvät kaltaistensa joukossa mutta historialliset adventistit aiheuttavat heissä vilunväristyksiä. Useat heistä ovat aidosti uudestisyntyneitä mutta koska heitä on niin vähän ja koska kirkko ei tunnusta heitä, he kokevat riittämättömyyden tunteita.

Neljänneksi on evankeliset adventistit, jotka viis veisaavat Whitesta ja hänen opetuksistaan. Heille Raamattu on aikalaisten kirjoituksia, joita tulee lukea aikalaisten kulttuuria ja historiaa vasten. Heidän mielestään Raamatun teksteillä on tulkinnan varaa. Heistä Pyhä henki ei sanellut Raamatun kirjoituksia vaan kirjoittajat ajattelivat omilla aivoillaan ja Pyhä henki saattoi vaikuttaa heidän tulkintoihinsa muttei antanut heille suoranaisia vihjeitä. He eivät usko Whiten olevan minkäänlainen auktoriteetti vaan korkeintaan keskinkertainen kirjailija jos sitäkään. Tutkivaan tuomioon he eivät usko lainkaan ja useat adventistien opit ovat heille yhdentekeviä. Sapatti on heille kuitenkin pakonomainen tarve. He jäävät kirkkokuntaan sosiaalisten tarpeittensa tyydyttämisen takia ja tärkeintä heille on olla uskova ja kuulua johonkin yhteisöön, joka heidän kohdallaan on Adventtikirkko. Tämä yhteisö on heille tuttu ja turvallinen valinta. He ovat ns. liberaaleja adventisteja, joota ei fanattisimpienkaan adventistien lausunnot HETKAUTA. Useimmat heistä saattavat olla aidosti uudestisyntyneitä mutta jotkut heistä eivät pidä uudestisyntmistä kovin tärkeänä.

Taidan kuulua osittain itse tähän ryhmään mutta todennäköisesti en kauaa. Pidän itseäni alkuperäisenä adventistina. Tunnen ehkä eniten tähän ja kolmosryhmään kuuluvia adventisteja.

Ehkä on vielä viideskin ryhmä mutta heitä ei enää pidetä adventisteina vaikka he ajattelevatkin jollakin tasolla olevansa adventisteja. He käyttävät omia aivojaan eivätkä ensimmäisenä ole uskomassa, mitä Adventtikirkko opettaa. Ennemminkin he haluavat ottaa itse asioista selvää ja antautuvat Pyhän hengen johdatukselle ja jossakin takaraivon perukoilla kokevat silti olevansa jonkinsa sortin adventisteja, jos sitäkään. Heitä ei oikein voi kategorisoida suhteessa adventismiin.

Toisaalta, ehkä minäkin yleistän. Jokatapauksessa pointtini on se, etteivät adventisti ole kovinkaan homogeeninen ryhmä, kuten Kai A:kin sanoisi, eikä kaikki adventistit ajattele täsmälleen samalla tavalla.

Adviss kirjoitti:

Tuon lainaamasi voi lukea monella tavalla. Ehkei kannata yleistää. Adventistit nimittäin jakautuvat vähintään neljään ryhmään.

Ensinnä on historialliset adventistit, jotka ovat lähes tulkoon fundamentalisteja. Heille White on kaikki kaikessa ja T. Wilson pyhä johtaja. He tarvitsevat auktoritääristä johtajaa. He pitävät Whiten kirjoituksia ja Raamattua Pyhän hengen sanelemina ja puhtaasti virheettömänä Jumalan sanana. Jotkut pitävät Whiteä jopa Raamatun yläpuolella. He uskovat pystyvänsä täydelliseen synnittömyyteen ja ajattelevat olevansa täydellisiä adventisteja mutta monet heistä eivät ole tajunneet uudestisyntymistä sen aidoimassa merkityksessä. Pyhpyhnumerosarja kuuluu tähän ryhmään ja vielä sen tuomitsevimpaan päähän.

Kakkosryhmään kuuluu adventisteja, joista osa uskoo Ellen Whiten olevan Pyhän hengen aivoittama opettaja mutta ei kuitenkaan Raamatun tasoinen auktoriteetti ja osa heistä uskoo Whiten olleen profeetta. Pääkonferenssi kertoo heille, mitä uskoa mutta Wilson ei aiheuta heissä eritystä ihailua. He haluavat kuulua Adventtikirkkoon yhteisönä ja noudattavat mielellään sen oppeja vaikkeivat kaikkia oppeja kunnolla tunnekaan. He uskovat olevansa hyviä adventisteja mutta harmitelevat sitä, etteivät aina pysty noudattamaan kirkon yleviä arvoja. Osa heistä saattaa olla ymmärtänyt mitä uudestisyntyminen tarkoittaa mutta heidän on vaikeaa tajuta sitä. Jotkut harvat heistä ovat kokeneet todellisen uudestisyntymisen.

Kolmosryhmä ei tunnusta Wilsonia auktoriteettina vaan lähinnä hymistelevät hänen olemuksellensa. He ovat oppineet tulkitsemaan itse Raamattua ja ovat päässee joistakin mielestään toisarvoisista opeista eroon, kuten ruokavaliosta ja kymmenyksien maksamisesta mutta pitävät tiukasti kiinni suurimmasta osasta Adventtikirkon opetuksista. White on heille hengellinen kirjailija, jolla sattaa joissakin tapauksissa olla oikeasti Jumalan johdatusta mutta he tunnustavat, että hänen kirjoituksissaan on virheitä ja että hän plagioi tekstiä toisilta kirjoittajilta. He viihtyvät kaltaistensa joukossa mutta historialliset adventistit aiheuttavat heissä vilunväristyksiä. Useat heistä ovat aidosti uudestisyntyneitä mutta koska heitä on niin vähän ja koska kirkko ei tunnusta heitä, he kokevat riittämättömyyden tunteita.

Neljänneksi on evankeliset adventistit, jotka viis veisaavat Whitesta ja hänen opetuksistaan. Heille Raamattu on aikalaisten kirjoituksia, joita tulee lukea aikalaisten kulttuuria ja historiaa vasten. Heidän mielestään Raamatun teksteillä on tulkinnan varaa. Heistä Pyhä henki ei sanellut Raamatun kirjoituksia vaan kirjoittajat ajattelivat omilla aivoillaan ja Pyhä henki saattoi vaikuttaa heidän tulkintoihinsa muttei antanut heille suoranaisia vihjeitä. He eivät usko Whiten olevan minkäänlainen auktoriteetti vaan korkeintaan keskinkertainen kirjailija jos sitäkään. Tutkivaan tuomioon he eivät usko lainkaan ja useat adventistien opit ovat heille yhdentekeviä. Sapatti on heille kuitenkin pakonomainen tarve. He jäävät kirkkokuntaan sosiaalisten tarpeittensa tyydyttämisen takia ja tärkeintä heille on olla uskova ja kuulua johonkin yhteisöön, joka heidän kohdallaan on Adventtikirkko. Tämä yhteisö on heille tuttu ja turvallinen valinta. He ovat ns. liberaaleja adventisteja, joota ei fanattisimpienkaan adventistien lausunnot HETKAUTA. Useimmat heistä saattavat olla aidosti uudestisyntyneitä mutta jotkut heistä eivät pidä uudestisyntmistä kovin tärkeänä.

Taidan kuulua osittain itse tähän ryhmään mutta todennäköisesti en kauaa. Pidän itseäni alkuperäisenä adventistina. Tunnen ehkä eniten tähän ja kolmosryhmään kuuluvia adventisteja.

Ehkä on vielä viideskin ryhmä mutta heitä ei enää pidetä adventisteina vaikka he ajattelevatkin jollakin tasolla olevansa adventisteja. He käyttävät omia aivojaan eivätkä ensimmäisenä ole uskomassa, mitä Adventtikirkko opettaa. Ennemminkin he haluavat ottaa itse asioista selvää ja antautuvat Pyhän hengen johdatukselle ja jossakin takaraivon perukoilla kokevat silti olevansa jonkinsa sortin adventisteja, jos sitäkään. Heitä ei oikein voi kategorisoida suhteessa adventismiin.

Toisaalta, ehkä minäkin yleistän. Jokatapauksessa pointtini on se, etteivät adventisti ole kovinkaan homogeeninen ryhmä, kuten Kai A:kin sanoisi, eikä kaikki adventistit ajattele täsmälleen samalla tavalla.

Lue lisää

Ei kannata exapin kanssa jutella. Se on luopio, joka vastustaa Jumalaa ja totuutta. Eihän se usko edes Jeesukseen, vaan kieltää hänen jumaluutensakin.

Adviss kirjoitti:

Tuon lainaamasi voi lukea monella tavalla. Ehkei kannata yleistää. Adventistit nimittäin jakautuvat vähintään neljään ryhmään.

Ensinnä on historialliset adventistit, jotka ovat lähes tulkoon fundamentalisteja. Heille White on kaikki kaikessa ja T. Wilson pyhä johtaja. He tarvitsevat auktoritääristä johtajaa. He pitävät Whiten kirjoituksia ja Raamattua Pyhän hengen sanelemina ja puhtaasti virheettömänä Jumalan sanana. Jotkut pitävät Whiteä jopa Raamatun yläpuolella. He uskovat pystyvänsä täydelliseen synnittömyyteen ja ajattelevat olevansa täydellisiä adventisteja mutta monet heistä eivät ole tajunneet uudestisyntymistä sen aidoimassa merkityksessä. Pyhpyhnumerosarja kuuluu tähän ryhmään ja vielä sen tuomitsevimpaan päähän.

Kakkosryhmään kuuluu adventisteja, joista osa uskoo Ellen Whiten olevan Pyhän hengen aivoittama opettaja mutta ei kuitenkaan Raamatun tasoinen auktoriteetti ja osa heistä uskoo Whiten olleen profeetta. Pääkonferenssi kertoo heille, mitä uskoa mutta Wilson ei aiheuta heissä eritystä ihailua. He haluavat kuulua Adventtikirkkoon yhteisönä ja noudattavat mielellään sen oppeja vaikkeivat kaikkia oppeja kunnolla tunnekaan. He uskovat olevansa hyviä adventisteja mutta harmitelevat sitä, etteivät aina pysty noudattamaan kirkon yleviä arvoja. Osa heistä saattaa olla ymmärtänyt mitä uudestisyntyminen tarkoittaa mutta heidän on vaikeaa tajuta sitä. Jotkut harvat heistä ovat kokeneet todellisen uudestisyntymisen.

Kolmosryhmä ei tunnusta Wilsonia auktoriteettina vaan lähinnä hymistelevät hänen olemuksellensa. He ovat oppineet tulkitsemaan itse Raamattua ja ovat päässee joistakin mielestään toisarvoisista opeista eroon, kuten ruokavaliosta ja kymmenyksien maksamisesta mutta pitävät tiukasti kiinni suurimmasta osasta Adventtikirkon opetuksista. White on heille hengellinen kirjailija, jolla sattaa joissakin tapauksissa olla oikeasti Jumalan johdatusta mutta he tunnustavat, että hänen kirjoituksissaan on virheitä ja että hän plagioi tekstiä toisilta kirjoittajilta. He viihtyvät kaltaistensa joukossa mutta historialliset adventistit aiheuttavat heissä vilunväristyksiä. Useat heistä ovat aidosti uudestisyntyneitä mutta koska heitä on niin vähän ja koska kirkko ei tunnusta heitä, he kokevat riittämättömyyden tunteita.

Neljänneksi on evankeliset adventistit, jotka viis veisaavat Whitesta ja hänen opetuksistaan. Heille Raamattu on aikalaisten kirjoituksia, joita tulee lukea aikalaisten kulttuuria ja historiaa vasten. Heidän mielestään Raamatun teksteillä on tulkinnan varaa. Heistä Pyhä henki ei sanellut Raamatun kirjoituksia vaan kirjoittajat ajattelivat omilla aivoillaan ja Pyhä henki saattoi vaikuttaa heidän tulkintoihinsa muttei antanut heille suoranaisia vihjeitä. He eivät usko Whiten olevan minkäänlainen auktoriteetti vaan korkeintaan keskinkertainen kirjailija jos sitäkään. Tutkivaan tuomioon he eivät usko lainkaan ja useat adventistien opit ovat heille yhdentekeviä. Sapatti on heille kuitenkin pakonomainen tarve. He jäävät kirkkokuntaan sosiaalisten tarpeittensa tyydyttämisen takia ja tärkeintä heille on olla uskova ja kuulua johonkin yhteisöön, joka heidän kohdallaan on Adventtikirkko. Tämä yhteisö on heille tuttu ja turvallinen valinta. He ovat ns. liberaaleja adventisteja, joota ei fanattisimpienkaan adventistien lausunnot HETKAUTA. Useimmat heistä saattavat olla aidosti uudestisyntyneitä mutta jotkut heistä eivät pidä uudestisyntmistä kovin tärkeänä.

Taidan kuulua osittain itse tähän ryhmään mutta todennäköisesti en kauaa. Pidän itseäni alkuperäisenä adventistina. Tunnen ehkä eniten tähän ja kolmosryhmään kuuluvia adventisteja.

Ehkä on vielä viideskin ryhmä mutta heitä ei enää pidetä adventisteina vaikka he ajattelevatkin jollakin tasolla olevansa adventisteja. He käyttävät omia aivojaan eivätkä ensimmäisenä ole uskomassa, mitä Adventtikirkko opettaa. Ennemminkin he haluavat ottaa itse asioista selvää ja antautuvat Pyhän hengen johdatukselle ja jossakin takaraivon perukoilla kokevat silti olevansa jonkinsa sortin adventisteja, jos sitäkään. Heitä ei oikein voi kategorisoida suhteessa adventismiin.

Toisaalta, ehkä minäkin yleistän. Jokatapauksessa pointtini on se, etteivät adventisti ole kovinkaan homogeeninen ryhmä, kuten Kai A:kin sanoisi, eikä kaikki adventistit ajattele täsmälleen samalla tavalla.

Lue lisää

Numero neljä ei ole adventisti ollenkaan, vaikka itseään sellaisena pitäisi.

Raamatun painosmäärä ei taida kertoa mitään sen luotettavuudesta.

Kaikesta hehkutuksesta huolimatta noin 70 prosenttia planeettamme asukkaista ei pidä Jahvea minään jumalana, ei palvo sitä, eikä odota sen tarjoamaa ikuista elämää.

Jumalalle aika heikko suoritus. Jahve on aika surkea tapaus vakuuttamaan ihmiset itsestään.

Hopearaha Pietarin onkiman kalan suussa on todellakin suuri ja hämmästyttävä ihme. Sen vuoksi se kertomus on kirjoitettukin, että sen on tarkoitus kuvata ihmettä. Uskoo ken uskoo - minä en usko.

Mietin muuten nuorena uskovaisena tuota kohtaa, miten se voisi olla mahdollista, mutta en jäänyt märehtimään sitä. Onhan se tietysti teoriassa mahdollista, jos kalan suu on riittävän suuri ja kolikko pieni, mutta näin jälkikäteen en pidä totuudellisena tuota kertomusta. Jos sillä ei ole mitään kuvaannollista merkitystä, niin se on ihan turha lisä loputtomaan listaan Jeesuksen tekemistä "ihmeistä"...

G4G kirjoitti:

Hopearaha Pietarin onkiman kalan suussa on todellakin suuri ja hämmästyttävä ihme. Sen vuoksi se kertomus on kirjoitettukin, että sen on tarkoitus kuvata ihmettä. Uskoo ken uskoo - minä en usko.

Mietin muuten nuorena uskovaisena tuota kohtaa, miten se voisi olla mahdollista, mutta en jäänyt märehtimään sitä. Onhan se tietysti teoriassa mahdollista, jos kalan suu on riittävän suuri ja kolikko pieni, mutta näin jälkikäteen en pidä totuudellisena tuota kertomusta. Jos sillä ei ole mitään kuvaannollista merkitystä, niin se on ihan turha lisä loputtomaan listaan Jeesuksen tekemistä "ihmeistä"...

Lue lisää

Olin uskovaisena niin naivi, että pidin kaikkia Raamatun kirjoituksia automaattisesti totuudellisina, koska valheiden kertominen on syntiä enkä voinut kuvitella kenenkään Raamatun kirjoittajan kirjoittaneen epätosia kertomuksia, jotka eivät ole historiallisesti tosia. Nyt näen sellaisia kertomuksia kaikkialla Raamatussa ja ihmettelen sokeaa hyväuskoisuuttani, kun en niitä aiemmin keksityiksi tarinoiksi havainnut. Tätä taustaa vasten aloin epäillä myös Jeesuksen kuolleista nousemisesta kertovien kohtien totuudellisuutta: jos kerran Raamatussa on paljon muitakin epätosia kertomuksia (valheita), niin miksi ei myös tässä tärkeimmässä asiassa? En tiedä, ovatko ne keksittyjä valheita vai eivät, mutta pidän sitä nyt hyvänä vaihtoehtoisena selityksenä sille, mistä motiiveista Uuden testamentin kirjoitukset on kirjoitettu ja ovatko ne tosia vai eivät (osa jutuista voi olla tietoista ja tarkoituksellista valehtelua)...

G4G kirjoitti:

Olin uskovaisena niin naivi, että pidin kaikkia Raamatun kirjoituksia automaattisesti totuudellisina, koska valheiden kertominen on syntiä enkä voinut kuvitella kenenkään Raamatun kirjoittajan kirjoittaneen epätosia kertomuksia, jotka eivät ole historiallisesti tosia. Nyt näen sellaisia kertomuksia kaikkialla Raamatussa ja ihmettelen sokeaa hyväuskoisuuttani, kun en niitä aiemmin keksityiksi tarinoiksi havainnut. Tätä taustaa vasten aloin epäillä myös Jeesuksen kuolleista nousemisesta kertovien kohtien totuudellisuutta: jos kerran Raamatussa on paljon muitakin epätosia kertomuksia (valheita), niin miksi ei myös tässä tärkeimmässä asiassa? En tiedä, ovatko ne keksittyjä valheita vai eivät, mutta pidän sitä nyt hyvänä vaihtoehtoisena selityksenä sille, mistä motiiveista Uuden testamentin kirjoitukset on kirjoitettu ja ovatko ne tosia vai eivät (osa jutuista voi olla tietoista ja tarkoituksellista valehtelua)...

Lue lisää

Oletko koskaan katsonut TV 7 Isännän pöydässä ?

Ihmiset oli tuohon aikaan epäileviä,vaikka näkivät omin silmin Jeesuksen ihmeet.Nyt tänä
aikana epäilijöitä on suurin osa,koska ihmeitä ei tapahdu.Kaikki on kirjoitettu raamattuun
mutta kun harva uskoo koko raamattuun ja Jumalakin on heille olematon.

tosi kirjoitti:

Ihmiset oli tuohon aikaan epäileviä,vaikka näkivät omin silmin Jeesuksen ihmeet.Nyt tänä
aikana epäilijöitä on suurin osa,koska ihmeitä ei tapahdu.Kaikki on kirjoitettu raamattuun
mutta kun harva uskoo koko raamattuun ja Jumalakin on heille olematon.

Lue lisää

Miksi ihmeitä ei enää tapahdu?

Miksi kaikki tutkitut ihmeet eivät ole todellisia ihmeitä ja miksi kaikki uskollaparantajat ovat paljastuneet huijareiksi, jotka rahastavat hyväuskoisia ihmisiä?

Miksi Raamatussa mainittujen ihmeiden pitäisi olla tosia?

Uri Geller teki enemmän ihmeitä kuin jeesus.

G4G kirjoitti:

Miksi ihmeitä ei enää tapahdu?

Miksi kaikki tutkitut ihmeet eivät ole todellisia ihmeitä ja miksi kaikki uskollaparantajat ovat paljastuneet huijareiksi, jotka rahastavat hyväuskoisia ihmisiä?

Miksi Raamatussa mainittujen ihmeiden pitäisi olla tosia?

Lue lisää

Kyllä ihmeitä tapahtuu nykyaikanakin monen yksityiselämässä, mutta niitä on vaikea toisille todistella. Turha luulla, että Jumala on niin pieni, että tanssisi jonkun kohusaarnaajan pillien mukaan isoissa kokouksissa. Itselleni tapahtui ihme, kun rukoilin yksin polvillani lumessa Sodankylän tunturissa. Sain varmuuden, että Jumala kuulee ja varjelee.

Pyhpyh kirjoitti:

Kyllä ihmeitä tapahtuu nykyaikanakin monen yksityiselämässä, mutta niitä on vaikea toisille todistella. Turha luulla, että Jumala on niin pieni, että tanssisi jonkun kohusaarnaajan pillien mukaan isoissa kokouksissa. Itselleni tapahtui ihme, kun rukoilin yksin polvillani lumessa Sodankylän tunturissa. Sain varmuuden, että Jumala kuulee ja varjelee.

Lue lisää

Myös minä olen kuullut ihmeistä. Jumala mm. paransi silmämunansa menettäneen luomalla tälle uuden silmän. Rampa sai uuden jalan. Kuollut heräsi kuolleista. Ja niin edelleen.

Mitään näistä ei tietenkään ole todellisesti tapahtunut, mutta sellaisia juttuja leviää uskovien keskuudessa etenkin vapaissa suunnissa. Uskoo ken uskoo: minä en usko. En muuten uskonut silloinkaan, kun kuulin niistä eka kerran, vaikka olin uskovainen.

G4G kirjoitti:

Myös minä olen kuullut ihmeistä. Jumala mm. paransi silmämunansa menettäneen luomalla tälle uuden silmän. Rampa sai uuden jalan. Kuollut heräsi kuolleista. Ja niin edelleen.

Mitään näistä ei tietenkään ole todellisesti tapahtunut, mutta sellaisia juttuja leviää uskovien keskuudessa etenkin vapaissa suunnissa. Uskoo ken uskoo: minä en usko. En muuten uskonut silloinkaan, kun kuulin niistä eka kerran, vaikka olin uskovainen.

Lue lisää

Uskot sitten, kun ihme tapahtuu kohdallasi. Hätätilanteessa jäisten puiden leimahtaminen tuleen kolmanneksi viimeisellä tulitikulla oli minulle ihme. Jumalan puoleen kääntyminen ja rukousvastaukset edellyttävät yleensä nöyrää vilpitöntä asennetta. Jos ei ole valmis ottamaan Jumalaa vastaan kuin lapsi, saa yleensä elää elämänsä omissa voimissaan ilman johdatusta. Uskon ei kuitenkaan pidä perustua ihmeisiin.

Pyhpyh kirjoitti:

Uskot sitten, kun ihme tapahtuu kohdallasi. Hätätilanteessa jäisten puiden leimahtaminen tuleen kolmanneksi viimeisellä tulitikulla oli minulle ihme. Jumalan puoleen kääntyminen ja rukousvastaukset edellyttävät yleensä nöyrää vilpitöntä asennetta. Jos ei ole valmis ottamaan Jumalaa vastaan kuin lapsi, saa yleensä elää elämänsä omissa voimissaan ilman johdatusta. Uskon ei kuitenkaan pidä perustua ihmeisiin.

Lue lisää

Uskovaiset ovat rukoilleet kautta aikojen ihmeitä tapahtuvaksi, mutta niitä ei ole tapahtunut. Sairaat ovat pysyneet sairaina, kuolleet kuolleina eikä vuoria ole liikutettu, vaikka uskoa on vaikka muille jakaa. Jos onnettomuus tai terrori tai väkivalta kohtaa ihmistä, niin eivät rukoukset siinä auta. Se on todistettu (esim. 9/11 ja monet muut).

Usko ei todellakaan perustu ihmeisiin edes Raamatun mukaan, sillä Israel näki kaikki Mooseksen tekemät ihmeet ja ne enkelit, jotka johdattivat heitä ja osa näki itsensä Jumalan, mutta siitä huolimatta he rakensivat kultaisen vasikan ja palvoivat sitä eivätkä senkään jälkeen olleet uskollisia Jumalalle. Ihmeiden näkeminen ei siis edes Raamatun mukaan johda (Johanneksen evankeliumia lukuun ottamatta) uskoon.