Juha Sipilän varallisuus tehty osin valtion tuilla.Seura selvittänyt asian.

Höpö, löpö ja liirum laarum,! Kyllä nyt on joillain hätä vaalimenestyksestä! Aivan sama mikä varallisuus on Sipilällä ei vaikuta pätkän vertaa minun äänestykseen. Mutta persua en äänestä oli sitten rikas tai köyhä ehdokas. Puolueita on muitakin kuin demarit ja persut!

Vuonna 2001 JMC Toolsinkin myynti romahti it-kuplan puhjettua. Yhtiölle olisi voinut pian käydä kalpaten. Samalla olisi Sipiläkin menettänyt vastikään yhtiöön tekemänsä isot sijoitukset.

Sipilän liikemiesuralla tapahtui kuitenkin jälleen valtiovetoinen onnenpotku.

JMC Tools aloitti neuvottelut yhdistymisestä pörssiyhtiö Incapin kanssa. Incapin suurin omistaja oli valtion rahoitusyhtiö Finnvera, jonka liiketoimintajohtaja Seppo Arponen oli innokas jääkiekkomies ja Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja. Kärppä-yhtiön suurimpia yksityisiä omistajia olivat Veikko Lesonen, Jorma Terentjeff ja Juha Sipilä.

Kiekkomiesten saavuttama neuvottelutulos ällistytti ulkopuoliset.

Incap ja JMC Tools päätettiin yhdistää, mutta Laurilan ja Sipilän firman kannalta uskomattoman hyvin ehdoin. JMC Toolsin omistajat saisivat fuusioituneesta yhtiöstä 70 prosenttia, kun taas noin viisi kertaa suuremman ja selvästi kannattavamman pörssiyhtiö Incapin omistajat, suurimpana siis veronmaksajat Finnveran kautta, saisivat uudesta yhtiöstä vain 30 prosenttia.

Perusteluna veronmaksajien kannalta epäedullisen näköiselle kaupalle käytettiin JMC Tools Oy:n tulevaisuudenodotuksia. Myöhemmin tosin nähtiin, että odotukset eivät koskaan toteutuneet.

Incapin kannalta huonoksi osoittautunutta kauppaa oli yhtiön hallituksessa edistämässä Jorma Terentjeff. Hänelle tarjottiin ennen fuusiota tilaisuus päästä JMC Toolsin ja sen kautta fuusion myötä Incapin suuromistajaksi.

Tällä kauppojen ketjulla Sipilä oli saanut vaihdettua osuutensa tappiollisesta pikkufirma Ultraprintistä pörssiyhtiöön – yhdeksi sen kymmenestä suurimmasta omistajasta.
Päin mäntykalusteita

Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
Tukisyöppö Chempolis

Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.

Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
Ystävänkauppaa

Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä haltomisen arvoinen tarina.

On ihan sama mitä äänestät verot nousee vuokrat nousee polttoaineen hinta nousee mamut tulee sunkin tontilles tää karavaani on tiensä valinnut jos oisit tarpeeks rikas niin sit et kirjoittelis täällä pointti on tää maa on suuntansa valinnut äänestät tai et jos jätät äänestämättä huomaat ettei mikään muutu jos äänestät mikään ei muutu...Oliskohan peiliin katsomisen paikka IDIOOTTI

UutisetTalous
IL paljastaa taustat: Myös valtionyhtiö Neste mukana Chempoliksen pelastamisessa - eturivin poliitikkoja lobattu jo vuosia
02.05.2018 klo 15:13
Iltalehden saamat asiakirjat osoittavat, että Juha Sipilän lähipiirin osaomistaman Chempoliksen avuksi valjastettiin syksyllä 2016 kaksi valtionyhtiötä yhden sijaan. Hankkeista neuvoteltiin myös poliittisella tasolla.

Myös valtionyhtiö Neste valjastettiin bioetanolin valmistusprosessia kehittävän Chempolis-yhtiön tueksi syksyllä 2016 sopimuksella, joka koski Chempoliksen tekniikalla tuotettavan bioetanolin ostamista. Tämän osoittavat Iltalehden hankkimat asiakirjat.
Samaan aikaan niin ikään valtion enemmistöomistama Fortum pelasti Chempoliksen todennäköiseltä konkurssilta ostamalla noin kolmanneksen yhtiöstä 6,4 miljoonan euron hintaan.

Asiakirjojen mukaan Fortumin neuvotellessa sijoituksesta Chempolikseen, yhtiö neuvotteli myös osallistumisesta keskustan entisen kansanedustajan Markku Kosken vetämään biojalostamohankkeeseen.

Kosken yhtiön Pohjois-Pohjanmaan Sieviin ajama biojalostamo olisi Chempolikselle mahdollisen Intiaan syntyvän laitoksen ohella läpimurto sen teknologiaa hyödyntävänä kaupallisen mittakaavan laitoksena.

Samaan aikaan syksyllä 2016 Markku Kosken yhtiö Scanchips Oy myös solmi sopimuksen Nesteen kanssa siitä, että Neste ostaisi jalostamon tuotannon. Myös Neste oli tuolloin valtion enemmistöomistama. Syksyllä 2016 valtionyhtiöiden omistajaohjausministerin salkku oli pääministeri Juha Sipilällä.

Scanchips Oy, jonka kanssa yli kymmenen miljardin liikevaihtoa tekevä Neste solmi sopimuksen, on kansanedustaja Kosken vuosina 1996-2005 toiminut yhtiö, jonka toimialaksi on edelleen merkitty pelkkä raakapuutukkukauppa.

Vähän ennen Nesteen kanssa tehtyä sopimusta tämä pöytälaatikossa pölyttynyt yhtiö otti vastuulleen Sievin yli 100 miljoonan euron hintaiseksi arvioidun biojalostamon pystyttämisen. Nesteen kanssa tehdyn sopimuksen aikaan yhtiöllä oli vain hieman yli 8300 euroa omaa pääomaa.

Kyllä se on niin että noita kopsattuja Talousuutisia tällaisilla palstoilla ei viitsi lukee kukaan. Kannattaa mennä niiden kanssa toisaalle paasaamaan ja väittelemään ihan omalla nimellä.

Sipilän verotiedoissa pääomatuloiksi on merkitty nolla, mutta tämä ei tarkoita, etteikö pääomatuloja olisi viime vuonna kertynyt. Yrittäjänä miljoonaomaisuuden luonut Sipilä on järjestellyt omistuksensa piiloon niin sanotun vakuutuskuoren sisään.

Vakuutuskuorien sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut nauttia Suomen valtion rikkaille tarjoamista veroeduista. Täysin laillisesti. Miljooniaan hän on hoitanut yhden Suomen parhaan veroasiantuntijan, professori Heikki Niskakankaan kanssa.

Järjestelyt paljastaa Seura-lehdessä tutkiva journalisti Jarno Liski.

Sipilä oli vuoden 1996 äyrikuningas 73 358 892 markan tuloilla. Nykyrahassa se on noin 15 miljoonaa euroa. Rahat hän sai teknologiayritys Solitran osakkeista, jotka myytiin amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Veronalaista myyntivoittoa summasta oli tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Sipilä perusti miljooniaan hoitamaan muiden muassa pääomasijoitusyhtiö Fortel Investin.

Vuonna 1998 Sipilän yhtiökumppaniksi Fortel Investiin tuli professori Niskakangas, joka myös hoiti yhtiön sijoituksia.

Niskakangas on Seuran mukaan Sipilän serkku.

Näin tarina eteni Liskin selvityksen mukaan:

Vuoteen 2001 mennessä yhtiölle kertyi yli 11 miljoonaa euroa voittovaroja.

Seuraava vuosikymmen meni heikommin, mutta yhtiö maksoi liki yhdeksän miljoonaa euroa osinkoja omistajilleen: Sipilän perheelle, Niskakankaalle ja toiselle vähemmistöomistajalle.

2013 Sipilän pääosin omistama Fortel Invest myi omistamansa Elektrobitin osakkeet reilulla kuudella miljoonalla eurolla.

Rahoja käytettiin velkojen maksuun sekä lunastamaan ulos vanhat vähemmistöomistajat ja Sipilä vaimoineen.

Liski laskee tilinpäätöstiedoista, että Sipilä sai noin 2,2 miljoonaa euroa ja hänen vaimonsa reilut 600 000 euroa. Yhtiö jäi Sipilän lapsille.

Verotettavaa pääomatuloa Juha Sipilällä oli tuona vuonna alle 20 000 euroa ja hänen vaimollaan noin 350 000 euroa.

Missä Sipilän rahat sitten ovat? Ne eivät selvinneet lain vaatimuksesta Sipilän ministerinä tekemästä sidonnaisuusilmoituksesta.

Ilmoituksen mukaan pääministerillä on merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna erilaisiin sijoitusvakuutuksiin sekä säästötilille. Sipilä ilmoitti sijoittaneensa säästötilin lisäksi rahojaan Nordean Eläkesijoitukseen, kahteen Nordean säästöhenkivakuutukseen sekä Nordea Capital -nimiseen kapitalisaatiosopimukseen.

Sipilän ilmoitukseensa listaamia sopimuksia kutsutaan Liskin mukaan ”vakuutuskuoriksi”. Niiden sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.

Ilmoituksesta löytyvä kapitalisaatiosopimus on "paremman väen puhallus", jotka puhuttivat viime keväänä.

Sipilän Nordeasta ottaman kapitalisaatiosopimuksen sisään on Liskin mukaan mahdollista saada esimerkiksi aivan tavallinen arvo-osuustili, jolla voi käydä osakekauppaa, kuten kuka tahansa. Ainoa ero on, että omistukset ovat salaisia ja tulot verottomia.

– Kun sijoittaja ostaa kapitalisaatiosopimuksen suojin salkkuunsa osakkeita, ilmestyy yhtiön omistajaluetteloon Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, eikä suinkaan todellinen edunsaaja.

Hän huomauttaa, että tämä on vielä paksumpi salaisuuden verho kuin osakkeiden hallintarekisteröinti, jota työnantajien ja sijoittajien etujärjestöt ovat vaatineet ja valtiovarainministeriö toistuvasti esittänyt.

– Kapitalisaatiosopimukset ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Sipilän järjestelyn kaltaisiin kapitalisaatiosopimuksiin oli kesäkuussa sijoitettuna jo lähes seitsemän miljardia euroa yksityishenkilöiden varallisuutta. Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaan summa on kymmenkertaistunut vuoden 2008 keväästä. Vaikka sopimus tuo sijoittajalle myös ylimääräisiä kuluja, on osinkojen ja myyntivoittojen verottomuus hyvä houkutin, Liski päättelee.

Minä en ainakaan äänestä semmoista puoluetta joka suosii kasvisruokia. Ne on jänesten ruokaa ja ei sovi ihmisille, pierettää, ähkittää ja röyhtäyttää. Ei oo tuo ihimisen pötsi tehty semoiselle muutenhan voisimme jyrsiä pihanurmikotkin ja märehtiä yöt. Eli antaa elukoiden syödä ruokansa.

Onko se sensuroinnin arvoista jos Lintilä taklasi rumasti oman piirin puheenjohtaja ehdokkaan eli Tuomo Puumalan Sipilän ja sai tämän piirin äänet viime vaaleissa. Jos tämä poistetaan, niin välitän kopion tästä ylläpidolle.

Rehellinen_veronmaksaja merkille; Kuka tuollaista viitsii lukea täällä minkä liitit tänne, tyyli liittää tuollaisia ei kyllä ole rehellisen veronmaksajalle sopivaa kertoo jostain muusta.