Vesijätön lunastus

meidän ja naapurin tontti rajoittuu vesijättöön eli on ns meidän välissä

Tuo vesijättö on sellainen pieni niemeke joka on järvessä ja maisemoinnin takia halutaan se lunastaa , kalastuskunta joka sen omistaa ei antanut lupaa sitä siistiä.

Onko vesijätön omistaja jakokunta tms. Neuvottele sen kanssa. Täälläkin jotkut ostivat Kymijoen rantojen vesijättömaita takavuosina. Jakokunnalta ne ostettiin. Sitä en tiedä kuka ne rahat sai, kun jakokuntaa ei enää ole olemassakaan. Kaikki on muuttunut rantakaavoituksen ja maatalouden myllerryksen takia.

Eivät yleensä kalastuskunnat tai metsästysseurat maita omista, vaikka täälläkin oli yksinkertaisinta maksaa vesialueiden vuokra kalastuskunnalle, metsästysseuran vetohommissa kun takavuosina olin.
Maanomistus on virallinen juttu. Vaikea on kuvitella että kalastuskunta maita ostelisi.

Maan omistuksessa on kaupungissakin jänniä juttuja. Työkaverini osti yksinäisen vapaan tontin. Sitä kun ruvettiin katselemaan, tontti olikin erään rahamiehen talon pihalla. Eihän tämä mies hyvää tykännyt kun pihalleen rakennettiin talo, mutta itsepähän oli kaupungin tontin pihapiiriinsä ottanut.

Tapasin tuon kauan sitten eläkkeelle jääneen työkaverini viime kesänä. Sanoin että olet varmaankin lähes 90-vuotias. Seuraavat pyöreät ovat 100, vastasi hän. Kysyin häneltä pitkän iän salaisuutta. En muista tiedä, mutta itse olen ottanut kunnon vodkaryypyn eläkkeelle jäätyäni joka päivä, sanoi hän. Entiset olivat juttunsa, vaikka ikää on paljon..

1. Vesijätön omistaa aina sen edessä olevan vesialueen omistaja.

2. Kun vesijätön omistaa jakokunta (yhteinen vesialue), niin lunastus voidaan aina tehdä pakkolunastuksena. Tällöin toimitusinsinööri määrittelee lunastushinnan, joka järjestäytyneessä jakokunnassa tilitetään osakkaille heidän osuutensa mukaisessa suhteessa, tai järjestäytymättömässä talletetaan AVI:n tilille.

3. Mikäli vesijättö on yksityisen omistuksessa, niin pakkolunastusta ei pääsääntöisesti voi tehdä, ainoana poikkeuksena tilanne jossa vesijättö on syntynyt sen jälkeen kun lunastavan kiinteistön nykyinen omistaja on hankkinut ko kiinteistön. Eli käytännössä vesijättö pitää ostaa ja myyjä määrittelee hinnan.

4. Pakkolunastettava vesijättö käsittää vain lunastavan kiinteistön ja nykyisen vesirajan välisen alueen. Kaupallahan voi sitteen ostaa mitä vain.

5. Naapureilla ei ole asiassa sananvaltaa, paitsi sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa olisi useampi lunastukseen mahdollisesti oikeutettu.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

1. Vesijätön omistaa aina sen edessä olevan vesialueen omistaja.

2. Kun vesijätön omistaa jakokunta (yhteinen vesialue), niin lunastus voidaan aina tehdä pakkolunastuksena. Tällöin toimitusinsinööri määrittelee lunastushinnan, joka järjestäytyneessä jakokunnassa tilitetään osakkaille heidän osuutensa mukaisessa suhteessa, tai järjestäytymättömässä talletetaan AVI:n tilille.

3. Mikäli vesijättö on yksityisen omistuksessa, niin pakkolunastusta ei pääsääntöisesti voi tehdä, ainoana poikkeuksena tilanne jossa vesijättö on syntynyt sen jälkeen kun lunastavan kiinteistön nykyinen omistaja on hankkinut ko kiinteistön. Eli käytännössä vesijättö pitää ostaa ja myyjä määrittelee hinnan.

4. Pakkolunastettava vesijättö käsittää vain lunastavan kiinteistön ja nykyisen vesirajan välisen alueen. Kaupallahan voi sitteen ostaa mitä vain.

5. Naapureilla ei ole asiassa sananvaltaa, paitsi sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa olisi useampi lunastukseen mahdollisesti oikeutettu.

Lue lisää

Taas tätä kiinteistövälittäjien "tietämystä"...

Yli 20 vuoden maanmittarikokemuksella (maanmittausinsinööri), paljon toimitusmittauksia tehneenä korjaan muutaman väärin selittämäsi asian:

"1. Vesijätön omistaa aina sen edessä olevan vesialueen omistaja."

=> Oikein!

"2. Kun vesijätön omistaa jakokunta (yhteinen vesialue), niin lunastus voidaan aina tehdä pakkolunastuksena. Tällöin toimitusinsinööri määrittelee lunastushinnan, joka järjestäytyneessä jakokunnassa tilitetään osakkaille heidän osuutensa mukaisessa suhteessa, tai järjestäytymättömässä talletetaan AVI:n tilille."

=> Vesijätön lunastus EI ole pakkolunastus, vaan lunastuslaji on nimenomaan vesijätön lunastus. Vesijätön lunastus poikkeaa edellytyksiltään, perusteiltaan ja menettelytavoiltaan huomattavasti nk. "pakkolunastamisesta". Se että KML (Kiinteistönmuodostamislaki) antaa maanomistajalle oikeuden lunastaa tilansa edessä oleva vesijättö, ei tee siitä pakkolunastusta.

Jakokunta ei tavanomaisesti tilitä vesijättöjen lunastuksista saatuja tuloja osuudenomistajille vaan rahat tavallisesti käytetään jakokunnan sisäisiin menoihin,esim. vesialueen, kalakannan tms. hoitoon. Toki jakokunalla on oikeus tilittää tulonsa miten haluaa mutten ole koskaan kuullut tuollaisesta käytännöstä mitä välittäjä tässä esittää.

"3. Mikäli vesijättö on yksityisen omistuksessa, niin pakkolunastusta ei pääsääntöisesti voi tehdä, ainoana poikkeuksena tilanne jossa vesijättö on syntynyt sen jälkeen kun lunastavan kiinteistön nykyinen omistaja on hankkinut ko kiinteistön. Eli käytännössä vesijättö pitää ostaa ja myyjä määrittelee hinnan."

=> Vesijättö on syntynyt AINA siten että kuiva maa tilan ja vesirajan välissä on muodostunut joko maannouseman tai vedenpinnan laskun seurauksena. Vesijätöksi ei lasketa esim. ihmistekoisia aallonmurtajia, maanajolla tehtyä "lisämaata" rannassa tms. Tällaisissa tapauksissa ei puhuta vesijätöstä. Kiinteistönvälittäjä ei nyt näemmä ymmärrä mitä termi vesijättö tarkoittaa?

"4. Pakkolunastettava vesijättö käsittää vain lunastavan kiinteistön ja nykyisen vesirajan välisen alueen. Kaupallahan voi sitteen ostaa mitä vain."

=> Oikein. Monesti vesijätön lunastuksen (ei pakkolunastus) yhteydessä kuitenkin sovitaan lunastajan ja jakokunnan kesken esim. vesialueen osan liittämisestä osaksi lunastustoimitusta.

"5. Naapureilla ei ole asiassa sananvaltaa, paitsi sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa olisi useampi lunastukseen mahdollisesti oikeutettu."

=> Oikein. Tavallisesti toimitusinsinööri noudattaa periaatetta jonka mukaan vesijättö tilojen rajalla voidaan lunastaa siten että katsotaan rantaviivasta maata päin kohtisuora (rantaviivaan nähden). Joskaan kaikki toimitusinsinöörit kaikissa tapayuksissa eivät noudata välttämättä tätä periaatetta vaan siitä on käytännössä erilaisista syistä johtuen kyllä poikettukin.

Vastauksena aloitukseen:

Sinuna keskustelisin naapurin kanssa ensin asiasta, onko hänellä halua lunastaa ko. niemimaa itselleen ja mikäli on, voisitteko mahdollisesti sopia vaikka yhteisomistuksesta? Tai puoliksi lunastamisesta?

Em. asiat toki päättää toimitusmiehet toimituksessa mutta mikäli asia on kyseenalainen (vaikea sanoa kun ei ole nähnyt paikan päällä), aina helpottaa jos naapureiden kesken on jokin sopu asian suhteen. Kohtiruora-periaatteella niemi saattaisi tulla kummalle vaan, muodoista ja välirajan paikasta riippuen, mutta tämmöisiä on mahdoton arvailla.