Perintöriidat ovat paisuva ongelma – näillä konsteilla vältät tappelun surun hetkellä.
Tässä kirjoituksessa annettiin ymmärtää, että jokaisen tulisi tehdä testamentti, jotta voi itse määrätä perinnöstään. Toivoisin melkoisella kokemuksella ja näkemyksellä aina harkitsemaan moneen kertaan, miten sellainen tehdään sortamatta omia lapsiaan, puolisolla on olemassa jo avio-oikeus turvaamassa.
Kun kirjoituksessa tuotiin esiin, että näin voi itse määrätä minkä verran kukin saa. Kysyisin mieluiten toiminko nyt oikein lapsiani kohtaan. Perustellaan että lakiosan lapsia joka tapauksessa tulee saamaan, tällainen teko on suuri vääryys aina omaa lastaan kohtaan. Siinä joku tai jotkut lapsista tallataan aina, sillä lakiosa on vain puolet todellisesta perintöoikeudesta ja aina se toinen puoli menee sitten jollekin muulle. Mikään ei aiheuta riitaa enemmän tai ainakin pahaa mieltä tai jopa tällä masennetaan oman lapsen loppuelämä, kun joutuu miettimään, miksi en ollutkaan tasavertainen sisaruksiini nähden.
On varmasti erikoistapauksia, joissa tällaista tapaa voidaan soveltaa, mutta silloinkin loukkaamatta omia lapsiaan.
Tässä nykyisessä yhteiskunnassa, kun ei edes ole varmaa vaikka olisi koulutettukin saako työtä ja mikä päivä on yt- neuvottelut, jolla heitetään yli laidan väkeä, sitä tehdään joka ikinen vuosi ja voin sanoa, että se on lyönti , joka sattuu ihmiseen kovaa, sekin on ihmisarvon alentaminen jos sitä jo vanhemmat ovat suorittaneet suosimalla toista lastaan , on kovin vaikeaa jaksaa näitä ruoskimisia kestää.
Sitten voi kuka tahansa sairastua vakavasti kyllä se tasa-arvoinen kohtelu perinnöstä sentään jotenkin antaa voimia, kun omat eivät ole hylänneet.
Vaikka nyt olisi kyse yrityksestä, asiat pitää hoitaa niin jo aikaisemmin, että lapset ovat tasa-arvoisia.
Se vanhempien elämäntyö ei tule historian kirjoihin eikä anna parempaa taivasosuutta.
Sitten nämä sinkku-ihmiset, annettiin ymmärtää että tulisi hyväntekeväisyyteen tehdä testamentti. Ehkä silloin jos on itse sen omaisuutensa työllään hankkinut, mutta jos sen on saanut aikoinaan perintönä vanhemmiltaan, tai suvultaan, mielestäni se pitäisi palauttaa testamentin avulla vaikka suvun nuoremmalle polvelle opiskeluun ja tätä kautta hyvään elämään, sillä niin vaikeaa on nuorten saada täältä Suomesta työtä ja järjestää koti perheelle.
En itse haluaisi mistään hinnasta asua esim. tuetuissa vuokrataloissa, joissa ei edes lapsia uskalla yksin laskea rappukäytävään eli olisi mahdollisuus saada asunto jossa olisi rauhallista elämää.
Tiedoksi vain hyväntekeväisyyteen lahjoittelijoille, että on suuri verkosto joka ottaa palkkansa tästä ensin ja ne ovat monesti aika isoja, joten siitä perinnöstä ei paljoa siihen oikeaan kohteeseen mene.
Eli vaikka se itsemäärääminen houkuttelisi kuinka , järki mukaan. Lapset ovat aina erilaisia ja onneksi, sillä kovin rakasta olisi että olisimme klooneja . Jokin lapsi saattaa ollut olla vaikeampi esim. murrosiässä, toinen ei ole saavuttanut teidän tavoitteitanne . Yksi on viettänyt vähän mielestänne huonoa elämää, on eroja, lapsia ja monia kumppaneita, siltikin pitäkää yhdenvertaisina perinnön saamisessa. Se testamentti sulkea pois niin oleva kuin tulevat puolisot on monesti paikallaan, estää hyväksikäytön monesti. Arvostakaa lapsianne.
Kerran kuulin kuinka minä kehui toisille perheen lapsille, kuinka kävi hakemassa arvokkaat tavarat puolisonsa äidin pesästä. Että lapset pitäkää ne puolisot pois teille kuuluvien pesien asioista, koska ne kuuluvat teidän sisaruksillenne eivät puolisollenne.
Tässä kirjoituksessa annettiin ymmärtää, että jokaisen tulisi tehdä testamentti, jotta voi itse määrätä perinnöstään. Toivoisin melkoisella kokemuksella ja näkemyksellä aina harkitsemaan moneen kertaan, miten sellainen tehdään sortamatta omia lapsiaan, puolisolla on olemassa jo avio-oikeus turvaamassa.
Kun kirjoituksessa tuotiin esiin, että näin voi itse määrätä minkä verran kukin saa. Kysyisin mieluiten toiminko nyt oikein lapsiani kohtaan. Perustellaan että lakiosan lapsia joka tapauksessa tulee saamaan, tällainen teko on suuri vääryys aina omaa lastaan kohtaan. Siinä joku tai jotkut lapsista tallataan aina, sillä lakiosa on vain puolet todellisesta perintöoikeudesta ja aina se toinen puoli menee sitten jollekin muulle. Mikään ei aiheuta riitaa enemmän tai ainakin pahaa mieltä tai jopa tällä masennetaan oman lapsen loppuelämä, kun joutuu miettimään, miksi en ollutkaan tasavertainen sisaruksiini nähden.
On varmasti erikoistapauksia, joissa tällaista tapaa voidaan soveltaa, mutta silloinkin loukkaamatta omia lapsiaan.
Tässä nykyisessä yhteiskunnassa, kun ei edes ole varmaa vaikka olisi koulutettukin saako työtä ja mikä päivä on yt- neuvottelut, jolla heitetään yli laidan väkeä, sitä tehdään joka ikinen vuosi ja voin sanoa, että se on lyönti , joka sattuu ihmiseen kovaa, sekin on ihmisarvon alentaminen jos sitä jo vanhemmat ovat suorittaneet suosimalla toista lastaan , on kovin vaikeaa jaksaa näitä ruoskimisia kestää.
Sitten voi kuka tahansa sairastua vakavasti kyllä se tasa-arvoinen kohtelu perinnöstä sentään jotenkin antaa voimia, kun omat eivät ole hylänneet.
Vaikka nyt olisi kyse yrityksestä, asiat pitää hoitaa niin jo aikaisemmin, että lapset ovat tasa-arvoisia.
Se vanhempien elämäntyö ei tule historian kirjoihin eikä anna parempaa taivasosuutta.
Sitten nämä sinkku-ihmiset, annettiin ymmärtää että tulisi hyväntekeväisyyteen tehdä testamentti. Ehkä silloin jos on itse sen omaisuutensa työllään hankkinut, mutta jos sen on saanut aikoinaan perintönä vanhemmiltaan, tai suvultaan, mielestäni se pitäisi palauttaa testamentin avulla vaikka suvun nuoremmalle polvelle opiskeluun ja tätä kautta hyvään elämään, sillä niin vaikeaa on nuorten saada täältä Suomesta työtä ja järjestää koti perheelle.
En itse haluaisi mistään hinnasta asua esim. tuetuissa vuokrataloissa, joissa ei edes lapsia uskalla yksin laskea rappukäytävään eli olisi mahdollisuus saada asunto jossa olisi rauhallista elämää.
Tiedoksi vain hyväntekeväisyyteen lahjoittelijoille, että on suuri verkosto joka ottaa palkkansa tästä ensin ja ne ovat monesti aika isoja, joten siitä perinnöstä ei paljoa siihen oikeaan kohteeseen mene.
Eli vaikka se itsemäärääminen houkuttelisi kuinka , järki mukaan. Lapset ovat aina erilaisia ja onneksi, sillä kovin rakasta olisi että olisimme klooneja . Jokin lapsi saattaa ollut olla vaikeampi esim. murrosiässä, toinen ei ole saavuttanut teidän tavoitteitanne . Yksi on viettänyt vähän mielestänne huonoa elämää, on eroja, lapsia ja monia kumppaneita, siltikin pitäkää yhdenvertaisina perinnön saamisessa. Se testamentti sulkea pois niin oleva kuin tulevat puolisot on monesti paikallaan, estää hyväksikäytön monesti. Arvostakaa lapsianne.
Kerran kuulin kuinka minä kehui toisille perheen lapsille, kuinka kävi hakemassa arvokkaat tavarat puolisonsa äidin pesästä. Että lapset pitäkää ne puolisot pois teille kuuluvien pesien asioista, koska ne kuuluvat teidän sisaruksillenne eivät puolisollenne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu, perintö pitäisi olla luonnollinen jatkumo seuraavan sukupolven varallisuuden kertymisestä. Iso osa vanhemmista on jo aikanaan saanut isomman tai pienemmän perinnön joka on varmasti ollut heillekin avuksi. Lähinnä vaikuttaa kostolta jos tämän saman oikeuden kieltää yhdeltä tai useammalta lapseltaan. Mutta miksi pitäisi kuoleman jälkeen aiheuttaa pahaa oloa lapsilleen? Jos on eläessä joku lapsista saanut enemmän, sen voi kertoa ja huomioida viimeisessä jaossa. Luulisi tuovan helpotusta lähdön hetkellä jos tietää toimineensa oikeudenmukaisesti edes viimeisenä tekonaan ja osoittaneensa kaikkien lasten olleen yhtä tärkeitä. Jos ei eläessään pysty puhumaan voi tällä teolla osoittaa kaikkien olleen yhtä tärkeitä. Kokemuksen tuomalla äänellä pystyn sanomaan ettei tälläisiä haavoja aika paranna, Äitini kuolemasta on 8 vuotta, mutta valehtelu ei ole unohtunut eikä kolmen sisarukseni kanssa tule olemaan mitään tekemistä enää koskaan.