Spinnuskuutit ja barberit

Monilla spinnusettiin kuuluu kolme gaijaa, ylä- ja alagaija sekä gaija. Tarkoittanet, että barberin kanssa ei tarvita alagaijaa. Purjehdin kahta venettä, joista yhdessä on tuplaskuutit ja toisessa barberit. Molemmilla konsepteilla alagaijassa ei yleensä ole juuri lainkaan vetoa, mutta silloin tällöin spinnupuomi karkaa ylös, jos tilaisuuden siihen saa. Myös aallokossa selvästi maston edestä lähtevällä alagaijalla saa spinnupuomin hyvin vakautettua paikoilleen.

kil-pai-lee kirjoitti:

Monilla spinnusettiin kuuluu kolme gaijaa, ylä- ja alagaija sekä gaija. Tarkoittanet, että barberin kanssa ei tarvita alagaijaa. Purjehdin kahta venettä, joista yhdessä on tuplaskuutit ja toisessa barberit. Molemmilla konsepteilla alagaijassa ei yleensä ole juuri lainkaan vetoa, mutta silloin tällöin spinnupuomi karkaa ylös, jos tilaisuuden siihen saa. Myös aallokossa selvästi maston edestä lähtevällä alagaijalla saa spinnupuomin hyvin vakautettua paikoilleen.

Lue lisää

"Alagaijassa ei tuplaskuuteilla ole juuri vetoa" . Alagaija kukonjalassa keulakannen puolivälin etupuolelle skuutattuna napsahti poikki. Uuden dyneeman murtolujuus oli 1200kp miinus solmun heikennys. Likiarvona 100m2 spinnun alagaija vetu ylitti 600 kp.

seppomartti kirjoitti:

"Alagaijassa ei tuplaskuuteilla ole juuri vetoa" . Alagaija kukonjalassa keulakannen puolivälin etupuolelle skuutattuna napsahti poikki. Uuden dyneeman murtolujuus oli 1200kp miinus solmun heikennys. Likiarvona 100m2 spinnun alagaija vetu ylitti 600 kp.

Lue lisää

Menikö kukonjalka vai siihen kiinnitetty alagaija poikki? Minkä dyneeman murtolujuus on vain 1200 kp? Heikoimmissakin 4 mm kuorettomissa ja 8 mm kuorellisissa on suurempi murtolujuus. Omassa veneessä taitaa olla 8 mm kuorellinen alagaijana, mutta 2:1 taljana.

Kyllähän alagaijaan voi saada kovan vedon tiukoilla spinnupätkillä. Avoimemmilla kulmilla riittävän edessäolevilta plokeilta tulevat gaija pitää puomin kurissa ilman alagaijaa. Jiipissä tietysti ei pidä. Monessa kisaveneessä ei käytetä ratakisoissa alagaijaa lainkaan, mutta kyllä se sivutuulissa on aina tarpeen.

Jos nyt ottaisi lainauksen oikein: " ei yleensä ole juuri lainkaan vetoa, mutta". Siis siinä oli sekä "yleensä" että "mutta". Silti oikeastaan vain silloin, kun puomi on päässyt nousemaan turhan ylös ja spinnu pullistunut pallokkaaksi, tulee alagaijaan enemmän vetoa. Ja tietysti, jos puomi todella ylös karkaa, se on jo vedon suunnan takia raskas kiskottava. Tuplaskuutiveneessäni alagaijan ploki on lähellä etustaagia ja käsivoimin hallittavissa tiukemmallakin slöörillä. Spinnu on vajaa 100 m^2. Barberiveneen spinnu on pienempi eikä sitä ole edes mahdollista vetää vinssille. Toisaalta slööriä ajetaan vain silloin, kun kilpailulautakunta on möhlinyt tai ison shiftin takia lenssi vaihtuu slööriksi.

Muinoin yksi ansioitunut Antillan omistaja kertoi, että tuplaskuuteihin siirryttyä alagaijasta on tullut lähes tarpeeton, mutta ylägaijaan on lisätty talja.

kil-pai-lee kirjoitti:

Jos nyt ottaisi lainauksen oikein: " ei yleensä ole juuri lainkaan vetoa, mutta". Siis siinä oli sekä "yleensä" että "mutta". Silti oikeastaan vain silloin, kun puomi on päässyt nousemaan turhan ylös ja spinnu pullistunut pallokkaaksi, tulee alagaijaan enemmän vetoa. Ja tietysti, jos puomi todella ylös karkaa, se on jo vedon suunnan takia raskas kiskottava. Tuplaskuutiveneessäni alagaijan ploki on lähellä etustaagia ja käsivoimin hallittavissa tiukemmallakin slöörillä. Spinnu on vajaa 100 m^2. Barberiveneen spinnu on pienempi eikä sitä ole edes mahdollista vetää vinssille. Toisaalta slööriä ajetaan vain silloin, kun kilpailulautakunta on möhlinyt tai ison shiftin takia lenssi vaihtuu slööriksi.

Muinoin yksi ansioitunut Antillan omistaja kertoi, että tuplaskuuteihin siirryttyä alagaijasta on tullut lähes tarpeeton, mutta ylägaijaan on lisätty talja.

Lue lisää

Tuo ei todellakaan ole noin yksioikoista. Kyllä alagaijaan voi tulla varsin suuria voimia puomin olllessa alhaallakin. Riippuu miljoonasta seikasta. Viimeistään silloin kun halutaan spinnun etuliikki kireälle, pitää alagaijassa olla reilu veto. Yleensä gaija ei vedä puomia alkuunkaan riittävän hyvin alas tällöin.

Tuplaskuutit eivät myöskään automaattisesti tarkoita, että veneessä olisi dippipuomi, jossa yleensä käytetään puomiin päästä lähelle etustaagia tulevaa alagaijaa. On myös veneitä symmetrisellä puomilla ja tuplaskuuteilla, jolloin on käytettävä kukonjalkaa. Kukonjalalla voimat tulevat paljon suuremmeksi, varsinkin itse kukonjalkaan, jossa voiman suunta ei ole optimaalinen.

OP:n kysymykseen vastaus on kuitenkin päivänselvä. Välitystä ei barberiin tarvita pienissä veneissä. 35-jalkaisissa voi alkaa miettimään välitystä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo ei todellakaan ole noin yksioikoista. Kyllä alagaijaan voi tulla varsin suuria voimia puomin olllessa alhaallakin. Riippuu miljoonasta seikasta. Viimeistään silloin kun halutaan spinnun etuliikki kireälle, pitää alagaijassa olla reilu veto. Yleensä gaija ei vedä puomia alkuunkaan riittävän hyvin alas tällöin.

Tuplaskuutit eivät myöskään automaattisesti tarkoita, että veneessä olisi dippipuomi, jossa yleensä käytetään puomiin päästä lähelle etustaagia tulevaa alagaijaa. On myös veneitä symmetrisellä puomilla ja tuplaskuuteilla, jolloin on käytettävä kukonjalkaa. Kukonjalalla voimat tulevat paljon suuremmeksi, varsinkin itse kukonjalkaan, jossa voiman suunta ei ole optimaalinen.

OP:n kysymykseen vastaus on kuitenkin päivänselvä. Välitystä ei barberiin tarvita pienissä veneissä. 35-jalkaisissa voi alkaa miettimään välitystä.

Lue lisää

Lyhyeksi tehty kukonjalka ja alagaijan ploki maston juuressa varmasti johtaa isoihin voimiin. Edellisessä veneessä oli end-for-end -puomi ja kukonjalka, mutta ploki kaukana keulakannella. Alagaija tuli rapulukolle, eikä missään oloissa tarvinnut käsivoimia enempää. Tiukalla slöörillä varsin jäykkä vene (puolitonnari) kaatui alta ennen kuin voimat loppuivat. Kukonjalassa olevat voimat riippuvat tietysti huomattavasti kukonjalan mitoituksesta.

kil-pai-lee kirjoitti:

Lyhyeksi tehty kukonjalka ja alagaijan ploki maston juuressa varmasti johtaa isoihin voimiin. Edellisessä veneessä oli end-for-end -puomi ja kukonjalka, mutta ploki kaukana keulakannella. Alagaija tuli rapulukolle, eikä missään oloissa tarvinnut käsivoimia enempää. Tiukalla slöörillä varsin jäykkä vene (puolitonnari) kaatui alta ennen kuin voimat loppuivat. Kukonjalassa olevat voimat riippuvat tietysti huomattavasti kukonjalan mitoituksesta.

Lue lisää

Mulla on barberi keskellä keulakantta. Edempänä se ei voi olla kukonjalalla, jos haluaa puomin alas. Muuten kiristyy vain mastoon menevä osa kukonjalasta. Tiukalla slöörillä haluan puomin kiinni keulakaiteeseen. Ei jaksa käsin läheskään vetää 2:1 välityksestä huolimatta spinnun vetäessä. 90 m2 spinnu ja 35-jalkainen.

Ei tuota ole kyllä vinssilläkään yleensä vedetty, vaan kiristetty ennen kuin ollaan tiukalla kurssilla, tuulen ollessa kevyt tai spinnun ollessa poissa vedosta. Puuskassa alagaija "soi".

kil-pai-lee kirjoitti:

Jos nyt ottaisi lainauksen oikein: " ei yleensä ole juuri lainkaan vetoa, mutta". Siis siinä oli sekä "yleensä" että "mutta". Silti oikeastaan vain silloin, kun puomi on päässyt nousemaan turhan ylös ja spinnu pullistunut pallokkaaksi, tulee alagaijaan enemmän vetoa. Ja tietysti, jos puomi todella ylös karkaa, se on jo vedon suunnan takia raskas kiskottava. Tuplaskuutiveneessäni alagaijan ploki on lähellä etustaagia ja käsivoimin hallittavissa tiukemmallakin slöörillä. Spinnu on vajaa 100 m^2. Barberiveneen spinnu on pienempi eikä sitä ole edes mahdollista vetää vinssille. Toisaalta slööriä ajetaan vain silloin, kun kilpailulautakunta on möhlinyt tai ison shiftin takia lenssi vaihtuu slööriksi.

Muinoin yksi ansioitunut Antillan omistaja kertoi, että tuplaskuuteihin siirryttyä alagaijasta on tullut lähes tarpeeton, mutta ylägaijaan on lisätty talja.

Lue lisää

Melkein joka asiasta olen eri mieltä. Ylägaiaan ei minusta pidä kehittää mitään taljaa vaativaa vetoa. Gaijan tehtävänä on säilyttää spinnupuomin korkeus, ei vastustaa alagaijan vetoa. Alagaijalla voi tietenkin vetää puomi kaarelle tai vaikka poikki.
Spinnun karkaamisesta ylös ei ole kokemusta mutta jos tuplaskuutti korvaa alagaian niin skuuttipiste pitäisi siirtää hyvin eteen, keskiveneeseen kuten barberin käytössä tai käyttää parturia. Tuplaskuuttien skuuttauksen ollessa takana ei niillä ole alas vetävää komponettia eivätkä vähennä alagaian tarvetta. Veto alagaiaan kasvaa, ei spinnun karatessa ylös, vaan mitä ylempää kurssia ajetaan ja etuliikkiä jännitetään suoremnaksi.
Slööriä ja sivutuulta purjehditaan muulloinkin.kuin kilpailulautakunnan möhliessä.

Samaa mieltä sikäli, että jos puomi karkaa ylös, alagaijalla se saadaan takaisin alas. Gaia saattaa olla lähes puomin suuntainen, eikä sillä ole enää puomia alaspäin vetävää ominaisuutta.
Meillä alagaiassa solmu, joka estää köyden juoksemista vapauttajan läpi siten, että puomi karkaisi liian ylös. Jiipissä välillä sattuu ja tapahtuu, joten on koettu hyväksi varmistaa alagaijan ääriasento riittävän alas solmulla.

seppomartti kirjoitti:

Melkein joka asiasta olen eri mieltä. Ylägaiaan ei minusta pidä kehittää mitään taljaa vaativaa vetoa. Gaijan tehtävänä on säilyttää spinnupuomin korkeus, ei vastustaa alagaijan vetoa. Alagaijalla voi tietenkin vetää puomi kaarelle tai vaikka poikki.
Spinnun karkaamisesta ylös ei ole kokemusta mutta jos tuplaskuutti korvaa alagaian niin skuuttipiste pitäisi siirtää hyvin eteen, keskiveneeseen kuten barberin käytössä tai käyttää parturia. Tuplaskuuttien skuuttauksen ollessa takana ei niillä ole alas vetävää komponettia eivätkä vähennä alagaian tarvetta. Veto alagaiaan kasvaa, ei spinnun karatessa ylös, vaan mitä ylempää kurssia ajetaan ja etuliikkiä jännitetään suoremnaksi.
Slööriä ja sivutuulta purjehditaan muulloinkin.kuin kilpailulautakunnan möhliessä.

Lue lisää

Ylägaian talja oli aikansa eturivin avomeripurjehtijan kokemus Antillassa tuplaskuuteilla. Sanoisin, että luonnollisesti tuplaskuuteilla gaija lähtee veneen leveimmältä kohdalta ja siksi se vetää reilusti puomia alas.

Alagaijalla saa puomin poikki vain, jos se kiinnittyy keskelle puomia. Ilmeisestä epäterveellisyydestä huolimatta sekin on aika yleinen ratkaisu. Silti puomin katkeaminen on lähes poikkeuksetta seurausta käyttövirheestä tai komeasta broachista, jossa spinnun veto kääntyy veneen kaatuessa ylöspäin. Keskeltä vetämällä saa käsivoimin kevyemmän puomin poikki, mutta silti nekin enimmäkseen purjehdusta kestävät.

Kun veneellä ajetaan käytännöllisesti katsoen ainoastaan ratakisoja kryssi-lenssi -radalla, on tiukkaa slööriä ainoastaan lautakunnan virheiden tai isojen shiftien seurauksena. Muutoin tietenkin spinnuosuudet ovat mitä ovat.

Joakim1 kirjoitti:

Mulla on barberi keskellä keulakantta. Edempänä se ei voi olla kukonjalalla, jos haluaa puomin alas. Muuten kiristyy vain mastoon menevä osa kukonjalasta. Tiukalla slöörillä haluan puomin kiinni keulakaiteeseen. Ei jaksa käsin läheskään vetää 2:1 välityksestä huolimatta spinnun vetäessä. 90 m2 spinnu ja 35-jalkainen.

Ei tuota ole kyllä vinssilläkään yleensä vedetty, vaan kiristetty ennen kuin ollaan tiukalla kurssilla, tuulen ollessa kevyt tai spinnun ollessa poissa vedosta. Puuskassa alagaija "soi".

Lue lisää

Silloin joskus, kun oli se puolitonnari, oli alagaijan ploki puolivälin etupuolella, paikkaa rajoitti keulakuukku. Nykyisessä alagaija on kiinni dippipuomin päässä ja ploki keulassa. Aivan kuten keskustelussa ison skuutitaljastakin, puolittuu voima verrattuna kukonjalkaratkaisuun. Ikäisiinsä verraten35-jalkainen IOR-vene pysyy varsin hyvin käsissä spinnuslöörillä. En ole saanut alagaijaa soimaan, eikä sen säätö koskaan ole ollut vaikeaa silloinkaan, kun suunnan muuttuessa puomia on pitänyt vetää alemmas.

Anonyymi kirjoitti:

Ylägaian talja oli aikansa eturivin avomeripurjehtijan kokemus Antillassa tuplaskuuteilla. Sanoisin, että luonnollisesti tuplaskuuteilla gaija lähtee veneen leveimmältä kohdalta ja siksi se vetää reilusti puomia alas.

Alagaijalla saa puomin poikki vain, jos se kiinnittyy keskelle puomia. Ilmeisestä epäterveellisyydestä huolimatta sekin on aika yleinen ratkaisu. Silti puomin katkeaminen on lähes poikkeuksetta seurausta käyttövirheestä tai komeasta broachista, jossa spinnun veto kääntyy veneen kaatuessa ylöspäin. Keskeltä vetämällä saa käsivoimin kevyemmän puomin poikki, mutta silti nekin enimmäkseen purjehdusta kestävät.

Kun veneellä ajetaan käytännöllisesti katsoen ainoastaan ratakisoja kryssi-lenssi -radalla, on tiukkaa slööriä ainoastaan lautakunnan virheiden tai isojen shiftien seurauksena. Muutoin tietenkin spinnuosuudet ovat mitä ovat.

Lue lisää

Spinnupuomi voidaan rikata tietenkin monella tavalla. Ja ratakilpailua purjehtii vain pieni osa spinnuveneistä, mahdolliset lukijat spinnuilevat muualla kuin poijujen ympäri.. Sellaiset väitteet, ettei alagaijassa ole vetoa eivät minusta pidä paikkaansa.
Kun tiedossa on kovatuulinen spinnuosuus niin minusta paras alagaija tulee läheltä keularustia spinnupuomin kärkeen. Se kestää paljon vetoa, vetää puomin liikumattomaksi eteen, vetosuunta on sivutuulessa hyvä, ei ammu puomia eteen laisinkaan jos spinnu laukaistaa lipuksi. Sitä tarkoitin kun sanoin, että sillä vetää vaikka puomin poikki tai ainakin taivuttaa jos ylägaijassa on minun mielestäni turha talja. Ylägaijan talja tulee hyödylliseksi kun puomin paino kasvaa. Niin isoa venettä en tässä elämässä hanki tai purjehdi.
Huonoin alagaia minusta on maston tyveen kukonjalalla rikattu. Toimii pikkuveneissä.
Jos takagaija lähtee veneen leveimmätä kohdalta niin sivutuulessa vedon suunta on aika huono puomin ollessa liki keulakaidetta ja foilia. Hyvällä vinssillä ja köydellä varmaan alaskin vetävää komponenttia syntyy. Joku voi laskea J= 4,5-5m ja puomi 1.0-1.5m korkeudella kuinka paljon enemmän voimaa tarvitaan suoraan alas vetävään gaijaan verrattuna. Mutta kukonjalka on kovilla j-mitan kasvaessa tai ei toimi laisinkaan.. Kun aikaisemmin kerroin, että hajosi niin kyse oli 6mm dyneema kukonjalasta, minkä köyden vetolujuus oli 1,6t ja skuuttaus etukannella n. 1/3 keulasta. Veneen leveimmästä kohdasta olisi takagaialla ollut huonompi vetosuunta.
t. seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Spinnupuomi voidaan rikata tietenkin monella tavalla. Ja ratakilpailua purjehtii vain pieni osa spinnuveneistä, mahdolliset lukijat spinnuilevat muualla kuin poijujen ympäri.. Sellaiset väitteet, ettei alagaijassa ole vetoa eivät minusta pidä paikkaansa.
Kun tiedossa on kovatuulinen spinnuosuus niin minusta paras alagaija tulee läheltä keularustia spinnupuomin kärkeen. Se kestää paljon vetoa, vetää puomin liikumattomaksi eteen, vetosuunta on sivutuulessa hyvä, ei ammu puomia eteen laisinkaan jos spinnu laukaistaa lipuksi. Sitä tarkoitin kun sanoin, että sillä vetää vaikka puomin poikki tai ainakin taivuttaa jos ylägaijassa on minun mielestäni turha talja. Ylägaijan talja tulee hyödylliseksi kun puomin paino kasvaa. Niin isoa venettä en tässä elämässä hanki tai purjehdi.
Huonoin alagaia minusta on maston tyveen kukonjalalla rikattu. Toimii pikkuveneissä.
Jos takagaija lähtee veneen leveimmätä kohdalta niin sivutuulessa vedon suunta on aika huono puomin ollessa liki keulakaidetta ja foilia. Hyvällä vinssillä ja köydellä varmaan alaskin vetävää komponenttia syntyy. Joku voi laskea J= 4,5-5m ja puomi 1.0-1.5m korkeudella kuinka paljon enemmän voimaa tarvitaan suoraan alas vetävään gaijaan verrattuna. Mutta kukonjalka on kovilla j-mitan kasvaessa tai ei toimi laisinkaan.. Kun aikaisemmin kerroin, että hajosi niin kyse oli 6mm dyneema kukonjalasta, minkä köyden vetolujuus oli 1,6t ja skuuttaus etukannella n. 1/3 keulasta. Veneen leveimmästä kohdasta olisi takagaialla ollut huonompi vetosuunta.
t. seppomartti

Lue lisää

Maston juuresta tulevalla alagaijalla on se merkittävä etu, ettei sitä tarvitse säätää, kun muuttaa puomin paikkaa skuuttia säätämällä. Toimi aivan hienosti 28-jalkaisessa, jossa oli reilunkokoinen spinnu. Tuolla ajettiin paljon tiukkoja slöörejä spinnupuomi vedettynä keulakaiteen tasalle.

Ylägaijassa pitää tietysti myös olla kukonjalka symmetrisessä puomissa.

Jollissa ja pienissä köliveneluokissa ei ole lainkaa alagaijaa tai se on kuminauha. Esim 470 ja 606. Kyllä noillakin voi ajaa tiukkoja slöörejä. Niissä spinnut ovat varsin leveitä ja muodoltaan sellaisia, että spinnupuomia ei lasketa alaspäin tiukoilla kulmilla. Eikä spinnu myöskään toimi kovinkaan hyvin aivan tiukoilla, vaan fokka voi olla nopeampi, vaikka spinnu vetäisikin.

Ratakisaajat ovat pieni vähemmistö, mutta toisaalta matkapurjehtijoista monet käyttävät spinnua vain kevyellä lenssillä.

Symmetrinen puomi on nimensä mukaan symmetrinen eli sen voi laittaa kumman pään tahansa mastoon ja jiipissä mastoon tuleva pää vaihtuu. Tässä ohjeistus symmetriselle puomille yksinkertaisilla skuuteilla: https://trip.ayy.fi/wordpress/wp-content/uploads/2012/05/Spinnupurjehduksen-perusteet.pdf

Dippipuomin päät ovat (yleensä) erilaiset ja ylä- sekä alagaija tulevat lähelle puomin ulkopäätä. Jiipissä puomia ei irroteta mastosta, vaan ulkopäätä lasketaan alas ja viedään keulastaagin ohi. Yleensä mastossa on kisko ja mastonpäätä on nostettava, jotta puomi mahtuu etustaagin ja kaiteiden ohi.

Dippipuomissa on pakko käyttää tuplaskuutteja, sillä uuden skuutin saaminen puomiin kiinni jiipissä on muuten kutakuinkin mahdotonta. Tuplaskuutteja voi käyttää myös symmetrisen puomin kanssa.

Tuplaskuuteissa siis spinnun molempiin kulmiin tulee kaksi köyttä kiinni. Toinen menee veneen peräkulman kautta (skuutti) ja toinen keskiveneessä olevan plokin kautta (gaija). Normaaliajossa tuulenpuolella gaija on vedossa ja suojan puolella skuutti. Jiipissä käytetätään vain skuutteja, joissa on usein myös barberit. Tällöin siis puomi vaihdetaan gaijasta toiseen ja molemmat ovat löysiä. Uuden laitto tehdään aivan veneen keulassa, jonne vapaa gaija viedään. Yleensä irroitus vanhasta tehdään vetämällä mastonpäässä olevasta irrotusnarusta. Suurena etuna se, ettei köysissä ole vetoa jiipissä.

Tässä on kuva dippipuomista tuplaskuuteilla: https://www.sailboat-cruising.com/images/spinnaker-rigged.jpg

Tässä dippijiippivideo, jonka alussa tosin on symmetrinen puomi ja jiippi: https://www.youtube.com/watch?v=4juUwPNvJVo

Tässä vielä yksityiskohtaisempi video: https://www.youtube.com/watch?v=uZIR24FW1BA

Tulikohan liikaa linkkejä ja viesti poistetaan?