Suomessa on menty yli siinä, että perusteltu kritiikki koetaan myös vihapuheena. Vihapuheen kasvun taustalla ovat yhteisöllisyyden heikentyminen ja tunne siitä, että vaikuttamismahdollisuudet ovat vähentyneet. Vihapuheessa ei ole kyse pelkästään loukkaavista ja herjaavista sanoista, vaan kyse on ilmiöstä, joka heijastaa yhteiskunnassa vallitsevia rakenteita ja asenteita. Vihapuhetta ruokkii yhteiskunnassa vallitseva eriarvoisuus, valtarakenteet, sekä eri ryhmiin kohdistuvat jotka poikkevat suomalaisesta elämäntavasta, ja arvoista..
Vihapuhe vaikuttaa haitallisesti paitsi sen kohteiksi joutuneisiin yksilöihin, myös koko yhteiskuntaan, syy yhteys löytyy poliittisesta heikkoudesta tehdä päätöksiä, jotka kansa kokee oikeudenmukaiseksi, luottamus poliittiseen päätöksentekoon on heikentynyt.
Maahanmuuttokriittinen puhe arvostelee järjestelmää ja poliittisia tahoja, mutta ei ihmisiä, jotka käyttävät järjestelmän sallimia keinoja. Onko hyvä , että vihapuheeseen vastataan ylimielisesti ja yritetään vaientaa toisenlaiset mielipiteet kokonaan. Vihapuheen tunnistamiseksi tulee myös tunnistaa yhteiskunnassa esiintyviä eriarvoisuutta tuottavia valtarakenteita. Joillain ryhmillä on suomessa on enemmän valtaa ja etuisuuksia sekä mahdollisuuksia kuin toisilla.
Esim. kielilaki (pakkoruotsi) joka syrjii monellakin tavoin valtaväestöä, joka ei vastaa tämän päivän globaalista kielimailmaa.Ruotsinkieli ei tuo lisäarvoa kansantalouteen, vaan rasittaa suomalaista taloutta, Lisäksi se on kustannustehoton, koska kaksikieliset palvelut on mahdoton yhtälö koko suomea ajatellen.
Tässä poliittinen eliitti on erkaantunut tavallisesta kansasta, ja ruokkivat itse päätöksillään suomalaista vihapuhetta.
Vihapuhe vaikuttaa haitallisesti paitsi sen kohteiksi joutuneisiin yksilöihin, myös koko yhteiskuntaan, syy yhteys löytyy poliittisesta heikkoudesta tehdä päätöksiä, jotka kansa kokee oikeudenmukaiseksi, luottamus poliittiseen päätöksentekoon on heikentynyt.
Maahanmuuttokriittinen puhe arvostelee järjestelmää ja poliittisia tahoja, mutta ei ihmisiä, jotka käyttävät järjestelmän sallimia keinoja. Onko hyvä , että vihapuheeseen vastataan ylimielisesti ja yritetään vaientaa toisenlaiset mielipiteet kokonaan. Vihapuheen tunnistamiseksi tulee myös tunnistaa yhteiskunnassa esiintyviä eriarvoisuutta tuottavia valtarakenteita. Joillain ryhmillä on suomessa on enemmän valtaa ja etuisuuksia sekä mahdollisuuksia kuin toisilla.
Esim. kielilaki (pakkoruotsi) joka syrjii monellakin tavoin valtaväestöä, joka ei vastaa tämän päivän globaalista kielimailmaa.Ruotsinkieli ei tuo lisäarvoa kansantalouteen, vaan rasittaa suomalaista taloutta, Lisäksi se on kustannustehoton, koska kaksikieliset palvelut on mahdoton yhtälö koko suomea ajatellen.
Tässä poliittinen eliitti on erkaantunut tavallisesta kansasta, ja ruokkivat itse päätöksillään suomalaista vihapuhetta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pakkoruotsi tai ei, ne jotka yleensä vastustavat ns pakkoruotsia ovat lopettaneet aikoja sitten koulunkäyntiä eli opetusohjelma ei koske heitä, tahto sanoa tämä on yks tapa vastustaa "kiltillä tavalla" vähemmistöä.
Vielä tulee se kulttuurin muutos ja yleinen hyväksyttävä tapa argumentoida räikeämmin tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan missä palkoruotsia ei enää ole niin vahva lyöntiase , vaan saamme seurata miten käydään suoraa halveksuntaa ihmisiä kohtaan riippuen heidän alkuperäis taustaa, ja valtaväestö hyväksyy, olkoot sitten vähemmistö tasustat sitten mitä tahansa. Vihalla ei olla koskaan saatu mitään rakentavaa, vihalla on aina hajoitettu ja rikottu.
Se että ruotsinkieli rasittaisi suomen taloutta on kyllä sellaista putinin puppua että toivon ettei kirjoittaja ite uskoisi moista trolli infoa.
Tätämieltälle1 oikein hyvää kesää ja ihania päiviä elämäsi.
Rajalla asuu tuhansia ihmisiä, jotka ovat lukeneet 9-vuotta ruotsia, mutta eivät osaa, eivätkä puhu sitä. Toivottavasti joku muutos tapahtuu.
Sanotaan,+että+porukassa+tyhmyys+tiivistyy+ja+näin+näyttää+käyneen+myös+hallinnossa.+Kun+hallinto+paisuu+hallinnon+tase+kasvaa,+joka+päivä+pitää+olla+enemmän+ja+enemmän+rahaa.+Suomessa+lisääntyy+valtion+ja+kuntien+hallinnollisia+työpaikkoja,+kuten+nyt+taas+nähtiin+hallitusneuvotteluissa+jokaiselle+jotain+-+ja+tämähän+maksaa.+Suomessa+on+al-vero+tapissa,+tai+enää+prosentti+pelivaraa,+sitä+kasvuvaraa+jos+ja+kun+byrokratia+kasvaa+ja+sehän+kasvaa.+Koska+sitä+viimeistä+kasvuvaraa+ei+haluta+vielä+käyttää+on+keksittävä+joku+uhka,+jonka+tiimoilta+saadaan+kerättyä+haittamaksuja-+ja+näitähän+tulee+!
Viime vuosien aikana suomenruotsalaisia on muuttanut vuosittain Ruotsiin noin 700-800 henkeä. Muuttoliike on ollut 2000 luvulta- 2019 noin 21.000 henkilöä .Kokkolastakin on ollut lähtijöitä noin 500 henkeä 2000 luvulta lähtien-viime vuona oli ennätysmäärä noin 80-henkeä Lisäksi vielä kun Ahvenanmaalaiset jättivät 2007 pakkosuomen kokonaan pois. He eivät tarvitse suomea missään ja kun vielä korkeakouluopinnotkin voi helpolla suorittaa Suomessa pelkällä ruotsilla, jää tästäkin lasku suomalaisille- muuttoliikkeen myötä Ruotsiin
Voisi olla järkevää miettiä, miten tarpeetonta poismuuttoa kyettäisiin kitkemään. Pohjanmaan ruotsinkielisten suomen kielen taito on yksi konkreettinen asia. Jos suomea opitaan hyvin jo koulussa, mahdollisuuksia aukeaisi paremmin myös kotimaassa.Tätä suomen oppimista vahvasti ruotsinkielisillä alueilla, joissa vuorovaikutusta suomenkielisten kanssa ei ole pitäisikin tehostaa. Lisäksi miten paljon menetämme suomenkielisiä nuoria jotka valmistuu, etelä-suomen työmarkkinoille-kaksikielisyyden takia.Yhtenä syynä kaksikielisissä kunnissa on virkoja sekä ammatteja joissa vaatimuksena on kaksikielisyys. Työympäristö on kuitenkin suuremmaksi osin suomenkielinen- näitä mielipiteitä on kuultu nuorten suusta. Lisäksi miten paljon omat talousalueet menettävät tämän muuttoliikkeen takia.
Äskettäin havaittiinkin, että erityisesti maamme sosiaali- ja terveysalalla ilmenee jo nyt työnvoimapulaa eläketöitymisen takia . Huomattava osa alan asiantuntijoista ja työvoimasta hakeutuu saamansa ruotsin kielen taidon turvin nimenomaan Ruotsiin ja Norjaan.Edes koulutusmäärien lisääminen ei kuulemma pysty enää korjaamaan syntynyttä vajetta. Nyt Rkp onkin huolissaan ruotsinkielen vähenemisestä.Yksi syy millä halusi vahvistaa ruotsin kielen asemaa, tämä koskee hallituksen muutosta toisen kotimaisen kielen pakollisuutta.
Siis peruskoulusta aina korkeakouluihin saakka ulottuvan ruotsin kielen oppivelvollisuuden yhtenä tärkeänä perusteena olisi se, että köyhä Suomi kouluttaa ja maksaa asiantuntijoita sekä työvoimaa myös rikkaille länsinaapureillemme. Koska siellä on sama tilanne osaavasta työvoimasta eläketöitymisen takia, sekä palkkataso parempi- mitä Suomi saa tilalle ?