Olin ällikällä päähän lyöty, kun luin vähän epistologian eli filosofisen tietoteorian perusteita. Etsin ratkaisua kysymykseen ovatko filosofit keksineet määritelmää, millä kriteerein voimme pitää jotain asiaa tiedettynä. Usein törmää ihmiseen, joka on tietävinään jotain, mutta hänellä ei tunnu olevan kunnon keinoa tietonsa testaamiseen.
Seuraava tiedon määritelmä vaikuttaa ensi silmäyksellä järkevältä:
S tietää, että p, jos ja vain jos seuraavat kolme ehtoa ovat voimassa.
1. S uskoo, että p;
2. p on tosi;
3. S on oikeutettu pitämään totena, että p.
Ongelmana edellisessä määritelmässä on, ettemmehän voi juuri koskaan tietää, onko väite (p) aidosti tosi vai vaikuttaako se vain todelta. Mielestäni ehto (2) pitää siis jättää pois kuten monissa tiedon määritelmissä tehdäänkin. Samoin viimeisen kohdan oikeustus-kohta on vaikeahko määritellä.
Oikeuttamisen kriteereiksi filosofia tarjoaa seuraavia suuntauksia:
1. Maltillinen fundamentalismi: perususkomukset voivat kumoutua, jos toisin todistetaan.
2. Radikaali fundamentalismi: perususkomukset ovat erehtymättömiä, kumoamattomia tai epäilyksettömiä.
3. Koherentismi: uskomukset ovat oikeutettuja, jos ne sopivat yhteen muiden uskomusten kanssa.
4. Infinitismi: uskomus voi saada oikeutuksensa äärettömän ja ei-kehämäisen oikeuttamisen ketjun kautta
5. Reliabilismi: uskomukset oikeuttaa tiedon tuottavan prosessin luotettavuus.
Maltillinen fundamentalismi vaikuttaa järkevältä lähtökohdalta, jos perustotuuksien määrä minimoidaan ja perustotuuksiksi hyväksytään vain asiat, joista käytännössä kaikki ovat samaa mieltä. Maltillista fundamentalismia käytetään ilmeisesti mm. matematiikassa.
Radikaali fundamentalismi tuntuu idioottimaiselta. Tähän kai voi nojata käytännössä vain joku fundamentalisti uskovainen, joka luottaa kaikessa vaikkapa Koraaniin Jumalan sanana sataprosenttisesti. Koraani on siis oikeassa, vaikka se todistettaisiin vääräksi (tällöinhän todistus on pakostakin väärin).
Koherentismi tuntuu välttämättömältä edellytykseltä tiedolle. Kaiken tiedonhan pitäisi olla koherenttia keskenään. En ymmärrä, miten tätä voidaan kuitenkaan tarjota ratkaisukseksi tietämisen ongelmaan. Ymmärtääkseni tässä todetaan, että kunhan kaikki uskomukset ovat keskenään koherentteja, niin tällöin voidaan puhua tiedosta. Tämä tuntuu hieman oudolta lähtökohdalta. Esimerkiksi säieteoriat olivat koherentteja hyväksyttyjen teorioiden kanssa, mutta ei niitä silti pidetty tietona, koska kyseisen teoriaa ei oltu koeteltu tarpeeksi - eli ennustaako se oikein jotakin, mitä muut selitysmallit eivät tue.
Infinitismiä en ymmärrä. Vaatii lisää tutustumista.
Itse koen reliabilismin parhaana näistä. Siinä katsotaan, että uskomus on oikeutettu vain jos se on luotettavan prosessin tulos. Luotettavia prosesseja ovat mm. havaitseminen, tutkiminen ja looginen virheetön päättely, kun taas epäluotettavia ovat arvaaminen, toiveajattelu yms.
Se, mikä tässä yllätti, oli että näin pintapuolisesti vaikuttaisi, ettei filosofeilla ole mitään kunnon määritelmää tietämiselle - siitä on tehty lähestulkoon pelkkä mielipide. Vai onko sittenkin jotain parempaa universaalisti hyväksyttyä tietämisen määritelmää?
Epistemologia
31
123
Vastaukset
- planeetta_ei.kirj
Niinkuin asian koen.
Mielestäni uskomusten oikeututtaminen on vähän kuin työkalupakki: Yhtä täysin oikeaa ja kaikkeen sopivaa "tapaa" ei välttämättä ole, ja vaikka kaikkiakin voi soveltaa eri tarkoituksiin tai tarpeisiin.
Se voi olla tosin jonkun mielestä täysin väärin ajateltu.
Tietoon liittyy kuitenkin totuus vahvasti. Ja sekin voi olla hieman henkilöriippuvainen: joku kokee että oikea tapa menee siten, että asiat ovat niinkuin väitetään tai vahvasti uskotaan kunnes toisin todistetaan, ja joku toinen kokee täysin päinvastoin.
Toinen on ehkä optimisti, toinen pessimisti. Tai toinen pelaa riskillä, toinen varmanpäälle. Tai jopa tehtävästäkin riippuvainen, toinen kyntää etupellossa ja toinen opponenttina. Tai vaikka jopa suojata omaa pelikenttää ottamalla tietyn näkökannan, eli rajaa tietynlaiset argumentit ulos, jotta voi jatkaa eteenpäin, eli tällainen joku henkilökohtainen tarve.
Se mikä on viisasta on tietysti eri asia. Ne rajat mitä itselleen (ja muillekin samalla) asettaa voi määrätä hyvin paljon sitä mihin saakka asioissa voi päästä, tai mitkä asiat jää kokonaan löytymättä.
Ja että kaikki asiat, myös tosiasiat, liittyvät toisiinsa tavalla tai toisella, ja ne eivät voi olla keskenään ristiriidassa.
Todistamisen keinoja voi olla monia, ja nekin sopia joihinkin tarkoituksiin vahvemmin, joihinkin toisiin heikommin. Tyypillisesti opponenteille annetaan aseet asioiden koettelemiseen ja viimekädessä alasampumiseen.
Koska tyypillisesti kenenkään aika ei riitä "väärien" asioiden perässäjuoksemiseen ;-) Kynnys pudottaa hanskat voi vaihdella. Hyvinkin henkillökohtainen asia, ja myös asiariippuvainen asia.
Tai spekulointi keinona, viimekädessä arvaaminenkin, varsinkin jos ajatellaan, että lopputulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutettiin: tällöin ei merkitse oliko oikea tulos onnea vai maailman parhaan laadun ajattelun tulosta.
Monet ei koe noin.
Mutta hyvällä tuurillakin voi saada aikaan jotain, ja on saatukin, ja tuhat kertaa jos arvaa, yksi arvauksista voi hyvinkin osua oikeaan.
Rasittavaahan se voi olla, varsinkin jos otetaan vielä mukaan todistamisen taakkaa, josta siitäkin voi olla kahtaa mieltä.
Tai jos "arvuuttelija" kokee tarpeelliseksi julkaista kaikki tuhat arvaustaan, jos vaikka ei itse pysty arvioimaan arvausten "laatua", tai kokee olevansa aina oikeassa, tai muuten vaan haluaa olla rasittava, tai joku muu perusteltu tai inhimillinen syy.
Kovin ammattimaiseksi sitä ei koeta, ja sellainen käytös saattaa johtaa siihen, että kiinnostunut yleisö kaikkoaa, vaikka asia saattaisi ollakin mielenkiinnon kohde.
Viimekädessä yhteistyökyky ratkaisee, keskinäinen luottamus ja arvostus.
Eli koko systeemi perustuu mielestäni viimekädessä ihmisyyteen, yhteisiin tapoihin ja menetelmiin, yhteiseen tavoitteeseen ja tarkoitukseen, yhteiseen asiaan, vaikuttamistaitoihin ja koko joukon voimavarojen maksimaaliseen hyödyntämiseen. Vastaanväittäjätkin ovat voimavara, kun vaan osaavat toimia oikein omassa roolissaan, eivätkä intä vastaan vaan inttämisen halusta tai pelkistä omista lähtökohdista, vaan ovat reiluja, johdomukaisia ja perustelevat asiansa.
Ja josta syystä harmittaa aina välillä lukea/kuunnella vaikkapa tukkanuottaa luonnontieteilöiden ja filosofien välillä. Samalla asialla kuitenkin, mutta työtavat ilmeisen erilaiset, joten ehkä siksi kommunikointi ja ymmärrys mättää. Tehtäväkierto voisi avata silmiä, tulla alas norsunluutornista ja katsoa asioita kaverin housuista ;-)
Niin joo, data ei ole tietoa, mutta jos luen kaiken keräämäni datan, ja teen sen perusteella johtopäätöksen, minulla on hypoteesi (ok voinen ehkä hyväksyä sen, että olen saanut siitä ulos jonkun tiedon jyvän), mutta jos jaan datankeräysmenetelmän ja saamani tiedon jyvän yhteisön arvoitavaksi, ja kerron miten tietoon päädyin ja mitä siitä mielestäni perustellusti seuraa, joku toinen voi toistaa saman, ehkä tekemällä jopa hieman toisin, ja ehkä päätyä jopa samaan lopputulokseen, se alkaa olla pikkuhijaa saavuttamassa vahvistetun tiedon statuksen. Joku ehkä voi osoittaa datankeräyksen menetelmässä puutteita, joku toinen keksiä onnahtelua päättelyissä tms. korjattavaa, tai tehdä vaan asiat oikein, jolloin lopulta asia on paremmin maalissa.
Ja sitten voi tietysti olla vielä heitäkin, jotka eivät oikein sovi mihinkään kohtaan mitään asiaa koskien. Heille voi olla todellinen haaste tuottaa tietoa oman aihepiirin sisältä tai käyttää aihepiirin ulkopuolisia henkilöitä vaikkapa opponenttina. - uskotaan
Hyvin perusteltu, tosi uskomus = tieto.
Mainitussa perusteluosa vastaa esittämääsi kohtaa 3, totuusehto kohtaa 2 ja uskomus kohtaa 1.
"Mielestäni ehto (2) pitää siis jättää pois kuten monissa tiedon määritelmissä tehdäänkin."
Ei sitä pois voi jättää, koska sillä erotellaan juuri 'tieto' sellaisista uskomuksista (vaikka kohta 1 olisi toteutunut), joilla ei voida todeta olevan totuusarvoa. Tietoa on siis lausumat, joilla osoitetaan olevan totuusarvoa. Esim. "Ulkona sataa", jos näin lausuva henkilö (1) pitää väitettään totena ja (2) se myös on tosi eli ulkona todellakin sataa. Totuusarvo ei ole, jos totuusarvoa ei objektiivisesti ole (kohta 2 ei toteudu). Toisin sanoen totena pidetty ei vastaisikaan todellisuutta, jolloin oltaisiin tekemisissä erheen kanssa.
Kaikki lopulta kiteytyy kohdassa 3. Miten voidaan perustella/oikeuttaa tieto muista totena pidetyistä uskomuksista.
"En ymmärrä, miten tätä voidaan kuitenkaan tarjota ratkaisukseksi tietämisen ongelmaan. Ymmärtääkseni tässä todetaan, että kunhan kaikki uskomukset ovat keskenään koherentteja, niin tällöin voidaan puhua tiedosta."
Ratkaisu voidaan perustella universaalilla kohenrenssilla. Ei siis riitä, että tarkastellaan jotakin erityisteoriaa, jonka voitaisiin todeta olevan sisäisessä koherenssissa eli teoria olisi ristiriidaton. Mainitun teorian on oltava koherenssi kaiken mahdollisen tiedon kanssa. Ongelmana on tällöin, miten voitaisiin koskaan löytää tällaista kohenrenssia. Episteemisesti se on kuitenkin kelvollinen lähtökohta totuuden toteamiselle. Koska parempaakaan ei ole keksitty, siihen on tyytyminen.
Reliabilismi kaatuu siihen, että tiedonhankitamenetelmän luotettavuuden arvioiminen ei onnistu ilman menetelmän itsensä asettamista tiedonhankinnan kohteeksi. Joudutaan ikään kuin kehäpäätelmään. Menetelmää pidetään luotettavana, koska se on 'luotettavaa' menetelmää käyttäen todettu 'luotettavaksi'. Esim. empiirinen havainto toimii, koska havaitseminen (yleensä) toimii. Näitä filosofisia ongelmia ei ole luonnontieteissä. Ne ovat hyvin kirkkaita. Tehdään runsaasti empiirisiä havaintoja ja sidotaan niiden suhteet toisiinsa ja siihen, mitä ennetään on validisti havaittu, matemaattista suhdetta osoittavalla kaavalla.
Filosofia on selkeän ajattelu sotkemista todenkuuloisilla asioilla, joita henkilö ei heti huomaa laverteluksi. Filosofioiden käsitys, että olisi muukin tiedon saannin keino, on stiignafuuliaa.- uskotaan
Näin saatetaan uskoa, mutta ei se muuta sitä, että tiedonhankintamenetelmän 'luotettavuuden' arvioiminen perustuu siihen itseensä eli empiiristen havaintojen toimivuuteen yleensä.
Luonnontieteen tulokset ovat vakuuttavia ja todenkuuloisia, mutta eivät muuta.
Filosofia on parhaimmillaan kirkaasti kaiken luonnontieteeen yläpuolella! - sumeaa_ja_muutoksessa
Tieteellinen tieto on täysi vastakohta kirkkaille totuuksille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_tieto
Tieteellinen tieto on aina alustavaa tietoa, joka jatkuvasti muuttuu ja korjautuu. Tieteellinen tieto ei ikinä täytä lopullisen totuuden vaatimuksia. sumeaa_ja_muutoksessa kirjoitti:
Tieteellinen tieto on täysi vastakohta kirkkaille totuuksille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_tieto
Tieteellinen tieto on aina alustavaa tietoa, joka jatkuvasti muuttuu ja korjautuu. Tieteellinen tieto ei ikinä täytä lopullisen totuuden vaatimuksia.Luonnontieteellinen tieto harvoin nykyisin enää muuttuu, mutta täydentyy. Se ei ole absoluuttisen varmaa, mutta parasta, varminta ja koetelluinta, mitä on saatavissa.
- uskotaan
niiku.sillee kirjoitti:
Luonnontieteellinen tieto harvoin nykyisin enää muuttuu, mutta täydentyy. Se ei ole absoluuttisen varmaa, mutta parasta, varminta ja koetelluinta, mitä on saatavissa.
Luonnontieteiden tulokset ,muuttuvat jatkuvasti ja huomattavasti. Mikä on tietenkin hyvä asia.
Varmista tieteellistä tietoa on koherentti tietämys. - nopeasti_vanhenevaa
Luonnontieteissä ei hyvällä katsota jos tutkimuksen lähdeviitteet ovat yli 10 vuotta vanhoja. Oli kyse lääketieteestä, kosmologiasta, mistä tahansa. 60-70-luvulta peräisin oleva lähdeviite on jo täysin naurettava vaikka se aikanaan olisi edustanut edistyksellistä tieteen käsitystä.
nopeasti_vanhenevaa kirjoitti:
Luonnontieteissä ei hyvällä katsota jos tutkimuksen lähdeviitteet ovat yli 10 vuotta vanhoja. Oli kyse lääketieteestä, kosmologiasta, mistä tahansa. 60-70-luvulta peräisin oleva lähdeviite on jo täysin naurettava vaikka se aikanaan olisi edustanut edistyksellistä tieteen käsitystä.
Vanhat viitteet eivät kelpaa useimmiten siksi, että tieto on jo täydentynyt. Harvoin on kyse oleellisesta muutoksesta.
Luonnontieteellisellä tutkimuksella saadaan tietoa maailman ilmiöistä, vähän mutta laadukasta tietoa. Filosofiat eivät lisää tätä tietoa rahtuakaan.
uskotaan kirjoitti:
Luonnontieteiden tulokset ,muuttuvat jatkuvasti ja huomattavasti. Mikä on tietenkin hyvä asia.
Varmista tieteellistä tietoa on koherentti tietämys.Luonto ei tunne käsitettä "koherentti tietämys".
- muutokset_kumuloituvat
10 vuodessa muutokset ovat pienehköjä, mutta pienet muutokset kumuloituvat siten että jo 50 vuodessa luonnontieteen ala vaikuttaa kääntyneen jo täysin päälaelleen.
Esim. 60-luvulla Töölön sairaalassa sekä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin lobotomialeikkauksia, aina vuoteen 1975 asti. muutokset_kumuloituvat kirjoitti:
10 vuodessa muutokset ovat pienehköjä, mutta pienet muutokset kumuloituvat siten että jo 50 vuodessa luonnontieteen ala vaikuttaa kääntyneen jo täysin päälaelleen.
Esim. 60-luvulla Töölön sairaalassa sekä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin lobotomialeikkauksia, aina vuoteen 1975 asti.Lääketiede on edelleen enemmän humanistista pohdintaa kuin luonnontiedettä. Luonnontieteitä ovat kosmologia, kvanttifysiikka, kemia, fysiikka, minaralogia ja sen kaltaiset, teoreettinen ja matemaattinen biologia, etologia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia.
Näiden olennaisista muutoksista tulee mieleeni yksi asia, roska-DNA:n ymmärtäminen välttämättömäksi, vaikkei se koodaakaan proteiineja. Nykyinen nimi onkin tilke-DNA. Ihmettelinkin aikoinaan oppia roska-DNA:sta, koska se oli evoluutioteorian vastainen. Koska merkityksettömän DNA:n kertyminen olisi vaatinut enemmän energiaa, olisi valinta suosinut vähempää roska-DNA:ta, joten sen määrä olisi pienentynyt populaatiossa ilman haittaa.
Jos tunnet muita vastaavia viimeiseltä sadalta vuodelta, maininnet. Mukaan ei hyväksytä tietenkään ajatelmia, joita tiedeyhteisön edistyneet tutkijat eivät ole vahvistaneet, ei siis ole koskaan vallinnut konsensusta.
Sen sijaan filosofian alalla ei tieto kartu. Samat loppuunkalutut ideat pyörivät, eivätkä saavuta edes filosofien konsensusta.- on_luonnontiedettä
Aivotutkimus lasketaan kuuluvaksi luonnontieteisiin. Sitä opetetaan Aalto-yliopistossa neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.
Se on myös luonnontieteiden ala, joka on paljon kehittynyt 50 vuodessa, 70-luvun okkultistisesta salatieteestä (lobotomialeikkaukset siis tehtiin neurologian laitoksella) arvostetuksi ja monipuoliseksi luonnontieteen alaksi jota opetetaan kaikissa huippuyliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa. on_luonnontiedettä kirjoitti:
Aivotutkimus lasketaan kuuluvaksi luonnontieteisiin. Sitä opetetaan Aalto-yliopistossa neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.
Se on myös luonnontieteiden ala, joka on paljon kehittynyt 50 vuodessa, 70-luvun okkultistisesta salatieteestä (lobotomialeikkaukset siis tehtiin neurologian laitoksella) arvostetuksi ja monipuoliseksi luonnontieteen alaksi jota opetetaan kaikissa huippuyliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa.Kyllä se on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta kiriä täytyy vielä ottaa luonontieteitten kanssa.
- tietojenkäsittelytiede
niiku.sillee kirjoitti:
Kyllä se on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta kiriä täytyy vielä ottaa luonontieteitten kanssa.
Tietojenkäsittelytiede kuuluu myös luonnontieteisiin, ja sitä opetetaan luonnontietellisissä tiedekunnissa. 70-luvulla tietojenkäsittelytieteen opetus oli sitä tasoa, että reikäkortteihin tehtiin basic-kielisiä ohjelmia.
tietojenkäsittelytiede kirjoitti:
Tietojenkäsittelytiede kuuluu myös luonnontieteisiin, ja sitä opetetaan luonnontietellisissä tiedekunnissa. 70-luvulla tietojenkäsittelytieteen opetus oli sitä tasoa, että reikäkortteihin tehtiin basic-kielisiä ohjelmia.
Myönnetään. Eihän tuo luettelo ollut kuin suuntaa-antava. Monet luonnontieteen alalajit jäivät pois.
Olenpa itsekin poistanut reikäkorteista puolittain perforoituja kohtia. Siihen aikaan puhelinlaskutkin olivat rei´itettyjä ja yhdistettyjä tilillepano- ja tietokonekortteja- uskotaan
"Luonto ei tunne käsitettä "koherentti tietämys". "
Ihminen tuntee, koska vain ihminen on tunnetusti riittävän älyllinen olento mitään tietämystä omatakseen.
Luonto on vain kylmää todellisuutta, jolla ei ole tietoisuutta eikä ajatuksia, eikä sitä pätkääkään liikuta, mitä ihmislle tapahtuu.
Filosofia on kaiken tuollaisen yläpuolella!!! uskotaan kirjoitti:
"Luonto ei tunne käsitettä "koherentti tietämys". "
Ihminen tuntee, koska vain ihminen on tunnetusti riittävän älyllinen olento mitään tietämystä omatakseen.
Luonto on vain kylmää todellisuutta, jolla ei ole tietoisuutta eikä ajatuksia, eikä sitä pätkääkään liikuta, mitä ihmislle tapahtuu.
Filosofia on kaiken tuollaisen yläpuolella!!!Filosofit muodostavat kielellisiä käsitteitä, joista useimmiten eivät mitenkään vastaa luontoa. Tyypillinen virhe syntyy, kun määritellään joku. Luonnontieteilijä ei ala määritelmästä, vaan nimeää kohteen, jotta sitä voidaan puhua. Seuraavissa vaiheissa tutkitaan, millainen kohde on.
Määrittely syntyy kuvitelmasta, että kieli olisi luonnon yläpuolella. Tällä tavalla ei saada mitään tietoa. Jos olet eri mieltä, mainitse joku esimerkki saadusta tiedosta.- uskotaan
niiku.sillee kirjoitti:
Filosofit muodostavat kielellisiä käsitteitä, joista useimmiten eivät mitenkään vastaa luontoa. Tyypillinen virhe syntyy, kun määritellään joku. Luonnontieteilijä ei ala määritelmästä, vaan nimeää kohteen, jotta sitä voidaan puhua. Seuraavissa vaiheissa tutkitaan, millainen kohde on.
Määrittely syntyy kuvitelmasta, että kieli olisi luonnon yläpuolella. Tällä tavalla ei saada mitään tietoa. Jos olet eri mieltä, mainitse joku esimerkki saadusta tiedosta.Kaikki tieteellinen tiedon käsittely ja ymmärrys tapahtuu käsitteiden avulla. Ilman niitä luonnotieteilijä ei voi edes ajatella saati sitten nimetä mitään kohdetta, jota voisi tutkiakaan.
Filosofia on fundamentaalinen kaikelle tieteelle. Luonnotieteilijä ei voi muodostaa mitään tiedoksi kutsuttavaa ilman filosofien aikaan saamia käsitteitä. Jos olet erimieltä, mainitse jokin esimerkki tiedosta ilman käsitteitä? uskotaan kirjoitti:
Kaikki tieteellinen tiedon käsittely ja ymmärrys tapahtuu käsitteiden avulla. Ilman niitä luonnotieteilijä ei voi edes ajatella saati sitten nimetä mitään kohdetta, jota voisi tutkiakaan.
Filosofia on fundamentaalinen kaikelle tieteelle. Luonnotieteilijä ei voi muodostaa mitään tiedoksi kutsuttavaa ilman filosofien aikaan saamia käsitteitä. Jos olet erimieltä, mainitse jokin esimerkki tiedosta ilman käsitteitä?Fysikaalisen maailman kaikki "käsitteet" ovat vain kohteita nimeäviä, niin olioita kuin tapahtumiakin ilmaisevia. Niitä käytetään, jotta jostakin voidaan puhua. Nämä sanat voidaan vapaasti valita, kunhan ne ovat kaikille samat, että ymmärrettävyys vallitsee.
Fysiikan tehtävä on tutkia, mitä nämä "käsitteet" matemaattisesti noudattavat. Fysiikan ainoa validi kieli on matematiikka.
Siis vastaus kysymykseesi: kaikki. Siihen ei todellakaan tarvita minkäänsuuntaista filosofiaa sotkemaan ja pakottamaan luontoa määritelmillä.
Matematiikka on looginen kieli, ikuinen, ei sijaitse missään ja pätee kaikissa maailmoissa, sekä niissä, joissa on ihmisiä että ei ole, sellaisissakin, joita ei ole edes olemassa.
Vastannet myös sinä, mitä tietoa filosofia on kehittänyt yli tieteellisen tutkimuksen.uskotaan kirjoitti:
Kaikki tieteellinen tiedon käsittely ja ymmärrys tapahtuu käsitteiden avulla. Ilman niitä luonnotieteilijä ei voi edes ajatella saati sitten nimetä mitään kohdetta, jota voisi tutkiakaan.
Filosofia on fundamentaalinen kaikelle tieteelle. Luonnotieteilijä ei voi muodostaa mitään tiedoksi kutsuttavaa ilman filosofien aikaan saamia käsitteitä. Jos olet erimieltä, mainitse jokin esimerkki tiedosta ilman käsitteitä?"Luonnotieteilijä ei voi muodostaa mitään tiedoksi kutsuttavaa ilman filosofien aikaan saamia käsitteitä."
Ai, jai, miten pieleen. Pitänee jatkaa. Luonnontieteet tutkivat luonnon käyttäytymistä, eikä ilman luonnon havainnoitia ole muuta kuin kvasikäsitteitä. Filosofiat ovat luoneet käsitteitä, jotka ovat vain tutkimuksen jarruja, kuten vapaa tahto. Stiignafuuliaa.
Oikea tutkimusmenetelmä on runsaitten havaintojen teko. Havainnoille annetaan nimi, jotta niista voi puhua. Havaintojen rippuvuus ennestään tiedetystä ja toisistaan ilmaistaan matemaattisella kaavalla. Valitaan lyhin mahdollisen riippuvuus, koska se on todennäköisin.niiku.sillee kirjoitti:
"Luonnotieteilijä ei voi muodostaa mitään tiedoksi kutsuttavaa ilman filosofien aikaan saamia käsitteitä."
Ai, jai, miten pieleen. Pitänee jatkaa. Luonnontieteet tutkivat luonnon käyttäytymistä, eikä ilman luonnon havainnoitia ole muuta kuin kvasikäsitteitä. Filosofiat ovat luoneet käsitteitä, jotka ovat vain tutkimuksen jarruja, kuten vapaa tahto. Stiignafuuliaa.
Oikea tutkimusmenetelmä on runsaitten havaintojen teko. Havainnoille annetaan nimi, jotta niista voi puhua. Havaintojen rippuvuus ennestään tiedetystä ja toisistaan ilmaistaan matemaattisella kaavalla. Valitaan lyhin mahdollisen riippuvuus, koska se on todennäköisin.Olen ennenkin joutunut keskusteluun ideologisesti suuntautuneiden kanssa. He eivät ole koskaan ymmärtäneet faktuaalista suhtautumista, enkä minä voi pakottautua ajattelemaan toisin, joten keskustelumme lienee nytkin hyödytöntä. Eiköhan anneta olla.
Hyvää kesää sinulle. 👀- uskotaan
niiku.sillee kirjoitti:
Fysikaalisen maailman kaikki "käsitteet" ovat vain kohteita nimeäviä, niin olioita kuin tapahtumiakin ilmaisevia. Niitä käytetään, jotta jostakin voidaan puhua. Nämä sanat voidaan vapaasti valita, kunhan ne ovat kaikille samat, että ymmärrettävyys vallitsee.
Fysiikan tehtävä on tutkia, mitä nämä "käsitteet" matemaattisesti noudattavat. Fysiikan ainoa validi kieli on matematiikka.
Siis vastaus kysymykseesi: kaikki. Siihen ei todellakaan tarvita minkäänsuuntaista filosofiaa sotkemaan ja pakottamaan luontoa määritelmillä.
Matematiikka on looginen kieli, ikuinen, ei sijaitse missään ja pätee kaikissa maailmoissa, sekä niissä, joissa on ihmisiä että ei ole, sellaisissakin, joita ei ole edes olemassa.
Vastannet myös sinä, mitä tietoa filosofia on kehittänyt yli tieteellisen tutkimuksen."Fysikaalisen maailman kaikki "käsitteet" ovat vain kohteita nimeäviä"
Juuri niin. Ja filosofien aikaan saannoksia!
"Fysiikan tehtävä on tutkia, mitä nämä "käsitteet" matemaattisesti noudattavat. Fysiikan ainoa validi kieli on matematiikka."
Matematiikka on pelkkää tautologiaa. Fysiikka tarvitsee runsaasti fundamentaalisia oletuksia ja peruskäsitteitä, jotta sitä voitaisiin ylipäänsä käyttää mihinkään tutkimukseen ja sitä voitaisiin ymmärtää.
Mutta annetaan olla, koska ymmäryksesi on jäänyt pikkulapsen tasolle. Ei sillä tasolla filosofiaa tarvitakaan. uskotaan kirjoitti:
"Fysikaalisen maailman kaikki "käsitteet" ovat vain kohteita nimeäviä"
Juuri niin. Ja filosofien aikaan saannoksia!
"Fysiikan tehtävä on tutkia, mitä nämä "käsitteet" matemaattisesti noudattavat. Fysiikan ainoa validi kieli on matematiikka."
Matematiikka on pelkkää tautologiaa. Fysiikka tarvitsee runsaasti fundamentaalisia oletuksia ja peruskäsitteitä, jotta sitä voitaisiin ylipäänsä käyttää mihinkään tutkimukseen ja sitä voitaisiin ymmärtää.
Mutta annetaan olla, koska ymmäryksesi on jäänyt pikkulapsen tasolle. Ei sillä tasolla filosofiaa tarvitakaan."...ymmäryksesi on jäänyt pikkulapsen tasolle."
Hyvää kesää kuitenkin!- uskotaan
niiku.sillee kirjoitti:
"...ymmäryksesi on jäänyt pikkulapsen tasolle."
Hyvää kesää kuitenkin!Ollaanpa täsmällisiä käsitteiden kanssa. Nyt ei ole vielä kesä.
Hyvää kevättä! uskotaan kirjoitti:
Ollaanpa täsmällisiä käsitteiden kanssa. Nyt ei ole vielä kesä.
Hyvää kevättä!Toivotin sinulle tietoisesti hyvää tulevaa, enkä hyvää olevaa.
- logos.ja.logoi
Kyllä totuuden määrittelyyn on olemassa keinoja.
Onko Trivium-menetelmä tuttu? - Anonyymi
Niin se vain on, että maailman ilmiöt eivät alistu määritelmille. Maailma on jossain mielessä sumea ihmisten käsitteiden suhteen. Maailmassa ei ole tarkkoja rajoja, joita tarkat määritelmät edellyttävät. Ainoastaan matemaattisissa ja loogisissa rakennelmissa voidaan määritellä tarkkarajaisia abstrakteja entiteettejä, mutta niitä ei sitten mistään muualta löydetäkään.
- Anonyymi
Jonninjoutavaa loruilua koko ketju! Mitähän iloa tai hyötyä tuosta kenellekään on? Tieteen tekeminen on sitten ihan eri asia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2412518Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101878Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse761843Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki821318- 651248
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171198TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161078Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901060Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42914- 71913