Pakkoruotsin kielen tarvetta nykymallisena ,ei pysty enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön.Vaikka suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen, käytännössä olemme yksikielisiä Suomi ja Ruotsi: 88,3 % / 5,3 % kielisuhteella." Tämä on RKP.n kielipolitiikkaa, sekä fantasia kuvitella että suomi tulisi kaksikieliseksi. On kieliresussien ja rahan haaskausta muuttuvassa globaalisessa kielimailmassa opettaa kaikille suomalaisille ruotsia.
Suomenruotsalaiset julistavat suureen ääneen kaksikielisyyden rikkautta. Ahvenanmaalle ja Ruotsiin tultaessa kaksikielisyys onkin muuttunut kiroukseksi. Kumman maan ruotsalaiset valehtelevat?
Nyt demokratiaa ostetaan RKP:n takana olevilla säätiöillä, ja saadaan tätä kielivihaa jatkumaan vuodesta toiseen.Onko fiksua luoda eripuraa vain yhden pakollisen kielen tähden, jota ei kuitenkaan juuri opita, kun kieliympäristö on suomenkielinen. Toisin on suomenruotsalaisilla he kohtaavat päivittäin suomen kielen, joten he sen paremmin oppivat. Englanti ja muut kielet kiinnostavat nuoria vain enemmän. Suomen olisi aika toteuttaa pohjoismaalainen sekä eurooppalainen kielipolitiikka ja lopettaa suomalaisten kyykyttäminen pakkoruotsilla. Olisi aika saada suomeenkin vieraitten kielten opetus markkinalähtöisesti, englantia puhutaan 80 % mailman kielistä.Sillä pärjää mailmalla laajemmin. Antaa nuorten päättää, he ovat tulevaisuuden päättäjiä, sekä rakentajia suomessa.
Suomenruotsalaiset julistavat suureen ääneen kaksikielisyyden rikkautta. Ahvenanmaalle ja Ruotsiin tultaessa kaksikielisyys onkin muuttunut kiroukseksi. Kumman maan ruotsalaiset valehtelevat?
Nyt demokratiaa ostetaan RKP:n takana olevilla säätiöillä, ja saadaan tätä kielivihaa jatkumaan vuodesta toiseen.Onko fiksua luoda eripuraa vain yhden pakollisen kielen tähden, jota ei kuitenkaan juuri opita, kun kieliympäristö on suomenkielinen. Toisin on suomenruotsalaisilla he kohtaavat päivittäin suomen kielen, joten he sen paremmin oppivat. Englanti ja muut kielet kiinnostavat nuoria vain enemmän. Suomen olisi aika toteuttaa pohjoismaalainen sekä eurooppalainen kielipolitiikka ja lopettaa suomalaisten kyykyttäminen pakkoruotsilla. Olisi aika saada suomeenkin vieraitten kielten opetus markkinalähtöisesti, englantia puhutaan 80 % mailman kielistä.Sillä pärjää mailmalla laajemmin. Antaa nuorten päättää, he ovat tulevaisuuden päättäjiä, sekä rakentajia suomessa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä me täällä maalla perhossakin arvostamme ruotsinkelisiä. Hienoissa vaatteissa ja hienoissa autoissa heitä aina joskus näkee tuossa paikallisella huoltoasemalla. Ennen täältäkin lähdettiin töihin ruotsiin ja kielitaidottomina joutuivat kaikkiin huonosti palkattuihin hommiin. Ensi kesänä se ruotsin kuninkas pari on tulossa Kokkolaan ja tulemme perhoneläkeläisten kanssa sitä ihmettä bussilla katsomaan. Samalla reisulla käymme tutustumassa yhden perholaislähtöisen puutarhaan Kokkolassa. Aikuinen mieshän se jo on ja eläkkeellä mutta kukkia kasvattaa. Se oli lapsena semmonen herkkä ja koulukiusattu kun oli pieni kokonen.
Minusta ruotsinkieli on tärkee siksi, että eräs mamu muutti 8 vuotta sitten pohjanmaalle ja oppi ruotsia mutta ei vieläkään ymmärrä suomea, meillä kaikilla pitää olla valmius palvella häntä nykyisellä ruotsi äidinkielellään jos hän tulisi sattumoisin vastaan.
Kenenkään kanssa ei ole mikään pakko puhua.
Kokkolaan tulee ruotsin kuningaspari toivottavasti he tuovat takaisin kaikki ryöstösaalit mitä 400 vuotta sitten gamalkarlebystä veivät.
Paska täältähän mentiin ruotsiin kasvattamaan ruotsin varallisuutta ja paluumuutajat eivät voi koskaan tuoda takaisin tekemänsä työn arvoa ne ovat ruotsin eliitin kartanoissa ja muissa huviloissa.
Neljäsataa vuotta sitten Suomessa asuttiin vielä savupirteissä mutta Ruotsissa syötiin jo haarukalla ja veitsellä. Tuskin täällä mitään ryöstettävää oli siihen aikaan.
Olihan suomessa jo paljon kartanoita, mutta kuningas määräsi ne ruotsalaisille "valvojille".
Mennään kauemmaksi historiaan silloin kun suomalaiset "metsäläiset asuttivat koko pohjoseurooppa, niin ruotsalaisia ei ollut olemassa, ruotsalaiset eivät itsekään tiedä mistä ovat tulleet.
Silloin kun ruotsinkuningaskunta perustettiin etelä ruotsiin ja rajat vedettiin sattuman varaisesti niin kauas kauas kauemmaksi myös suomalaisista metsäläisistä tuli ruotsalaisia.
Alue pitäisi palauttaa alkuperäiskansalle eli suomalaisille.
Ruotsin pakollisuutta voisi ehkä perustella ilmaisulla: "Perustuslaissa Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi; siksi ruotsi voi olla pakollinen". Tämäkin peruste ontuu, sillä oli hyvin lähellä toteutua, että Suomen ensimmäiseen hallitusmuotoon olisi kirjattu suomi maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Suomen irtaantuessa Venäjästä ja itsenäistyessä tuli tarve laatia uudelle valtiolle oma hallitusmuoto. Sitä valmistelemaan asetettiin perustuslakikomitea, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin hallinto-oikeuden professori K.J.Ståhlberg. Perustuslakikomitea laati vuosien 1917-1919 aikana kaikkiaan neljä hallitusmuotoluonnosta, joista kolmeen ensimmäiseen kirjattiin suomen kieli Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Kuitenkin neljänteen versioon ja hyväksyttyyn vuoden 1919 Hallitusmuotoon ruotsi lisättiin suomen rinnalle viralliseksi kieleksi Ruotsalaisen kansanpuolueen ja ruotsinkielisten tahojen painostuksen ja uhkailun vuoksi.
Kielipolitiikkaan poikkeuksellisen suuresti vaikutti myös kyseenalaisesti tehty kabinettipäätös, jossa ruotsin kielestä tehtiin pakollinen oppiaine uuteen peruskouluun 1970-luvulla. On outoa, että Johannes Virolainen ja Jan-Magnus Jansson pääsivät sooloilemaan ohi puolueiden ja asiantuntijoiden yksimielisesti hyväksymän sopimuksen, jossa englannin kielestä piti tulla pakollinen kieli peruskouluun. Kaikki puolueet "ostettiin vapaiksi" sopimuksesta lupaamalla niille erilaisia "poliittisia hyvityksiä". Kaikki muut siis voittivat, mutta suomenkieliset koululaiset ja opiskelijat olivat häviäjiä. Heidän harteilleen painettiin pakkoruotsin viitta; halusivat he sitä tai eivät. On mainittava, että ennen peruskoulu-uudistusta alle 40 prosenttia koululaisista opiskeli ruotsia. Nyt jokaiselle siitä tuli pakollinen oppiaine.
Eduskunta jättää vuodesta toiseen kaksikielisyysjärjestelmämme säästötalkoiden ulkopuolelle. Kustannuksista ei julkisuudessa edes haluta puhuta, esimerkkinä kielilisät.
Aiemmin kielilisää maksettiin kunnassa asuvien ruotsinkielisten 6-15-vuotiaiden osuuden perusteella. Nyt 2015 alkaen kielilisää maksetaan ruotsinkielisyyden perusteella ja vain kaksikielisille kunnille. Vuonna 2015 maksetaan kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien lisäksi. Valtio jakaa siten kielilisää Suomen 33 kaksikieliselle kunnalle miljardi euroa 10 vuodessa. Summa on merkittävä.Kielilisä on "lahjusraha" kunnille jotka kannattavat poliittisesti tätä pakkoruotsia.
Jos nämä rahat osotettaisiin vanhustenhuoltoon, saisi noin 1000 käsiparia lisää
On tämä merkillinen sivusto. Tein kaksi asiallista juttua ruotsinkielen tulosta Suomeen, sen kustannuksista, koulujen kielipakosta ym, niin kumpikin poistettiin. Aivan naurettavaa. Tulen julkaisemaan mielipiteeni lehtien palstoilla "kahta kauheammin". Joten ei voi muuta kuin nauraa ylläpidon toiminnalle, hah hah haaa!!!...
Soitin eilen eräälle tutulle kansanedustajaehdokkaalle. Kysyin mm miksi Vaasan vaalipiirin vaalipalaverissa ei keskusteltu aiheesta ruotsinkielipakko. Vastaus kuului: "Meille puolue-edustajille annettiin määräys, että ruotsinkielestä ei keskustella. Vain Vaasan sairaalan tulevasta asemasta voidaan puhua, ja siitä syystä, että korostettaisiin sitä, että ruotsinkielisille saataisiin tarvittavat palvelut."...
Sanoinkin että tämähän on käsittämätöntä, että edustajaehdokkaita painostetaan "korkeilta tahoilta". Lisäsin myös, että Suomessa kaikki Suomen kansalaiset osaavat suomenkielen, ja jos ei osaa niin oppikoon, hah hah haaa!!!...
Onko Jairilla taas muumit karannu?
"Onko+Jairilla+taas+muumit+karannu?"
Kuka täällä nimellä jotakin kutsuu soita suoraan puhelimella niin tulen paikalle erotuomariksi.
Suomessa suomi on työelämän kieli. Vaikka kotikieli olisi ruotsi, Suomessa asuvan kannattaa osata hyvin suomea. Siksi jokainen järkevä suomenruotsalainen hankkisi lapsilleen riittävän suomen kielen opetuksen ja osaamisen joka tapauksessa, jos perhe aikoo asua jatkossakin Suomessa.
Sama ei päde toisin päin. Koska suomi on työelämän kieli (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta), suomenkielisen tarvitsee opetella sitä vain äidinkielenään – eikä vieraana kielenä, jota sievistellen nimitetään "toiseksi kotimaiseksi kieleksi".
Aniharva suomalainen tarvitsee työelämässä ruotsin kielen taitoa – ja siksi, harva opettelisi sitä ilman pakkoa.
Jos "toisen kotimaisen" pakko poistettaisiin, mitä silloin tapahtuisi?
Suomen ruotsinkieliset joutuisivat joka tapauksessa edelleenkin opettelemaan riittävän suomen kielen taidon Suomen työelämää varten.
Suomenkielinen väestö taas voisi käyttää senkin ajan ja vaivan opiskellakseen mitä tahansa muuta hyödyllistä – ani harvalle oma valinta olisi ruotsin kieli. Näin ollen, suomenkielisillä olisi etu siitä, ettei heidän tarvitsisi käyttää aikaa ja vaivaa useimmille työelämässä toisarvoiseen oppiaineeseen.
RKP kanavoi kateuden tätä etua kohtaa siihen, että se pakottaa ruotsin opetteluun, tarvittiinpa sitä tai ei, haluttiinpa sitä tai ei. Näin voidaan estää suomenkielisiä hyödyntämästä mahdollisuuttaan parantaa muita valmiuksiaan ja pakotetaan heidät kantamaan itselleen hyödytöntä taakkaa – muutenhan suomenkielisillä olisi Suomessa etu, joka puuttuu muun kielisiltä.
Suomalaiset - Euroopan vanhin kansa.
Suomalaisugrilaisten esihistoriallisen asutuksen leviämisen valtavirta on kulkenut etelästä pohjoiseen eikä idästä länteen. Suomensukuisia on asunut Itämeren läheisyydessä jopa yli 10 000 vuotta. Itämerensuomi on uudissana jolla Julku (1997) tarkoittaa itämerensuomalaisten kussakin historian vaiheessa asuttamaa aluetta. Itämerensuomalaisiin luetaan suomalaiset, karjalaiset, vepsäläiset, vatjalaiset, virolaiset, inkeriläiset ja liiviläiset.
Jatkuu
Ihmettelen miksi AitoTOSIrealistiKokkola hänen asiallisia "komentteja" on poistettu, minäkin kehuin, että vihdoinkin hän kertoo tosiasiaa.
Onko poistaja ehkä ruotsikielen/ruotsalaisten kannattaja?
Tämäkin toteamus taidetaan poistaa.
Kartassa U on suomensukuisten uralilainen kantakieli.
Tosiasioita voi kertoa olen sen verran rantahurrien jälkeläinen jotka taas ovat suomensukuisten jälkeläisiä, koska ruotsalaisia ei ole ollut vasta kuin noin 1000 vuotta ja koska heitä oli tulloin niin vähän, niin suomalaiset jotka asuttivat nykyistä ruotsia kuninkaan määräyksellä muutettiin ruotsalaisiksi.
Uskaltakaa olla ensisijaisesti suomalaisia ja puhukaa suomessa vain suomenkieltä sehän on teidän alkuperäiskieli joka säilyy vain puhumalla.
Minä en ymmärrä miksi suomalaiset jotka puhuvat ruotsinkieltä häpeävät suomalaisuuttaan?
Käyttääkö ruotsinkielinen eliitti heitä hyväkseen saavuttaakseen sellaisia rahallisia etuja itselleen joita muilla suomalaisilla ei ole?
Ruotsinkielikin on ilmesesti säilynyt, kun pelotellaan suomalaisuudella suomalaisia jotka puhuvat ruotsinkieltä.
Ainoa+todellinen+syy+pakkoruotsin+jatkumiselle+on+virallisen+kaksikielisyyden+pönkittäminen.+Ruotsinkielisiä+on+niin+vähän,+etteivät+he+yksin+kykenisi+pitämään+yllä+virallista+kaksikielisyyttä.+Suuresta+enemmistöstä+vain+harva+oppii+koskaan+ruotsia,+mutta+niin+kauan+kuin+virkaruotsi+jatkuu,+pysyy+kaksikielisyyden+huojuva+kulisssi+pystyssä.
Hae googlella
suomalaiset euroopan vanhin kansa
Poistetaan aina jos laittaa linkin suoraan tänne.
Kristillisdemokraatit kyykyttää suomalaisia sekä Sosialidemokraateista tätä mieltä on 30 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista. Enemmistö eli 70 prosenttia demareista kannattaa pakkoruotsia.
Vaaliehdokkaat: Pakkoruotsi pois koulusta
VAALIT Enemmistö Länsiväylän vaalikoneen vastaajista ei hyväksy ruotsin pakollisuutta.
Länsiväylän vaalikoneeseen vastanneiden eduskuntaehdokkaiden enemmistö on valmis luopumaan pakkollisesta ruotsin opiskelusta peruskouluissa.
Niin sanotun pakkoruotsin poisto peruskouluista saa kannatusta Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta.
Länsiväylän vaalikoneessa esitetään väittämä ”Ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena”. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 55 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa eli he poistaisivat pakkoruotsin. Vastaajista 44 prosenttia hyväksyy väittämän.
Uusmaalaisten ehdokkaiden mielipiteiden jakauma poikkeaa siten tyystin juuri työskentelynsä päättäneen eduskunnan kannasta. Eduskunta hylkäsi maaliskuun alussa kansalaisaloitteen, jossa esitettiin ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Äänestysluvut eduskunnassa olivat 134 – 48.
Ehdokkailla on selkeä käsitys ruotsin kielen opiskeluun, sillä vastanneista vain yksi ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Lisäksi vastausvaihtoehtojen ääripäät eli täysin eri mieltä ja täysin samaa mieltä -vastaukset korostuvat ehdokkaiden kannoissa.
Perussuomalaiset erottuvat suurista puolueista pakkoruotsin vastustajina. Vastanneista perussuomalaisista vain neljä prosenttia kannattaa pakkoruotsia.
Kokoomuslaisista vastaajista 65 prosenttia poistaisi pakkoruotsin.
Vasemmistoliittolaisista vastaajista hiukan yli puolet on vähintään jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa eli he ovat taipuvaisia poistamaan ruotsin pakollisuuden. Sosialidemokraateista tätä mieltä on 30 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista. Enemmistö eli 70 prosenttia demareista kannattaa pakkoruotsia.
Odotetusti kaikki RKP:n vastaajista kannattavat ruotsin pakollisuutta. Keskustalaisista kolmannes on samaa mieltä.
Myös kristillisdemokraatit erottuvat ruotsin puolustajina: vastanneista 75 prosenttia kannattaa väittämää.