Jokakodin asuntomarkkinoita sunnuntaina katsoessa ei voinut kun nauraa. Suomalaisen tilaelementtitalotehtaan edustaja kertoili talopaketin etuja, jotka on otettu xcopynä jo vuosia sitten pyörineistä Älvärimainoksista.
Kauan ne kotimaiset tehtaat katselikin Älvärin vyörytystä, ennenkuin otettiin lusikka kauniiseen käteen. Nyt yht'äkkiä tilaelementtitalo onkin pop ja ikääkuin härmäläiset olisi keksineet pyörän uudelleen.
Suomen talotehtailla on vaan yksi asia valmistalotoimituksissa metsässä, nimittäin hinta. Pienimmilläänkin hinnanerotus on 20-kiloekua, joka on iso raha tienailla duunarin nettopalkoilla.
Mikä Älvärissä tekee tuon hintaedun? Onko meillä automaatioaste niin poskellaan, vai tehtailla rujot katteet, vaiko volyymit niin pieniä?
Kauan ne kotimaiset tehtaat katselikin Älvärin vyörytystä, ennenkuin otettiin lusikka kauniiseen käteen. Nyt yht'äkkiä tilaelementtitalo onkin pop ja ikääkuin härmäläiset olisi keksineet pyörän uudelleen.
Suomen talotehtailla on vaan yksi asia valmistalotoimituksissa metsässä, nimittäin hinta. Pienimmilläänkin hinnanerotus on 20-kiloekua, joka on iso raha tienailla duunarin nettopalkoilla.
Mikä Älvärissä tekee tuon hintaedun? Onko meillä automaatioaste niin poskellaan, vai tehtailla rujot katteet, vaiko volyymit niin pieniä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hirmuinen on hintaero suomi- ja ruottitalon välillä. On suunnitelmissa n. 100 asuinneliöö. Tänään sain Vaajan Venla-talon hinnan (104 m2) 148 t€ ilman perustuksia. Vastaavankokoinen älvis alle 100 t€ perustuksineen. Eli todellisuudessa hintaeroa jotain 70 t€. Aikamoinen hintalisä takasta, parketeista ja kylppärin laatoista. Onhan Venla muutenkin varmaan laadukkaampi, mutta kyllä pistää miettimään.
mieti . Katso älvarin mainosta.
Lainaan tähän edellistä kirjoittajaa. Mun kohdalla ainakin tuli yksi talopaketin valmistaja listasta poistetuksi.
http://groups.msn.com/rd9ve1chj0jr6iof084t25qv70/lvsbym urheita.msnw?Page=4
ostelko niitä tilaelemanttitaloja.Jos ette kerkee suurelementeillä rakentamaan niin paras unohtaa.Ne on ruvennu sielä Hartolassa tekemään samalla tyylillä ku surullisen kuuluisa ykköstilat muinoin.Ja sutta tuli että luut paisto.
Näytti mm. olevan hieman paremmat eristevahvuudet tuossa suomalaistalossa. Lisäksi oli tosiaan laattaa sekä parkettia, laatuero kalusteissa täytyy myös huomata.
Kaikenkaikkiaan laatuero Älvsbyhyn oli huomattava.
olevan Älvärissä parempi, hirvittävän määrän pitäisi saada niitä "laadukkaita" tarjouslaattoja ja laminaatteja, sekä tietysti niitä huippulaadukkaita keittiöitä ;D tuohon hintaerotukseen. Ei selity hintaero laadulla.
Näytäpäs todisteet miten muka Älvsbyssä olisi lämpöarvo parempi!
Noissa Finnforestin taloissa näkyy olevan vakiona tammiparketti. Ja siinä sentään on tuulensuojalevyt ja tuuletusraot ulkoseinissä.
Huonekorkeuskin näytti minusta normaalille. Kalusteet olivat normaalia suomalaista tasoa.
Hei, vaikken itse ostaisi tuota Finnforestin taloakaan, on se sentään eri planeetalta verrattuna Älvsbyhyn.
Yläpohja 0,16 Ulkoseinä 0,22 ja alapohja 0,23 En tiedä nykyarvoja mutta tuskin ainakaan huonontuneet ovat.
Vau ! oikein tammiparketti, kyllä se sitten on oltava parempi ;D Tuulensuojalevyt näyttivät kuvassa ainakin kovin kupruilevilta, mitähän levyä ne mahtaa olla (pahvilevyä ?). Tuuletusraot, onko rako määriteltävissa Suomessa niin että se pitää olla vähintään 25 25 mm, miksi ? kysehän on ilmankierrosta, eikä "tuulitunnelijäähdytyksestä", eli ilma ei tiedä kuinka isossa "raossa" se kulkee ;D Onhan se tietysti mukavaa järjestää pikkueläimille pesäpaikkoja laudoituksen alle, tuuletus kun ei vaadi tuollaisia tiloja ;D Suomalainen keskimittainen mies (170 cm) vaatii ehdottomasti egonsa kanssa korkeat tilat ;D Kalusteet Suomalaista Virossa tehtyä halpakamaa, eli normaali Suomalainen laatu ;D Suosittelisin ottamaan sen pään pois paikasta johon ei aurinko paista ja tutkimaan hieman "avarammin mielin" mistä oikein on kyse, eikä jumittautua hokemaan "Suomalainen laatu", se kun on enää vain muutamien mielissä "jämähtänyt" kuva ajalta kun kaveerattiin Neuvostoliiton kanssa ja olivat siellä äimänkäkenä Suomalaisiin juttuihin, ei siksi että ne olisivat mitenkään erikoisen hyviä, vaan koska ne olivat heille uusia.
rakennetta ja arvoja ? Lieköhän siinäkin joku syy ?
Siis pieni tarkennus, Vaajatalot, jonka malli Venla siis on, rakentaa Finndomo, ei Finnforest. Ovat käsittääkseni eri puulaakia.
Sinänsä tällä ei ole mitään merkitystä tämän keskustelun kannalta, koska vastaava Finnforestin talo maksaa kyllä lähes yhtäpaljon ton Vaaja-talon kanssa. Ilmeisesti Muurame-talo on suomalaisista se, joka edes jotenkin pystyy kilpailemaan hinnalla Älsbyn kanssa.
ruotsalaisessa ei ole tuulen suojalevyäjä ollenkaan vaan jotain hikistä kankastavedetty villojen päälle ja niiden päälle ulkoverhousrimoja joissa on ilman kierto vaot! saahan niillä säästöä rakentamiseen!
Älvsbyn rakenteessa ei vaan tarvitse käyttää sitä tuulensuojalevyä rakenteen jäykistäjänä. Sitä "hikistä kangasta" kutsutaan tuulensuojakankaaksi, eikä taatusti tuule siitä läpi sen enempää kuin tuulensuojalevystäkään. No sinähän viisas tyyppi olet ! juuri niin sillä tavalla saadaan kustannuksia alas, eikä ole sen huonompi kuin juntin buggaama "tuuletustunnelikaan" laudoituksen alle, eikä vaadi pystyssä pysyäkseen kipsiä jäykkääjäksi.
Siis aloittajan juttu kertoi viime sunnuntain Joka kodin asuntomarkkinoista.
Siinä näytetty talo oli kyllä Finnforestin! Siksi tässä puhutaan Finnforestista.
Me ollaan hankkimassa tilaelementtitaloa ja näin toisi ostajaa kiinnosti mm. alapojan rakenne. Tiedot sai pyytämällä edustajalta, niitä ei ollut esitteessä.
Finforestin valmistalossa on 22mm lastulevy, lämmöneristys 270mm, liimapuupalkit 24x270, kovalevy 3mm, painekyllästetyt kannatuslaudat.
Eli alapohjan rakenne täysin vastaava kun Älvsbyllä...
Eli meidän kiinnostus tähän taloon loppui alapohjan rakennetietoihin... Sitä suomalaista laatua kyllä löytyy ihan muualta, eli ollaan päätymässa toiseen suomalaiseen tilaelementtitaloon jossa rakenteet huomattavasti vankemmat!
mikä kotimainen tilaelementtitalo on kyseessä ja mitä tämä huomattavasti vankempi rakenne pitää sisällään?
Kyseessä on Villiruusu talo, niiden kotisivuilla on kerrottu rakenteet yksityiskohtaisemmin, mutta esim alapohjassa on rakenne 3cm liimapuulevy, tuulensuojapaperi, 310 selluvillaeriste, liimapuu palkit ja tuulensuojalevynä 2cm liimapuulevy. Välipohja on 9cm liimapuulevyä. Tuo liimapuulevy oli lähinnä lautaa liimattuna yhteen, erittäin massiivisen näköistä. Luulisi tuon kestävän paremmin kasassa kuljetuksen ajan ja muutenkin, kun lastulevy kovalevy viritelmän...
Tämä valmistaja on pieni, ei siellä tehtaalla mitään liukuhihnoja näkynyt hallissa rakentavat.
Käytiin tehtalla katsomassa viime viikonloppuna, siistiä työtä oli.
Tätä hommaa nähty.Noi finnforestin alapohjat on per...tä
Älvarissa alapohjassa on vain 180 mm eriste, jonka u-arvo ei täytä perusvaatimusta. Samoin ei ikkunat, ovet eikä seinät.
Tätä onkin sitten kompensoitu sillä, että yläpohjassa on parempi eristevahvuus. Muutoinhan talo ei menisi läpi rakennustarkastuksessa.
Taitaisit haluta olla rak. tark. mutta kun siihen pitää opiskella ;D, ettei pääse tuollaisia virheellisiä lipsahduksia ilmoille ;D
"Yläpohja 0,16 Ulkoseinä 0,22 ja alapohja 0,23 En tiedä nykyarvoja mutta tuskin ainakaan huonontuneet ovat."
Rossipohjan u-arvon perusvaatimus on 0,20.
Tuolla 180 mm eristeellä saavutettava 0,23 ei siis todellakaan yllä perusvaatimukseen.
Ideana Älvärissä onkin että muualla kompensoidaan nuo puutteet muualla, jotta kokonaisuutena päästään tarvittavalle tasolle.
on 2 x 100 mm, kyse on myös laskentatavasta, käytetäänko aikaisempaa Suomalaista tapaa laskea vain rakennekerrosten "lämpöarvot" vai ilmoitetaanko arvot huomioiden "rakennekokonaisuus", siinä suurin ero tuon ajan "lämpöarvoissa", juuri talojen kokonais energiatloudellisuudesta on kysymys, ja siihen pohjautuvat säädökset. Muuten olisi loppunut "kivitalojen" rakentaminen kokonaan.
Eihän me toki puhuta nykyään mistään vanhoista laskentatavoista, vaan nykyisistä, joissa
perusvaatimus täytetään, kun rakennusosien lämmönläpäisykertoimet, ikkunapinta-alat ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto täyttävät määräysten vaatimukset.
Näin yleensä menetellään kun rakennetaan pitkästä tavarasta. Eristysvahvuudet, ikkunat ja ovet sekä ilmanvaihto sen mukaan että perusvaatimus täyttyy jokaisen osa-alueen kohdalla.
Älvsbyssä nämä eivät täyty kaikkien rakenteiden osalta, joten täytyy tehdä lämpöhäviöiden tasauslaskenta. Tällä systeemillä Älvsby saadaan täyttämään energiamääräykset.
ikkunat! tää on muuten ensimmäinen talo jossa ikkunoista EI vedä! ja minäki olen asunu jo muutamassa talossa tähän asti 58v.