Maapallolla esiintyvät muurahaislajit edustavat biomassaltaan yhtä paljon kuin me ihmiset ! Se on hätkähdyttävän paljon, ja antaa olettaa niillä olevankin tärkeämpiä tehtäviä kuin minkä tiedostamme.
Siirrytään nyt suloisiin lemmikkeihin, joiden sinisyys kaunistaa luonnonvaraisena lukuisia pientareita ja niittyjämme.
Kun siementen kypsyminen on ajankohtaista, alkaa muurahaisten herkutteluaika olla käsillä. Siementen reunassa oleva ravintolisäke, on kuin kakunmuru rasvainen ja makea leipomotuote, ja saa pikku muurahaiset kuolaamaan kuin ihmiset juustonaksuja ostaessaan. Ei kun kaikki kiireellä keräämään siemeniä pesien herkkuvarastoihin.
Pieni soma lemmenkukka on kehittänyt houkuttelevan syötin kuljettajalleen, kun ei tuo tuulikaan jaksa matalalta nostaa siemeniä ilmalentoonsa.
Kylliksi herkuteltuaan siemen pitää kuljettaa pesästä kauas, ja näin auttavat nuo metsien terveyspoliisit kylvöllään lemmikkien levittäytymistä yhä uusille kasvupaikoille meitä ilahduttamaan.
Yhteistyö ja avunantoko, vaiko symbioosi kaiken yhteydesta kaikkeen?
Lähde;
Luonnon salainen verkosto Peter Wohlleben
Siirrytään nyt suloisiin lemmikkeihin, joiden sinisyys kaunistaa luonnonvaraisena lukuisia pientareita ja niittyjämme.
Kun siementen kypsyminen on ajankohtaista, alkaa muurahaisten herkutteluaika olla käsillä. Siementen reunassa oleva ravintolisäke, on kuin kakunmuru rasvainen ja makea leipomotuote, ja saa pikku muurahaiset kuolaamaan kuin ihmiset juustonaksuja ostaessaan. Ei kun kaikki kiireellä keräämään siemeniä pesien herkkuvarastoihin.
Pieni soma lemmenkukka on kehittänyt houkuttelevan syötin kuljettajalleen, kun ei tuo tuulikaan jaksa matalalta nostaa siemeniä ilmalentoonsa.
Kylliksi herkuteltuaan siemen pitää kuljettaa pesästä kauas, ja näin auttavat nuo metsien terveyspoliisit kylvöllään lemmikkien levittäytymistä yhä uusille kasvupaikoille meitä ilahduttamaan.
Yhteistyö ja avunantoko, vaiko symbioosi kaiken yhteydesta kaikkeen?
Lähde;
Luonnon salainen verkosto Peter Wohlleben
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suloinen tarina yhteistyöstä, joka koituu molemmille osapuolille hyödyksi. Muurahaiset ovat hyvin solidaarisia, kantavat haavoittuneet kaverinsa pesään toipumaan. Ne osaavat myös lypsää kirvoista makoisaa mesikastetta. Symbioosieläimistä suorastaan liikuttavan näköisiä ovat krokotiilit, joiden selästä linnut puhdistavat loisia, uskaltautuvat ammottavaan kitaa hampaitakin hoitamaan.
Metsänhoitaja Wohlleben on kirjoittanut paljon puiden kommunikoinnista , niiden sosiaalisista verkostoista ja tunteista, vanhoja ja nuoria yksilöitä tuetaan. Ne myös varoittavat toisiaan uhkaavista vaaroista.
Lemmikin nimen antoi Elias Lönnrot, paljon kasvitieteen ja muidenkin alojen onnistunutta sanastoa hän loi. Jossain murteessa se on muistiaiskukka, samaa juurta kuin monen muun kielen : virossa meelespea (pidä mielessä), saksan Vergissmeinnict, ruotsin förgätmigej (joka on valittu joskus ruotsin kauneimmaksi sanaksi) , englannin forget-me-not. Rakkauden ja uskollisuuden sininen kukka on monia legendoja ja tarinoita inspiroinut. Luin myös, että nurmitädykettä on aikaisemmin lemmikin nimellä kutsuttu, mutta tädyke kuihtuu hyvin nopeasti pois. Lemmikin suku on myosotis, joka tarkoittaa hiirenkorvaa, kasvilla on pienet pyöreät karvaiset lehdet.
Minulla on tallessa vanha muistoalbumi, jossa on kiiltokuvia ja värssyjä. Erityisen ihana on kiiltokuva, jossa on miehen ja naisen käsi yhdessä, ympärillään sydämenmuotoinen lemmikkiseppele.
Alkukesästä meidän omenapuiden alla leviää sininen lemmikkimeri, istutetusta puistolemmikistä levinnyt. Kevään siniset kukkijat ovat jo aloittaneet luonnossakin, sinivuokkoja olen nähnyt ja sitten seuraavat kiurunkannukset varsinkin rehevissä lehdoissa, sitten metsäorvokit. Oletkohan käynyt Espoonlahden luonnonsuojelualueella Fiskarsinmäellä (Mankin asemalta tie), joka on lähellä asuinpaikkaasi ? Siellä on keväisin muutakin sinistä : lehtosinijuurta ja lemmikkikasveihin kuuluvaa imikkää, tietenkin myös valkovuokkoja , keltavuokkoja ja käenrieskoja ajallaan. Kun asuimme Laurinlahdessa, vaeltelimme usein Fiskarsinmäellä, joskus siellä oli rantaruovikkoa hoitamassa Sarfvikin kartanon lihakarjaa.
Pitääkin ottaa tuo Fiskarsinmäki tämän kesän ohjelmaan, kun paljon uutta on ollut ympäristössä mereen liittyvää.
Ihanasti toit mieleeni villejä tulppaaneja ja förgetmigej lemmikkejä ojanvarsilla Ruotsin Gotlannista, teininä, jolloin tein kimppuja tuoksuvista tulppaaneista!
_______________________________
Tuon tähän lisää Wohlleben'in ajatuksia sudesta ekologiassa asia , joka meilläkin herättää niin ristiriitaisia mielipiteitä.
Siirrytäänpä pikku muurahaisista susiin, joita jotkut vihaavat, mutta luontoystävät arvostavat korkealle. Tuo saalistava susi vaikuttaa ekologiaan vahvasti, saaden joetkin muuttamaan uomaansa, ja metsät katoamaan!
Uskomatonta eikö totta ? Kun Euroopasta saatiin susi hävitettyä sadaksi vuodeksi, lisääntyivät saksanhirvet, villisiat ja ruohonsyöjät hallitsemattomasti, napsien suuhunsa pienet siementaimet. Hakkuiden lisäksi pääsee valoa metsiin niin, että eläinten lisääntyminen kiihtyy yhä entisestään, eikä metsien luontainen uusiutuminen silloin ole mahdollista.
Riistanmetsästäjät kantoivatkin metsiin ylimääräistä ravintoa tonnikaupalla, joten Saksan metsien riistakanta oli kymmenkertainen luonnonoloihin verraten.
Nyt astuukin kuvaan susi, joka kokee ruokavarastojen olevan kuin petattuna sille. Tosin metsästäjät ja maanviljelijät protestoivat, ja väittivät susien ahdistavan ja tappavan karjaansa, mutta susien ulostusnäytteiden perusteella oli pääravintona metsäkauriit ja Kreikasta levittäytyneet mufflonit.
Atlannin toisella puolella huomattiin jokien uomien muuttuneen Yellowstonessa 1800 luvulla susien hävityksen myötä, kun laiduntavat kanadanhirvet ja vapitit söivät kaikki puuntaimet jokien reunoilta. Sen myötä hävisivät majavatkin vähitellen ruuan puutteessa, ja niin tulvat huuhtoivat jokirannan mullat mennessään.
Eroosion seurauksena kalutut metsät ja paljas maa, sai aikaan lajien köyhtymistä, kunnes 1995 astui jälleen kuvaan susi.
Niitä tuotiin Kanadasta istutettavaksi Yellowstonen kansallispuistoon, joiden ansiosta palautuu luonnollinen uusiutuminen ja tasapaino tähän päivään asti.
Pajut ja poppelit ovat jo vallannet joenrannat, majavat palanneet takaisin, saaden patoineen veden virtauksen rauhoittumaan.
Susi on ja kuuluu olla luonnossa ravintoketjun yläpäässä, ja säätelee näin ekosysteemiä niinkuin sen kuuluu.
Mihin asettuu ihminen karjoineen,..jatkuvastiko ravintoketjun yläpäähän ? luonnonko ja elintärkeiden metsien kustannuksella ?
Hauskasti+kirjoittaa+Peter+Wohlleben+miten+metsäkauriit+Saksassa+jo+tallasivat+toistensa+varpaille+talviruokinnan+seurauksena.
Mitä siellä Saksassa pyörit Sinisirkka, ei meillä metsäkauriit ja villisiat tallaa liikaa. <meillä on porot, ja susiakin on, ja olkoon, kohan ei kepu vaan metsätaloutta ole lisäämässä.
Tuu tänne takaisin, on meilläkin murkkuja, ja nyt keskisuomessakin valkovuokkoja.
https://www.youtube.com/watch?v=na2M2-Hyrco
Kiitos reippaan kivasta "Peräpohjolan kaipuusta"
Tyttäreni kanssa juuri kuuntelimme ja yhdyimme näkemyseesi! Ei todella jaksa koko ekologiaa yhdeltä istuimelta, vaikka kiehtovia nuo "murkut" ovatkin!
Mukavaa lauantai-illan viettoa!
Kauriit ja peurat ovat lisääntyneet ja levinneet yhä laajemmalle alalle Suomessa. Samoja ongelmia kuin Saksassa aiheuttivat yli 5000 kolaria ajoneuvojen kanssa.
Luulisi kaatolupia lisäämällä olevan mahdollista pienentää näitä kantoja? Valkohäntäpeurakaan ei kuulu Suomen luontaiseen eläinkantaan, missä hirvi on metsiemme uljain eläin.
Sääli, että Ihminen on jo ylivoimainen, niin kaukana luonnosta näine kaikkine teknisine välineineen, että törmää eläimiin, niin maalla kuin merellä.
Ilmatilassa taitaa vähiten yhteentörmäyksiä sattua, vaikka aamun uutiset kertovatkin maailman suurimman lentokoneen parin tunnin koeajosta.
Mieleeni muistuu Sipoonkorven metsäniityttyjen lumoavan salaperäinen iltahämy,...valkeiden koiranputkiloiden kukkavaahto juhannuskukkien aikaan, samoin
saattoi lähes tuntea taianomaisten pikkukeijujen lennähtävän ja puikkelehtivan kukkaloistossa, samoin metsän reunan piilossa katseli ylväs hirvi majesteettisenä metsäaukeamaa.
Onneksi maassamme harvaan asuttuna, valtaosin metsä ja järvimaisemineen 🦋 on vielä autoilta pääsemättömiä maisemia, joissa haltia peikot ja keijut 🧚♂️saavat viidassa lymytä turvallisesti metsän eläinten seurassa. 🦊☘️🦆💦🦆🐻🌲🐭🌿
🇫🇮