Maailmankaikkeuden koko ja valonnopeus

Onko näin?

https://www.youtube.com/watch?v=BhG_QZl8WVY

Eikös alkuräjähdyksen yhteydessä maailamankaikkeus laajentunut moninkertaiasella valonnopeudella ?

"Mikään ei ylitä valonnopeutta...ei edes kaukaiset galaksit"

Vähän tarkennettuna... Mikään ei ylitä valonnopeutta absoluuttisena nopeutena, mutta valonnopeus ei rajoita kahden kohteen näennäistä liikettä toisiinsa suhden eikä rajoita avaruuden laajentumista koska valonnopeus on sidottu aika-avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös alkuräjähdyksen yhteydessä maailamankaikkeus laajentunut moninkertaiasella valonnopeudella ?

Vaan kun ei laajentunut. Kyse on inflaatiosta. Siinä mikään ei oikeastaan muuta olemustaan paitsi avaruus itse. Edellisellä hetkellä mitattu matka kahden pisteen välillä 0,1mm - seuraavalla hetkellä 100 valovuotta.. mielestäni tämä on todiste atomin sisäisestä rakenteesta - tarvittiin vain maailmankaikkeuden verran massaa, jotta ilmiö voitiin havaita. Nykyisin ei ole em. tapahtumaan enää mahdollisuuksia - missään ei ole tarpeeksi kasaantuneena materiaa!

Pimeänaineen hypoteesihän on päinvastoin hidastamassa Galagsien nopeutta. Ex kässää.

toivoryynänen kirjoitti:

Pimeänaineen hypoteesihän on päinvastoin hidastamassa Galagsien nopeutta. Ex kässää.

On ymmärettävää että sekoitat "energian" ja "aineen", mutta vaikka niillä on joitain samoja ominaisuuksia ne käyttäytyvät pääosin hyvin erilaisesti.

Kun kaarevuutta tietääkseni viimeksi mitattiin, eli laskeskeltiin Ω:aa, tultiin siihen johtopäätökseen, että ei kaarru positiivisesti eikä negatiivisesti. Eli laakea on sen perusteella. Kuteknin: virhemarginaalilla 0.25%.

(Toivon, että tähän saakka meni oikein, koska edellisen keraan mokailin tuossa virhemarginaalissa.)

Vapaasti suomenneltuna ja napsittuna allaolevan linkin takaa:

Oletuksella, että fysiikan lait pitävät paikkansa, ja spekulointi pakostakin sallittu, tuosta mittaustuloksen tarkkuudesta voi laskea kuinka suuri koko universumin täytyy vähintään olla, jotta maksimimarginaalilla kurvi syntyy.

Käytännössä säteen täytyy olla vähintään 250 kertaa näkyvän maailmankaikkeuden säde. Ja tilavuus täten vähintään 15 miljoonaa kertaa näkyvän universumin tila.

On kuitenkin todennäköistä, että on paljon suurempi.

( Linkki : https://medium.com/starts-with-a-bang/ask-ethan-how-large-is-the-entire-unobservable-universe-73adef0fd480 )

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Kun kaarevuutta tietääkseni viimeksi mitattiin, eli laskeskeltiin Ω:aa, tultiin siihen johtopäätökseen, että ei kaarru positiivisesti eikä negatiivisesti. Eli laakea on sen perusteella. Kuteknin: virhemarginaalilla 0.25%.

(Toivon, että tähän saakka meni oikein, koska edellisen keraan mokailin tuossa virhemarginaalissa.)

Vapaasti suomenneltuna ja napsittuna allaolevan linkin takaa:

Oletuksella, että fysiikan lait pitävät paikkansa, ja spekulointi pakostakin sallittu, tuosta mittaustuloksen tarkkuudesta voi laskea kuinka suuri koko universumin täytyy vähintään olla, jotta maksimimarginaalilla kurvi syntyy.

Käytännössä säteen täytyy olla vähintään 250 kertaa näkyvän maailmankaikkeuden säde. Ja tilavuus täten vähintään 15 miljoonaa kertaa näkyvän universumin tila.

On kuitenkin todennäköistä, että on paljon suurempi.

( Linkki : https://medium.com/starts-with-a-bang/ask-ethan-how-large-is-the-entire-unobservable-universe-73adef0fd480 )

Lue lisää

Kiitos! Erittäin mielenkiintoista tekstiä. Ei siis ole muuta arviota, kuin että koko universumi on erittäin suuri verrattuna näkyvään.

niiku.sillee kirjoitti:

Kiitos! Erittäin mielenkiintoista tekstiä. Ei siis ole muuta arviota, kuin että koko universumi on erittäin suuri verrattuna näkyvään.

Ja perustuu loogisiin olettamuksiin. Nk. ulkopuolen olemassaolosta ei ole suoria todisteita. Teoria maailmankaikkeuden laajenemista kuvailee horisontin. Ja otaksuttu (ilmeisesti on kaiketi havaittukin) kiihtyvä laajeneminen tuo horisonttia lähemmäs ja lähemmäs, eli havaittavien kohteiden lukumäärä pienee, kun aikaa kuluu. Ainoa, ja spekulatiivinen sekin, mahdollinen epäsuora havainto horisontin takaisista tapahtumista saattaa olla nk. "Suuri attraktori". Alla linkki, sisältää varoituksen vanhentuneesta tiedosta.

( Lähde : https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_attraktori )

planeetta kirjoitti:

Ja perustuu loogisiin olettamuksiin. Nk. ulkopuolen olemassaolosta ei ole suoria todisteita. Teoria maailmankaikkeuden laajenemista kuvailee horisontin. Ja otaksuttu (ilmeisesti on kaiketi havaittukin) kiihtyvä laajeneminen tuo horisonttia lähemmäs ja lähemmäs, eli havaittavien kohteiden lukumäärä pienee, kun aikaa kuluu. Ainoa, ja spekulatiivinen sekin, mahdollinen epäsuora havainto horisontin takaisista tapahtumista saattaa olla nk. "Suuri attraktori". Alla linkki, sisältää varoituksen vanhentuneesta tiedosta.

( Lähde : https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_attraktori )

Lue lisää

"...nykytiedon mukaan ilmiö vaikuttaa myös havaittavan maailmankaikkeuden ulkopuolella."

Aika outoa. Aikaisemman perusteella olen ollut siinä käsitykseessä, että gravitaatio vaikuttaisi suunnilleen kuin valo. Jos valo ei kerkiä jonnekin hitautensa takia, kuinka gravitaatio vaikuttaisi laajemmin?

niiku.sillee kirjoitti:

"...nykytiedon mukaan ilmiö vaikuttaa myös havaittavan maailmankaikkeuden ulkopuolella."

Aika outoa. Aikaisemman perusteella olen ollut siinä käsitykseessä, että gravitaatio vaikuttaisi suunnilleen kuin valo. Jos valo ei kerkiä jonnekin hitautensa takia, kuinka gravitaatio vaikuttaisi laajemmin?

Lue lisää

Anteeksi, taisinkin päätellä väärin. Jos kosmoksen näkymättömässä osassa on valoa samalta ajalta vähän BB:n jälkeen, kai siellä on gravitaatiotakin niin kuin meillä. "Uudella gravitaatiolla", jos semmoista olisi, samoin kuin uudella valolla, emme voisi kommunikoida keskenämme, kun nopeusbarrikadi c on ylitetty.

niiku.sillee kirjoitti:

Anteeksi, taisinkin päätellä väärin. Jos kosmoksen näkymättömässä osassa on valoa samalta ajalta vähän BB:n jälkeen, kai siellä on gravitaatiotakin niin kuin meillä. "Uudella gravitaatiolla", jos semmoista olisi, samoin kuin uudella valolla, emme voisi kommunikoida keskenämme, kun nopeusbarrikadi c on ylitetty.

Lue lisää

Voisikohan olla, että maailmankaikkeudessa olisi kolkkia, jotka eivät ole koskaan olleet vuorovaikutuksessa keskenään gravitaation tai informaation näkökulmasta?

Todennäköisesti.

(Voi olla, että menee hiustenhalkomiseksi, "minkä ajankohdan jälkeen ei vuorovaikutuksessa". Jos havaittavaa maailmankaikkeutta tarkoittaa, niin mikroaaltopituisen kosmisen taustasäteilyn syntymän jälkeinen.)

Nykyteorioista ainakin valonnopeuden maksimaalisuus informaation leviämiselle, inflaatio- teoria maailmankaikkeuden alkuajoille ja kiihtyvä maailmankaikkeuden laajeneminen tälle nykytilalle (noin 5 miljardia vuotta sitten alkaen) tukisi otaksumaa.

Painovoimaakin koskien on myös todennäköistä, ettei kappaleen painovoima vaikuta äärettömyyksiin, vaan oman aikakuplan sisällä, ja että sen vaikutus ei ole välitön vaan etenee samalla nopeudella kuin valo tyhjiössä (gravitaatioaallot).

Josta puolestaan tuli mieleen se, että jos maailmankaikkeuden keskimääräinen ainetiheys tiedetään, voitaneen laskea etäisyyksiä tarkemmin(?), kun saadaan havainto kohteesta sekä fotoneiden että gravitaatioaaltojen avulla. Tai jos etäisyys tiedetään tarkasti, saadaan laskettua maailmankaikkeuden ainetiheys samaisten havaintojen avulla.

Tuo perustuen olettamukseen, että molempien täytyisi tulla havaituksi samanaikaisesti, ja jolloin delta ratkaisee jomman kumman tuntemattoman, kun toinen tiedetään. Gravitaatioaaltoja kun tuskin materia hidastaa, valonnopeus c väliaineessa sensijaan on eri, kuin tyhjiössä, eli fotoneihin perustuvan havainnon tulisi tulla tällöin aina "myöhässä". Eli jos on deltaa, se lienee merkki väliaineesta.

planeetta kirjoitti:

Voisikohan olla, että maailmankaikkeudessa olisi kolkkia, jotka eivät ole koskaan olleet vuorovaikutuksessa keskenään gravitaation tai informaation näkökulmasta?

Todennäköisesti.

(Voi olla, että menee hiustenhalkomiseksi, "minkä ajankohdan jälkeen ei vuorovaikutuksessa". Jos havaittavaa maailmankaikkeutta tarkoittaa, niin mikroaaltopituisen kosmisen taustasäteilyn syntymän jälkeinen.)

Nykyteorioista ainakin valonnopeuden maksimaalisuus informaation leviämiselle, inflaatio- teoria maailmankaikkeuden alkuajoille ja kiihtyvä maailmankaikkeuden laajeneminen tälle nykytilalle (noin 5 miljardia vuotta sitten alkaen) tukisi otaksumaa.

Painovoimaakin koskien on myös todennäköistä, ettei kappaleen painovoima vaikuta äärettömyyksiin, vaan oman aikakuplan sisällä, ja että sen vaikutus ei ole välitön vaan etenee samalla nopeudella kuin valo tyhjiössä (gravitaatioaallot).

Josta puolestaan tuli mieleen se, että jos maailmankaikkeuden keskimääräinen ainetiheys tiedetään, voitaneen laskea etäisyyksiä tarkemmin(?), kun saadaan havainto kohteesta sekä fotoneiden että gravitaatioaaltojen avulla. Tai jos etäisyys tiedetään tarkasti, saadaan laskettua maailmankaikkeuden ainetiheys samaisten havaintojen avulla.

Tuo perustuen olettamukseen, että molempien täytyisi tulla havaituksi samanaikaisesti, ja jolloin delta ratkaisee jomman kumman tuntemattoman, kun toinen tiedetään. Gravitaatioaaltoja kun tuskin materia hidastaa, valonnopeus c väliaineessa sensijaan on eri, kuin tyhjiössä, eli fotoneihin perustuvan havainnon tulisi tulla tällöin aina "myöhässä". Eli jos on deltaa, se lienee merkki väliaineesta.

Lue lisää

Käsittääkseni meillä voi olla havaittavaa informaatiota vain BB:n jälkeisestä ajasta, jolloin mikroaaltoiseksi venynyt sähkömagneettinen säteily alkoi. Sitä ennen maailmankaikkeuden inflatorinen laajeneminen oli jo nostanut kaukana toisistaan olevien kohteiden nopeuden toisistaan katsoen yli nopeuden c.

Tarkoittanee sitä, että on avaruuden kohteita, jotka eivät ole koskaan olleet mukana havaitsemassamme maailmankaikkeudessa.

Itsekin olen arvellut, että gravitaatio leviäisi samalla nopeudella kuin valo tyhjiössä. Tähän lisäät tekijän, että valo kulkee avaruudessa hiukan hitaammin, koska se ei ole aivan tyhjä.

Kompetenssini ei riitä selvittämään, voidaanko tällä erolla laskea etäisyyksiä tarkemmin. Ajatuksesi ovat mielenkiintoisia.

niiku.sillee kirjoitti:

Käsittääkseni meillä voi olla havaittavaa informaatiota vain BB:n jälkeisestä ajasta, jolloin mikroaaltoiseksi venynyt sähkömagneettinen säteily alkoi. Sitä ennen maailmankaikkeuden inflatorinen laajeneminen oli jo nostanut kaukana toisistaan olevien kohteiden nopeuden toisistaan katsoen yli nopeuden c.

Tarkoittanee sitä, että on avaruuden kohteita, jotka eivät ole koskaan olleet mukana havaitsemassamme maailmankaikkeudessa.

Itsekin olen arvellut, että gravitaatio leviäisi samalla nopeudella kuin valo tyhjiössä. Tähän lisäät tekijän, että valo kulkee avaruudessa hiukan hitaammin, koska se ei ole aivan tyhjä.

Kompetenssini ei riitä selvittämään, voidaanko tällä erolla laskea etäisyyksiä tarkemmin. Ajatuksesi ovat mielenkiintoisia.

Lue lisää

Omaksi harmiksi täytynee todeta, että ainakin toinen tuntematon muuttuja on olemassa ja joka sotkee siistit kuviot. Johon perustuen: Voi löytyä lisääkin tuntemattomia muuttujia, ehkä tosi helpostikin, jos vaan jaksaisi miettiä lisää, ja joka upottaa idean aina vaan syvemmälle huonojen ideoiden suohon :-)

Tämä toinen tuntematon muuttuja valkeni melko vähällä aivokapasiteetin käytöllä. Prosessi oli melkein "akuankkaa vessassa lukiessa" vastaava ideointiriihi.

Vasta-argumentti: Deltaa ei voi käyttää laskentaan suoraan, koska gravitaatioaallon GA synty voi olla monenlaisesta eri prosessista lähtöisin.

Tarkennus: Tapahtumasarjaan liittyvä sähkömagneettinen säteily SMS syntynee vaihtelevasti pienellä viiveellä eli deltalla jo valmiiksi, riippuen siitä millaisesta tapahtumaketjusta ja lopputuotoksesta on kyse, ja johon muut viiveet tulevat päälle lisädeltaksi. Muodostaen mitattavan kokonaisdeltan.

Seuraukset:
-> Jos ei tiedä millaisesta tapahtumasta puhutaan, on mahdoton määritellä GA ja SMS syntyajankohtia tarkasti, jos voi olla mahdollista ylipäätään ollenkaan, vaikka tapahtuma tunnettaisiinkin
-> Maastakäsin mitattu delta t(sms) - t(ga) ei kerro tarkkaanottaen oikeastaan mistään juuri mitään yksityiskohtaisesti, koska delta on summa kaikista mahdollisista vaikuttavista asioista

Kuitenkin: Voi olla mahdollista päästä asioihin paremmin kiinni, kun mittauksia ja havaintoja tulee sen verran, että niistä nähdään jotain säännönmukaisuutta, ja jota voidaan käyttää hyödyksi.

Nopein tapahtuma (pienin delta) lienee kilonova (ja siitä syntyvät GA ja SMS gammasätelypurkauksen muodossa), joiden välinen syntyhetki lienee ehkä jotain millisekunneissa(??) mitattavaa luokkaa. Ei hirvittävän paljon siis, mutta kilonovia on vain osa, isompi osa GA havainnoista voi olla luhistumisia tai mergereitä, ja joista irtoaa SMS ehkä huomattavan paljon myöhemmin kuin kilonovista.

Siihen perustuen itseni argumentoin hiljaiseksi ainakin vähäksiaikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Omaksi harmiksi täytynee todeta, että ainakin toinen tuntematon muuttuja on olemassa ja joka sotkee siistit kuviot. Johon perustuen: Voi löytyä lisääkin tuntemattomia muuttujia, ehkä tosi helpostikin, jos vaan jaksaisi miettiä lisää, ja joka upottaa idean aina vaan syvemmälle huonojen ideoiden suohon :-)

Tämä toinen tuntematon muuttuja valkeni melko vähällä aivokapasiteetin käytöllä. Prosessi oli melkein "akuankkaa vessassa lukiessa" vastaava ideointiriihi.

Vasta-argumentti: Deltaa ei voi käyttää laskentaan suoraan, koska gravitaatioaallon GA synty voi olla monenlaisesta eri prosessista lähtöisin.

Tarkennus: Tapahtumasarjaan liittyvä sähkömagneettinen säteily SMS syntynee vaihtelevasti pienellä viiveellä eli deltalla jo valmiiksi, riippuen siitä millaisesta tapahtumaketjusta ja lopputuotoksesta on kyse, ja johon muut viiveet tulevat päälle lisädeltaksi. Muodostaen mitattavan kokonaisdeltan.

Seuraukset:
-> Jos ei tiedä millaisesta tapahtumasta puhutaan, on mahdoton määritellä GA ja SMS syntyajankohtia tarkasti, jos voi olla mahdollista ylipäätään ollenkaan, vaikka tapahtuma tunnettaisiinkin
-> Maastakäsin mitattu delta t(sms) - t(ga) ei kerro tarkkaanottaen oikeastaan mistään juuri mitään yksityiskohtaisesti, koska delta on summa kaikista mahdollisista vaikuttavista asioista

Kuitenkin: Voi olla mahdollista päästä asioihin paremmin kiinni, kun mittauksia ja havaintoja tulee sen verran, että niistä nähdään jotain säännönmukaisuutta, ja jota voidaan käyttää hyödyksi.

Nopein tapahtuma (pienin delta) lienee kilonova (ja siitä syntyvät GA ja SMS gammasätelypurkauksen muodossa), joiden välinen syntyhetki lienee ehkä jotain millisekunneissa(??) mitattavaa luokkaa. Ei hirvittävän paljon siis, mutta kilonovia on vain osa, isompi osa GA havainnoista voi olla luhistumisia tai mergereitä, ja joista irtoaa SMS ehkä huomattavan paljon myöhemmin kuin kilonovista.

Siihen perustuen itseni argumentoin hiljaiseksi ainakin vähäksiaikaa.

Lue lisää

Eli pannaan aivot joksikin aikaa hömppämoodille ja katotaan teeveeohjelmia.

niiku.sillee kirjoitti:

Eli pannaan aivot joksikin aikaa hömppämoodille ja katotaan teeveeohjelmia.

Nii, ja riehutaan Vappuna!

niiku.sillee kirjoitti:

Nii, ja riehutaan Vappuna!

Tottahantoki ja huolella, vappu kun on vaan kerran vuodessa, kun taas joulu on joka vuosi!
--planeetta_ei.kirj

Suhteellisuusteorian mukaan aika kulkee imaginaariseen suuntaan - reaalikomponentti ei muutu silloin kun valonnopeus ylittyy. Kaukainen galaksi on ajassa (0 14i) miljardia vuotta mutta sitä ei ole edes olemassa nykyhetkessä eli hetkellä (14 0i) mrd vv.

Avaruuden laajenemisnopeudelle ei suhtis anna mitään ylärajaa. Rajanopeus tarkoittaa informaation siirtonopeutta kahden pisteen välillä. Jos galaksi etääntyy toisesta galaksista ylivalonnopeudella avaruuden venymisen takia, ei se riko suhtista.

Ei ole mitään väliä kulkeeko galaksi kaukana vai ohittaako se linnunradan lähietäisyydeltä kulkien ylivalonnopeutta tai lähes valonnopeutta. Havaitut relativistiset efektit ja seuraamukset ovat täsmälleen samat.
Ylivalonnopeuden tapauksessa galaksin aika muuttuu imaginaariseksi eikä sitä enää reaaliajasta löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään väliä kulkeeko galaksi kaukana vai ohittaako se linnunradan lähietäisyydeltä kulkien ylivalonnopeutta tai lähes valonnopeutta. Havaitut relativistiset efektit ja seuraamukset ovat täsmälleen samat.
Ylivalonnopeuden tapauksessa galaksin aika muuttuu imaginaariseksi eikä sitä enää reaaliajasta löydy.

Lue lisää

Itse asiassa sillä on väliä. Lähietäisyydellä ei mitään tuollaista voi tapahtua.

Ainoa tapa jolla galaksi voi liikkua meihin nähden yli valon nopeudella on se, että meidän ja kyseisen galaksin välisen avaruuden laajeneminen aiheuttaa tuon tilanteen. Tuolloin tuo toinen galaksi on meistä katsottuna havaittavissa olevan maailmankaikkeuden ulkopuolella eli kauempana kuin 46.5 miljardia valovuotta. Se ei siis enää ole havaittavissa eli mitään relativistisia efektejä tai seuraamuksia kyseisestä galaksista ei meidän kannalta katsoen ole eikä tule.

"Se ei siis enää ole havaittavissa eli mitään relativistisia efektejä tai seuraamuksia kyseisestä galaksista ei meidän kannalta katsoen ole eikä tule. "

Universumin historia osoittaa että hubblen vakion arvo voi milloin tahansa laskea jyrkästi, ja horisontin takana olevat alueet voivat tulla näkyviin.
Esim. 380 000 vuoden ikäisenä nykyisin havaittavan universumin läpimitta oli 45 miljoona valovuotta, ja se koostuu alueista jotka olivat tuohon aikaan kosmisen horisontin takana.

Aika pysähtyy maapalloon nähden mutta siellä kaukana paikan päällä aika etenee ihan normaalisti

Anonyymi kirjoitti:

Aika pysähtyy maapalloon nähden mutta siellä kaukana paikan päällä aika etenee ihan normaalisti

Aika pysähtyy silloin kun liikkuu tasan valonnopeutta, mutta kun valonnopeus ylittyy, alkaa aika kulkea imaginaariseen suuntaan suhteellisuusteorian kaavojen mukaisesti. Ajan reaalikomponentti pysyy pysähdyksissä.

Aika 14 mrd vuotta sitten ei pitäisi teoriassa olla olemassa. Ehkä tässä tarkoitettiin "noin" aikaa. BB:n alkuhetkeksi on määritelty 13.82 vv.

Maailmassa on ammattimaisia kosmologeja, jotka uskovat että universumeita on ollut olemassa loputon ketju.

" Onhan sielläkin oltava jotain."

Näin päätellään varhaisihmisen peintogeenistollä, joka on syntynyt toisissa oloissa. Geenistömme on syntynyt satunnaisten mutaatioiden ja valinnan kautta, joka on meidät sopeuttanut ekolokeroomme.

Jo sen seikan, että eri ihmiset päättelevät eri tavalla, pitäisi sytyttää punainen valo. Meillä on vain havainnot ja loogismatemaattinen runko. Aivojen vaatima päättely, jossa näitä ei ole, ei ole validi.

Nykykäsityksen mukaan avaruus on samankokoinen kuin kaikkeus. Sen ulkopuolella ei ole mitään, ei kerrassaan mitään, ei edes tilaa. Tilakin on avaruuden ulkopuolella vain matemaattinen abstraktio.

Jos avaruus on pallokartan pinnan kaltainen, mutta yhtä ulottuvuutta suurempi eli kolmiulotteinen, se kaareutuu itseensä. Kun siis menemme mihin suuntaan tahansa, tulemme vastapuolelta takaisin. Tässäkin tapauksessa se laajenee kohti äärettömyyttä.

Jos se taas on nykyiselläänkin avoin, se jatkaa laajentumistaan avoimena kohti äärettömyyttä.

Missä ei ole ainetta eikä energiaa, ei ole mitään muutakaan.

Nykyisen käsityksen mukaan jatkaisit matkaasi loputtomiin asti, jos kuitenkin väistäisit mahdolliset matkan varrella tiellesi osuvat mustat aukot joihin osuminen siis katkaisisi matkantekosi lopullisesti kesäpusakan väristä riippumatta. Et kuitenkaan koskaan saavuta edes niitä kaukaisimpia galakseja, joiden valo 13.5 miljardia vuotta kulkeneena tällä hetkellä Maapallolta katsottuna näkyy. Syynä se, että avaruus koko ajan laajenee eli sinun ja kaukaisten galaksien väliin syntyy uutta etäisyyttä jonka läpi joudut matkustamaan kaukaisuuteen päästäksesi.

Tuo on vähän niinkuin lähtisit juoksemaan pitkin leveää kuminauhaa, jota koko ajan venyy lisää pituutta edessäsi ja takanasi. Kaukana olevat kohteet liikkuvat sinusta venymisen vuoksi poispäin sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat (punasiirtymä, Hubblen laki).

Lähellä olevat kohteet saavutat muutamalla juoksuaskeleella mutta kauempana oleviin kohteisiin matkatessasi nauhan venyminen tuo lisää käveltävää eli matka kestää kauemmin kuin arvelitkaan. Kun kohde on tarpeeksi kaukana niin sinun ja kohteen väliin tulee kuminauhan venymisen vuoksi joka sekunti enemmän uutta etäisyyttä kuin mitä kyseisen sekunnin aikana ehdit juosta. Tuollaista kohdetta et siis voi koskaan saavuttaa...

Nykykäsityksen mukaan avaruuden laajeneminen kiihtyy vaikka Hubblen vakio avaruuden laajetessa pieneneekin. Syynä kiihtyvään laajenemiseen ovat ilmiöt joita ainakaan toistaiseksi ei hyvin ymmärretä kuten pimeä energia.

Kuminauhamallisi ei toimi. Jos juokset kuminauhan päällä, pääset loppujen lopuksi toiseen päähän, koska kuminauha venyy myös takanasi, pikku hiljaa enemmän ja enemmän.

Rmtob kirjoitti:

Kuminauhamallisi ei toimi. Jos juokset kuminauhan päällä, pääset loppujen lopuksi toiseen päähän, koska kuminauha venyy myös takanasi, pikku hiljaa enemmän ja enemmän.

Analogiat eivät koskaan toimi aiotulla tavalla. Korjattuna tuon alkuosa olisi ehkä näin:

"Tuo on vähän niinkuin lähtisit juoksemaan pitkin leveää kuminauhaa, jota koko ajan venytetään edessäsi ja takanasi juuri siten, että jos missä tahansa kohdassa nauhaa seisot paikallasi et liiku mihinkään suuntaan. Kaukana nauhan päällä olevat kohteet liikkuvat sinusta kuminauhan venymisen vuoksi poispäin sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat (punasiirtymä, Hubblen laki)."

Yksiulotteinen pullataikinamalli siis mutta tällä kertaa esitettynä siten, että avaruudessa liikkumiseen liittyvä ilmiö eli kaukaisuuden saavuttamattomuus toteutuisi. Avaruuden laajenemisesta löytyy useita toimimattomia analogioita. Olkoon tämä yksi niistä muiden joukossa. Tämän kuten myös pullataikinamallin ongelmana on se, että havainnoitsijan sijainti on analogiassa jotenkin erikoinen muuhun avaruuteen nähden kun todellisuudessa sama toteutuu missä tahansa avaruuden pisteessä.

Anonyymi kirjoitti:

Analogiat eivät koskaan toimi aiotulla tavalla. Korjattuna tuon alkuosa olisi ehkä näin:

"Tuo on vähän niinkuin lähtisit juoksemaan pitkin leveää kuminauhaa, jota koko ajan venytetään edessäsi ja takanasi juuri siten, että jos missä tahansa kohdassa nauhaa seisot paikallasi et liiku mihinkään suuntaan. Kaukana nauhan päällä olevat kohteet liikkuvat sinusta kuminauhan venymisen vuoksi poispäin sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat (punasiirtymä, Hubblen laki)."

Yksiulotteinen pullataikinamalli siis mutta tällä kertaa esitettynä siten, että avaruudessa liikkumiseen liittyvä ilmiö eli kaukaisuuden saavuttamattomuus toteutuisi. Avaruuden laajenemisesta löytyy useita toimimattomia analogioita. Olkoon tämä yksi niistä muiden joukossa. Tämän kuten myös pullataikinamallin ongelmana on se, että havainnoitsijan sijainti on analogiassa jotenkin erikoinen muuhun avaruuteen nähden kun todellisuudessa sama toteutuu missä tahansa avaruuden pisteessä.

Lue lisää

Tai sitten juokset kuminauhan vieressä.
T: Tylsä yksinkertaistaja.

Rmtob kirjoitti:

Tai sitten juokset kuminauhan vieressä.
T: Tylsä yksinkertaistaja.

Toimii se noinkin, mutta silloin juoksija ei itse ole samassa venyvässä avaruudessa kuin kohteet joita hän yrittää tavoittaa. Avaruuden venymisen pitää kuitenkin analogiassakin tapahtua niin, että katselijan paikasta riippumatta venyminen ei aiheuta sellaisia ilmiöitä, joita emme havaitse. Kuminauha venyessään kummastakin päästään aiheuttaa joka tapauksessa nauhallä sijaitsevalle kohteelle nauhan suuntaisen nopeuden heti kun ollaan pois nauhan tarkasta keskikohdasta.

Asioiden kuvaaminen analogialla ei oikein onnistu siksi, että analogian kohteeksi aiotut "maalaisjärkeä" käyttävät usein keskittyvät löytämään vikaa analogiasta sen sijaan että yrittäisivät sen avulla ymmärtää itselleen matemaattisesti liian vaikeaa asiaa. Kun analogia ei toimi niin sitten he väittävät että itse ilmiötäkään ei voi olla olemassa.

Tästä syystä johtuen en yleensä käytä analogioita nettikeskusteluissa.

Tyhjyys, on käsite, jonka avomme luo, mutta sillä ei ole mitään sijaintiin perustuvaa vastinetta todellisuudessa. Tyhjyys tarkoittaa vain sitä, että mitään ei ole. Ei se mistään ala, eikä mihinkään lopu.

niiku.sillee kirjoitti:

Tyhjyys, on käsite, jonka avomme luo, mutta sillä ei ole mitään sijaintiin perustuvaa vastinetta todellisuudessa. Tyhjyys tarkoittaa vain sitä, että mitään ei ole. Ei se mistään ala, eikä mihinkään lopu.

Lue lisää

Päätelymme ei ole virheetön, mutta evolutiivisesti hyödyllinen. Kuvittelemme esimerkiksi vapaan tahdon, jota missään tapaukseesa ei ole olemassa. Aivomme toimii kuin samoin kuin muukin lunto, osin sattumoisin, osin kausaalisesti.

Komatta vaihtoehtoa, vapaata tahtoa ei ole, mutta luulo, että vapaa tahto on, on evolutiivisesti hyödyllinen, sillä luulijat ovat lisääntyneet hiukan enemmän ja siten jättäneet luuloa aihettavat geenmuunnelmat jälkeensä.

Evolutiivisesti hyödyllisiä, mutta totuuden vastaisia ovat myös kuvitelmat "minästä", peritty pimeän pelko nykyaikana, lentopelko, sekä ilot että surut, samoin kuvitelma tarkoituksesta. Nämä ovat toisissa oloissa syntyneitä sopeumia, jotka ovat nykyisin useasti vahingollisia.

Aivojen yläkerros, corteks, ajattelee loogisesti ja mahdollistaa tieteellisen tutkimuksen. Aivojen alakerros, ns. liskoaivot, vaatii nykyaikaistakin ihmistä kuvittelemaan ihan höpöjä.

Aivot luovat kvasikäsitteitä, jotka vievät harhaan. Käsittelemme niitä, kuin ne puhuisivat jostakin todellisesta. Juusi "tyhjyys" on yksi tällainen harhaan johtava käsite, ikään kuin sillä olisi koko, sijainti ja muoto.

niiku.sillee kirjoitti:

Päätelymme ei ole virheetön, mutta evolutiivisesti hyödyllinen. Kuvittelemme esimerkiksi vapaan tahdon, jota missään tapaukseesa ei ole olemassa. Aivomme toimii kuin samoin kuin muukin lunto, osin sattumoisin, osin kausaalisesti.

Komatta vaihtoehtoa, vapaata tahtoa ei ole, mutta luulo, että vapaa tahto on, on evolutiivisesti hyödyllinen, sillä luulijat ovat lisääntyneet hiukan enemmän ja siten jättäneet luuloa aihettavat geenmuunnelmat jälkeensä.

Evolutiivisesti hyödyllisiä, mutta totuuden vastaisia ovat myös kuvitelmat "minästä", peritty pimeän pelko nykyaikana, lentopelko, sekä ilot että surut, samoin kuvitelma tarkoituksesta. Nämä ovat toisissa oloissa syntyneitä sopeumia, jotka ovat nykyisin useasti vahingollisia.

Aivojen yläkerros, corteks, ajattelee loogisesti ja mahdollistaa tieteellisen tutkimuksen. Aivojen alakerros, ns. liskoaivot, vaatii nykyaikaistakin ihmistä kuvittelemaan ihan höpöjä.

Aivot luovat kvasikäsitteitä, jotka vievät harhaan. Käsittelemme niitä, kuin ne puhuisivat jostakin todellisesta. Juusi "tyhjyys" on yksi tällainen harhaan johtava käsite, ikään kuin sillä olisi koko, sijainti ja muoto.

Lue lisää

"Aivomme toimii kuin samoin kuin muukin luonto, osin sattumoisin, osin kausaalisesti. "

Aivoja ei minusta kannata erottaa muusta kehosta kun se hermosto ulottuu kaikkialle ja kaikki osat hermostosta prosessoivat. Kyllä ainakin minä oletan että aivot toimivat jossain mielessä hyvinkin eri tavalla kuin esim. jokin kivenmurikka tai esim. jääkaappi.

"Kolmatta vaihtoehtoa, vapaata tahtoa ei ole, mutta luulo, että vapaa tahto on, on evolutiivisesti hyödyllinen, sillä luulijat ovat lisääntyneet hiukan enemmän ja siten jättäneet luuloa aihettavat geenmuunnelmat jälkeensä. "

Suurin osa ihmisistä ei koskaan mieti vapaan tahdon ongelmaa. Se ongelma syntyy vasta sitten kun aletaan miettiä sitä tahtomista suhteessa siihen mitä tiede opettaa aineesta. En usko että vapaaseen tahtoon uskominen vaikuttaa mitenkään jälkeläisten määrään.

"Evolutiivisesti hyödyllisiä, mutta totuuden vastaisia ovat myös kuvitelmat "minästä", peritty pimeän pelko nykyaikana, lentopelko, sekä ilot että surut, samoin kuvitelma tarkoituksesta. Nämä ovat toisissa oloissa syntyneitä sopeumia, jotka ovat nykyisin useasti vahingollisia."

Voit tietysti yrittää ajatella kaikkea mahdollista evoluutioteorian kautta jos haluat mutta yhtä hyvin voisit valita minkä tahansa muun asian aksioomaksi ja alkaa vivuta maailmankuvaasi sitä kautta. Luettelit asioita jotka kuuluvat ihmisen tavalliseen kokemusmaailmaan ja sitten pidät niitä sellaisenaan vahingollisena.

Halusit tai et niin tunteet ja kehon aistimukset kuuluvat samaan kokonaisuuteen sen loogis-matemaattisen järjen kanssa ja nimenomaan niiden tunteiden kautta koetaan oma olemassaolo joko mielekkääksi tai epämielekkääksi.

"Aivojen yläkerros, corteks, ajattelee loogisesti ja mahdollistaa tieteellisen tutkimuksen. "

Tieteellisen tutkimuksen pätevyyttä ei voi arvioida väitteen esittäjän aivojen corteksin ominaisuuksien perusteella ja muutenkin on hyvin ennenaikaista määritellä aivojen cortex ja ihmisten ns. henkiset kyvyt (kuten järki) identtisiksi asioiksi. Tietysti hyvin yleisesti kuvitellaan aivojen olevan jonkinlainen tietokone mutta eipä siitä ole tietääkseni mitään kiistattomia tuloksia olemassa.

"Aivot luovat kvasikäsitteitä, jotka vievät harhaan. Käsittelemme niitä, kuin ne puhuisivat jostakin todellisesta."

Mistä tiedät varmasti ettei oma hahmotuksesi evoluutioteorian pohjalta ole harhaa ja epätodellista?

"Juuri "tyhjyys" on yksi tällainen harhaan johtava käsite, ikään kuin sillä olisi koko, sijainti ja muoto."

Miksi tyhjyydellä pitäisi olla koko, sijanti ja muoto tai yhtäkään noista ominaisuuksista? Yhtä hyvin tyhjyyden voi käsittää sellaisena erilaistumattomana asiana jota ei voi millään käsitteellä kuvata mutta joka on silti todellinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Aivomme toimii kuin samoin kuin muukin luonto, osin sattumoisin, osin kausaalisesti. "

Aivoja ei minusta kannata erottaa muusta kehosta kun se hermosto ulottuu kaikkialle ja kaikki osat hermostosta prosessoivat. Kyllä ainakin minä oletan että aivot toimivat jossain mielessä hyvinkin eri tavalla kuin esim. jokin kivenmurikka tai esim. jääkaappi.

"Kolmatta vaihtoehtoa, vapaata tahtoa ei ole, mutta luulo, että vapaa tahto on, on evolutiivisesti hyödyllinen, sillä luulijat ovat lisääntyneet hiukan enemmän ja siten jättäneet luuloa aihettavat geenmuunnelmat jälkeensä. "

Suurin osa ihmisistä ei koskaan mieti vapaan tahdon ongelmaa. Se ongelma syntyy vasta sitten kun aletaan miettiä sitä tahtomista suhteessa siihen mitä tiede opettaa aineesta. En usko että vapaaseen tahtoon uskominen vaikuttaa mitenkään jälkeläisten määrään.

"Evolutiivisesti hyödyllisiä, mutta totuuden vastaisia ovat myös kuvitelmat "minästä", peritty pimeän pelko nykyaikana, lentopelko, sekä ilot että surut, samoin kuvitelma tarkoituksesta. Nämä ovat toisissa oloissa syntyneitä sopeumia, jotka ovat nykyisin useasti vahingollisia."

Voit tietysti yrittää ajatella kaikkea mahdollista evoluutioteorian kautta jos haluat mutta yhtä hyvin voisit valita minkä tahansa muun asian aksioomaksi ja alkaa vivuta maailmankuvaasi sitä kautta. Luettelit asioita jotka kuuluvat ihmisen tavalliseen kokemusmaailmaan ja sitten pidät niitä sellaisenaan vahingollisena.

Halusit tai et niin tunteet ja kehon aistimukset kuuluvat samaan kokonaisuuteen sen loogis-matemaattisen järjen kanssa ja nimenomaan niiden tunteiden kautta koetaan oma olemassaolo joko mielekkääksi tai epämielekkääksi.

"Aivojen yläkerros, corteks, ajattelee loogisesti ja mahdollistaa tieteellisen tutkimuksen. "

Tieteellisen tutkimuksen pätevyyttä ei voi arvioida väitteen esittäjän aivojen corteksin ominaisuuksien perusteella ja muutenkin on hyvin ennenaikaista määritellä aivojen cortex ja ihmisten ns. henkiset kyvyt (kuten järki) identtisiksi asioiksi. Tietysti hyvin yleisesti kuvitellaan aivojen olevan jonkinlainen tietokone mutta eipä siitä ole tietääkseni mitään kiistattomia tuloksia olemassa.

"Aivot luovat kvasikäsitteitä, jotka vievät harhaan. Käsittelemme niitä, kuin ne puhuisivat jostakin todellisesta."

Mistä tiedät varmasti ettei oma hahmotuksesi evoluutioteorian pohjalta ole harhaa ja epätodellista?

"Juuri "tyhjyys" on yksi tällainen harhaan johtava käsite, ikään kuin sillä olisi koko, sijainti ja muoto."

Miksi tyhjyydellä pitäisi olla koko, sijanti ja muoto tai yhtäkään noista ominaisuuksista? Yhtä hyvin tyhjyyden voi käsittää sellaisena erilaistumattomana asiana jota ei voi millään käsitteellä kuvata mutta joka on silti todellinen.

Lue lisää

"Mistä tiedät varmasti ettei oma hahmotuksesi evoluutioteorian pohjalta ole harhaa ja epätodellista?"

En hahmota maailmaa evoluutioteorian pohjalta, vaan alkeishiukkasten käyttäytymisen pohjalta.

Millään "tasolla" ei ole havaittu muuta tekijää, kuin on jo alkeishiukkasilla. Evoluutiteoria noudattaa yksityiskohtaisesti materian kemiallista käyttäytymistä, geenimuunnelmien valintaa ekolokeroon sopeutumisessa, ja geenimuunnelmien vaikutusta kehitykseen.

Tieteellinen tieto ei ole ehdotonta, mutta parasta ja varminta tietoa, jota on saatavissa.

niiku.sillee kirjoitti:

"Mistä tiedät varmasti ettei oma hahmotuksesi evoluutioteorian pohjalta ole harhaa ja epätodellista?"

En hahmota maailmaa evoluutioteorian pohjalta, vaan alkeishiukkasten käyttäytymisen pohjalta.

Millään "tasolla" ei ole havaittu muuta tekijää, kuin on jo alkeishiukkasilla. Evoluutiteoria noudattaa yksityiskohtaisesti materian kemiallista käyttäytymistä, geenimuunnelmien valintaa ekolokeroon sopeutumisessa, ja geenimuunnelmien vaikutusta kehitykseen.

Tieteellinen tieto ei ole ehdotonta, mutta parasta ja varminta tietoa, jota on saatavissa.

Lue lisää

"En hahmota maailmaa evoluutioteorian pohjalta, vaan alkeishiukkasten käyttäytymisen pohjalta. "

Minusta tuntuu että tuo on vielä kauempana ihmisen kokemustason konkretiasta kuin evoluutioteoria kun se alkeishiukkasten taso ainakin teoriassa kattaa ihan kaiken mahdollisen ja ylipäätänsä alkeishiukkasia on tutkittu vasta aika vähän aikaa suhteessa kaikkeen muuhun.

"Millään "tasolla" ei ole havaittu muuta tekijää, kuin on jo alkeishiukkasilla. "

Kukaan ei ole suoraan havainnut ainuttakaan alkeishiukkasta eivätkä ne käsitteet mitkä alkeishiukkasiin liitetään ole millään tavalla hyödyllisiä sillä tasolla millä ihmisyksilö toimii.

"Evoluutiteoria noudattaa yksityiskohtaisesti materian kemiallista käyttäytymistä, geenimuunnelmien valintaa ekolokeroon sopeutumisessa, ja geenimuunnelmien vaikutusta kehitykseen."

Kemiallinen tasokin on aika paljon erilainen kuin alkeishiukkasten taso eikä toistaiseksi ole minkäänlaista varmaan tietoa siitä miten biologinen elämä syntyy kemian tasolta tai onko se edes syntynyt sillä tavalla.

"Tieteellinen tieto ei ole ehdotonta, mutta parasta ja varminta tietoa, jota on saatavissa."

Voi olla mutta silti hyvin keskeneräistä eikä mielestäni läheskään niin kattavaa että kukaan yksilö voisi oikeasti elää tiukan tieteellisesti. Et esimerkiksi rupea miettimään vapaan tahdon mahdollisuutta etkä väittelemään asiasta jos tilanne vaatii välitöntä toimintaa kuten esim. tien ylittäminen jos liikenne on vilkasta. Jokainen täyspäinen yksilö käyttäytyy ikään kuin vapaa tahto olisi totta eikä kukaan ajattele alkeishiukkasia ja kvarkkeja arkipäivän askareisiin liittyvänä kaikkein tärkeimpänä asiana.

Anonyymi kirjoitti:

"En hahmota maailmaa evoluutioteorian pohjalta, vaan alkeishiukkasten käyttäytymisen pohjalta. "

Minusta tuntuu että tuo on vielä kauempana ihmisen kokemustason konkretiasta kuin evoluutioteoria kun se alkeishiukkasten taso ainakin teoriassa kattaa ihan kaiken mahdollisen ja ylipäätänsä alkeishiukkasia on tutkittu vasta aika vähän aikaa suhteessa kaikkeen muuhun.

"Millään "tasolla" ei ole havaittu muuta tekijää, kuin on jo alkeishiukkasilla. "

Kukaan ei ole suoraan havainnut ainuttakaan alkeishiukkasta eivätkä ne käsitteet mitkä alkeishiukkasiin liitetään ole millään tavalla hyödyllisiä sillä tasolla millä ihmisyksilö toimii.

"Evoluutiteoria noudattaa yksityiskohtaisesti materian kemiallista käyttäytymistä, geenimuunnelmien valintaa ekolokeroon sopeutumisessa, ja geenimuunnelmien vaikutusta kehitykseen."

Kemiallinen tasokin on aika paljon erilainen kuin alkeishiukkasten taso eikä toistaiseksi ole minkäänlaista varmaan tietoa siitä miten biologinen elämä syntyy kemian tasolta tai onko se edes syntynyt sillä tavalla.

"Tieteellinen tieto ei ole ehdotonta, mutta parasta ja varminta tietoa, jota on saatavissa."

Voi olla mutta silti hyvin keskeneräistä eikä mielestäni läheskään niin kattavaa että kukaan yksilö voisi oikeasti elää tiukan tieteellisesti. Et esimerkiksi rupea miettimään vapaan tahdon mahdollisuutta etkä väittelemään asiasta jos tilanne vaatii välitöntä toimintaa kuten esim. tien ylittäminen jos liikenne on vilkasta. Jokainen täyspäinen yksilö käyttäytyy ikään kuin vapaa tahto olisi totta eikä kukaan ajattele alkeishiukkasia ja kvarkkeja arkipäivän askareisiin liittyvänä kaikkein tärkeimpänä asiana.

Lue lisää

Kun ilmiöitä selitetään tietellisesti, ei tarkoiteta, että toimija joka hetki ajattelisi selitystä.

niinkusillee (N) meni psykiatrille (P) syystä tai toisesta.

N: - Kuvittelen olevani olemassa. Kuvitteelisella minälläni ei ole vapaata tahtoa, joka on kuvitelmaa sekin.

P: - Milloin olette alkanut kuvittelemaan tuollaista?

N: - Koulussa. Luin alkeishiukkaisista.

P: - Jaahas. Mitä ne alkeishiukkaset sitten teille tekevät?

N: - Ne saavat minut kuvittelemaan kaikenlaisia kvasikäsitteitä, jotka vievät harhaan.

P: - Onko teillä siis harhoja?

N: - Kyllä. Minulla on ja kaikilla ihmisillä on, teilläkin siinä.

P: - Tiedätte siis minunkin ajatukseni?

N: - No, en minä tiedä varsinaisesti, mutta tiede tietää, miten aivot luovat harhoja.

P: - Tiede? Onko teillä jokin tieteellinen koulutus ja oletteko tutkinut näitä asioita, mistä puhutte?

N: - Nämähän ovat ihan yleisesti tiedossa olevaa asiaa. Kaikki johtuu alkeishiukkaisista.

Psykiatri määrää potilaan tarkkailtavaksi suljetulle osastolle mahdollisesti itselleen vaarallisten harhojen vuoksi. Klik, klik lukot kalkkaavat.

-mitä on oleminen
asiaa tutkii fundamentaaliontologia, mutta toistaiseksi johtopäätös on että asiasta ei pystytä juuri mitään sanomaan.

-tietoisuus
tietoisuuden tutkimus on uusi tieteenala, mutta tutkimuskohteen määrittelystä ei ole yksimielisyyttä, eikä kovin hyviä määritelmiä ole vielä keksitty.

-aika
yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä ajan määritelmää ei ole vieläkään keksitty. Suhteellisuusteoriassa ja kvanttifysiikassa ajan määritelmät ovat täysin erilaiset.

Tieteessä Raamattu ei ole auktoriteetti. Se ei ole tutkittua tietoa.

Elektroni voi tunneloitua mielivaltaisen kauas tyhjyyteen, myös maailmankaikkeuden lopun ulkopuolelle ja sitä ympäröivän tyhjyyden rajojen ulkopuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Elektroni voi tunneloitua mielivaltaisen kauas tyhjyyteen, myös maailmankaikkeuden lopun ulkopuolelle ja sitä ympäröivän tyhjyyden rajojen ulkopuolelle.

Nyt esitit väitteen, jolle ei löydy perustetta.

Elektronin tunneloitumista kuvaa kvanttimekaniikka. Maailmankaikkeuden rakennetta suuressa skaalassa kuvaa yleinen suhteellisuusteoria. Nämä kaksi omilla mukavuusalueillaan hyvin päteviksi testattua teoriaa tunnetusti eivät ole toistensa kanssa yhteensopivia, joten...

Kvanttimekaniikan mukaan mitään rajaa tunneloitumisen etäisyydelle ei ole olemassa. Etäisyys voi olla miten suuri tahansa, ja todennäköisyys on silti nollasta poikkeava ja positiivinen. Edes suhteellisuusteoria ei saa todennäköisyyttä menemään tasan nollaan asti. Tunneloituminen voi tapahtua mielivaltaisen suuren esteen läpi kaikkien rajojen toiselle puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Kvanttimekaniikan mukaan mitään rajaa tunneloitumisen etäisyydelle ei ole olemassa. Etäisyys voi olla miten suuri tahansa, ja todennäköisyys on silti nollasta poikkeava ja positiivinen. Edes suhteellisuusteoria ei saa todennäköisyyttä menemään tasan nollaan asti. Tunneloituminen voi tapahtua mielivaltaisen suuren esteen läpi kaikkien rajojen toiselle puolelle.

Lue lisää

Kvanttimekanikka todennäköisesti on väärässä sen suhteen mitä tapahtuu hyvin pitkillä etäisyyksillä. Niitä hallitsee yleinen suhteellisuusteoria, joka kuten tuossa jo aiemmin kerroin ei ole yhteensopiva kvanttimekaniikan kanssa. Relativistista kvanttimekaniikkaa on olemassa mutta se liittyy erityiseen suhteellisuusteoriaan, ei yleiseen suhtikseen. Kvanttigravitaatiolle ei ole toimivaa teoriaa.

Yleisen suhtiksen ja kvanttimekaniikan rajapinnalla ei nykyisen tietämyksen perusteella voi ennustaa kumpi on oikeassa ja mitä lopulta tapahtuu. Kvanttimekaniikka tapahtuu suoraviivaisessa avaruudessa ja yleinen suhteellisuusteoria kaareutuvassa avaruudessa. Siitä seuraa hyvin inhottavia matemaattisia ongelmia jotka eivät vielä ole ratkenneet.

"Kvanttimekanikka todennäköisesti on väärässä sen suhteen mitä tapahtuu hyvin pitkillä etäisyyksillä. "

Tästä seuraa, että hiukkasen esiintymistodennäköisyys on alle 1, ja ainetta pikkuhiljaa vain katoaa pois. Ainoastaan silloin kun x voi vapaasti lähestyä ääretöntä, on hiukkasen esiintymistodennäköisyys jossain päin avaruutta tasan 1.

"Kvanttimekaniikka tapahtuu suoraviivaisessa avaruudessa ja yleinen suhteellisuusteoria kaareutuvassa avaruudessa."

Tämäkään ei aseta mitään rajaa tunneloitumisen maksimietäisyydelle. Jos maksimirajaksi asetetaan vaikka 1 valovuosi, tästä seuraa että hiukkasen esiintymistodennäköisyys on alle 1.

Jos oletetaan että universumin tilavuus on äärellinen mutta maksimietäisyyttä tunneloitumiselle ei aseteta eli esiintymistodennäköisyys on tasan 1, tällöin pienellä todennäköisyydellä hiukkanen voi tunneloitua toiseen universumiin, tai muodostaa oman uuden rinnakkaisuniversumin tunneloitumalla ulos normaalista universumista.

"sen aikoinaan lähettämä valo "

Kyllä noin, mutta kysymys siitä mitä kaukaisessa galaksissa tapahtuu "nyt" jää vastauksetta.

Ainoa samanaikaisuus jonka voisimme yksikäsitteisesti määritellä heidän suhteensa on se, kuinka vanhalta maailmankaikkeus heidän mielestään näyttää. Eli siis laitetaan kello käyntiin alkuräjähdyksestä ja sovitaan että hetki "nyt" on, oli tai tulee olemaan siellä kun myös heidän mielestään maailmankaikkeus on 13.8 miljardia vuotta vanha.

Se valo jonka nyt näemme läheltä havaittavan maailmankaikkeuden reunaa olevasta galaksista on lähtenyt liikkeelle kun paikallisten yksisoluisten eliöiden mielestä maailmankaikkeus ei ole ollut vielä edes miljardin vuoden ikäinen.

Ja voimme huviksemme keksiä lisää faktoja maailmankaikkeudesta, kunhan vain tituleeraa itsensä filosofiksi. Ihan ensin maailmankaikkeus oli vähän niin kuin pinkki ja sen jälkeen tuli sellainen purppurainen välikausi (Prince teki siitä biisinkin: Purple rain). Nyt on menossa sellainen kusinen keltakausi...

Anonyymi kirjoitti:

Ja voimme huviksemme keksiä lisää faktoja maailmankaikkeudesta, kunhan vain tituleeraa itsensä filosofiksi. Ihan ensin maailmankaikkeus oli vähän niin kuin pinkki ja sen jälkeen tuli sellainen purppurainen välikausi (Prince teki siitä biisinkin: Purple rain). Nyt on menossa sellainen kusinen keltakausi...

Lue lisää

Älä nyt. Tämä on asiaa, jonka filosofiasta tosiaan saamme: mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. Tuntemattomista asioista, niinkuin universumin kokonaisuudesta, voidaan kuitenkin miettiä täsmällisesti, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä.

Kyllä tämä menetelmä valaisee avauksen asiaa ilman muuta. Joku toinen voi silti samalla menetelmällä nähdä nykytilanteen tiedostamme universumista toisella tavalla. En minä väitä analysoineeni tilanteen täysin oikein.

Olli.S kirjoitti:

Älä nyt. Tämä on asiaa, jonka filosofiasta tosiaan saamme: mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. Tuntemattomista asioista, niinkuin universumin kokonaisuudesta, voidaan kuitenkin miettiä täsmällisesti, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä.

Kyllä tämä menetelmä valaisee avauksen asiaa ilman muuta. Joku toinen voi silti samalla menetelmällä nähdä nykytilanteen tiedostamme universumista toisella tavalla. En minä väitä analysoineeni tilanteen täysin oikein.

Lue lisää

Ehket enää muista muinaista lupaustasi, että siirryt filosofian puolelle. Pidä siitä kiinni. Kosmologia ja tähtitiede noudattavat sekä empiiristä että matemaattista metodia, joiden tulee olla yhtäpitäviä.

Olli.S kirjoitti:

Älä nyt. Tämä on asiaa, jonka filosofiasta tosiaan saamme: mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. Tuntemattomista asioista, niinkuin universumin kokonaisuudesta, voidaan kuitenkin miettiä täsmällisesti, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä.

Kyllä tämä menetelmä valaisee avauksen asiaa ilman muuta. Joku toinen voi silti samalla menetelmällä nähdä nykytilanteen tiedostamme universumista toisella tavalla. En minä väitä analysoineeni tilanteen täysin oikein.

Lue lisää

Olet O. taas väärällä palstalla. Tällä puolella keskustellaan asioista luonnontieteiden perusteella. Kun sinä keskustelet jostakin aivan muusta lähtökohdasta käsin niin kirjoituksesi kuuluvat filosofiapalstan puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Olet O. taas väärällä palstalla. Tällä puolella keskustellaan asioista luonnontieteiden perusteella. Kun sinä keskustelet jostakin aivan muusta lähtökohdasta käsin niin kirjoituksesi kuuluvat filosofiapalstan puolelle.

Lue lisää

Joo joo. Sinä se vika onkin. Luonnontieteet yksin eivät pysty käsittelemään kokonaisuutta, universumia, kosmologiaa. Se on ennenkaikkea filosofinen kysymys ja fysiikan ym pitää tässä kohtaan ottaa filosofia huomioon. Varsinkin popularisoinnissa.

niiku.sillee kirjoitti:

Ehket enää muista muinaista lupaustasi, että siirryt filosofian puolelle. Pidä siitä kiinni. Kosmologia ja tähtitiede noudattavat sekä empiiristä että matemaattista metodia, joiden tulee olla yhtäpitäviä.

Lue lisää

Mitä ny vaihteeksi kommentoin asiakysymystä. Onhan se myös valitettavaa jos tähtitieteessä sananvapaus on vain empristeillä. Kyllä järkikin kannattaisi ottaa huomioon.

Tiede on järjen, mallien, ja sitten havaintojen ikuista vuorovaikutusta. Pelkillä havainnoilla päädytään torsoihin teorioihin niinkuin nyt on käynyt. Tähtitieteen vallitseva suunta nimenomaan on päätynyt puutteelliseen, virheelliseen teoriaan, koska sivuuttaa filosofian, rationaalisen filosofian, joka tässä kysymyksessä, universumissa, olisi juuri se tärkein asia.

Havainnot eivät riitä. Pitää olla erilaisia malleja, joita testataan. Koska universumi on tuntematon ja sen kokonaisuutta ei ole minkäänlaista mahdollisuutta juuri nimenomaan havaita, tutkia pelkästän luonnontieteillä. Se kokonaisuus pitää päätellä, filosofoida. Käyttää filosofian välineitä. Tietysti sitäkin osaa voi sanoa luonnontieteeksi, mutta sitä ei saa jättää tekemättä. Ammattitaitoisesti, siihen oikeasti sopivalla filosofialla, luonnontieteellä. Ei amatöörimaisesti, pelkästään empiirisellä filosofialla.

Olli.S kirjoitti:

Joo joo. Sinä se vika onkin. Luonnontieteet yksin eivät pysty käsittelemään kokonaisuutta, universumia, kosmologiaa. Se on ennenkaikkea filosofinen kysymys ja fysiikan ym pitää tässä kohtaan ottaa filosofia huomioon. Varsinkin popularisoinnissa.

Lue lisää

Niin filosofia kuin saunatontutkin eivät kuulu suoranaisesti luonnontieteisiin kunnes todisteilla näytetään että niillä olisi vaikutusta luonnontieteen olemassaolon kannalta.

Oudoksuva kirjoitti:

Niin filosofia kuin saunatontutkin eivät kuulu suoranaisesti luonnontieteisiin kunnes todisteilla näytetään että niillä olisi vaikutusta luonnontieteen olemassaolon kannalta.

Lue lisää

Luonnontieteen pitäisi tajuta esim sellainen luonnontieteeseen kuuluva filosofinen asia ettei universumilla mitään alkua eikä loppua ole. Se on aina ollut jossain muodossa ja tulee aina olemaan jossain muodossa.

Samoin on luonnontieteen filosofinen kysymys millaista universumin aika on. Ilmeisesti sitä ei ole.

Luonnontiede ei voi välttää omia lunnontieteellisiä filosofisia kysymyksiään.

Olli.S kirjoitti:

Luonnontieteen pitäisi tajuta esim sellainen luonnontieteeseen kuuluva filosofinen asia ettei universumilla mitään alkua eikä loppua ole. Se on aina ollut jossain muodossa ja tulee aina olemaan jossain muodossa.

Samoin on luonnontieteen filosofinen kysymys millaista universumin aika on. Ilmeisesti sitä ei ole.

Luonnontiede ei voi välttää omia lunnontieteellisiä filosofisia kysymyksiään.

Lue lisää

"Luonnontieteen pitäisi tajuta esim sellainen luonnontieteeseen kuuluva filosofinen asia ettei universumilla mitään alkua eikä loppua ole. Se on aina ollut jossain muodossa ja tulee aina olemaan jossain muodossa."

Miksi ihmeessä pitäisi "tajuta" asia jota ei ole varmistettu todeksi?
Yhtä hyvin tieteen pitäisi tajuta maahisten vaikutus metsiin koska tätäkään ei ole varmistettu.

Se ongelma on juuri tässä että tieteellä ei puelueettomasti voi olla eriävää lähestymistapaa näihin kahteen esimerkkiin (alun ja jopun puuttuminen, maahiset) koska niiden ero rajoittuu mutu:un*, eli että toinen niistä vain tuntuu järkevämmältä jollekulle vaikkei ole todisteita.

*"Musta tuntuu että asiat on näin" ei valitettavasti ole riippuvainen todellisuudesta joten sitä ei voi käyttää todistamiseen.

"Samoin on luonnontieteen filosofinen kysymys millaista universumin aika on. Ilmeisesti sitä ei ole."

Aika siinä normaalisti käytetyssä määritelmässä viittaa yhteen ulottuvuuksista, joka taas on yksi aika-avaruuden ominaisuuksista. Ainakaan tässä merkityksessä sen olemassaolo on kiistaton, samoin kuin se että vaikka yksittäiset fysiikan reaktiot toimivat molempiin suuntiin, entropia lisääntyy vain yhteen suuntaan.

Mistä sinä puhut kun mainitset "universumin ajan"? Ennen kuin pystymme puhumaan tästä asiasta, sinun pitää määritellä termi tarkemmin jotta kykenemme puhumaan samasta asiasta.

Oudoksuva kirjoitti:

"Luonnontieteen pitäisi tajuta esim sellainen luonnontieteeseen kuuluva filosofinen asia ettei universumilla mitään alkua eikä loppua ole. Se on aina ollut jossain muodossa ja tulee aina olemaan jossain muodossa."

Miksi ihmeessä pitäisi "tajuta" asia jota ei ole varmistettu todeksi?
Yhtä hyvin tieteen pitäisi tajuta maahisten vaikutus metsiin koska tätäkään ei ole varmistettu.

Se ongelma on juuri tässä että tieteellä ei puelueettomasti voi olla eriävää lähestymistapaa näihin kahteen esimerkkiin (alun ja jopun puuttuminen, maahiset) koska niiden ero rajoittuu mutu:un*, eli että toinen niistä vain tuntuu järkevämmältä jollekulle vaikkei ole todisteita.

*"Musta tuntuu että asiat on näin" ei valitettavasti ole riippuvainen todellisuudesta joten sitä ei voi käyttää todistamiseen.

"Samoin on luonnontieteen filosofinen kysymys millaista universumin aika on. Ilmeisesti sitä ei ole."

Aika siinä normaalisti käytetyssä määritelmässä viittaa yhteen ulottuvuuksista, joka taas on yksi aika-avaruuden ominaisuuksista. Ainakaan tässä merkityksessä sen olemassaolo on kiistaton, samoin kuin se että vaikka yksittäiset fysiikan reaktiot toimivat molempiin suuntiin, entropia lisääntyy vain yhteen suuntaan.

Mistä sinä puhut kun mainitset "universumin ajan"? Ennen kuin pystymme puhumaan tästä asiasta, sinun pitää määritellä termi tarkemmin jotta kykenemme puhumaan samasta asiasta.

Lue lisää

Älä höpötä. Emme tunne millaista universumin aika on, ja oletus siitä millainen se on, on ehkä virheellinen vallitsevassa teoriassa. Ehkä universumi kokonaisuutena onkin ajaton.

Väite, että asia tiedettäisiin jo, on se virheellinen väite. En minä muuta väitä, tarkoita.

Olli.S kirjoitti:

Älä höpötä. Emme tunne millaista universumin aika on, ja oletus siitä millainen se on, on ehkä virheellinen vallitsevassa teoriassa. Ehkä universumi kokonaisuutena onkin ajaton.

Väite, että asia tiedettäisiin jo, on se virheellinen väite. En minä muuta väitä, tarkoita.

Lue lisää

"Älä höpötä. Emme tunne millaista universumin aika on"

Se että juuri sinä et tunne jotakin asiaa tai juuri sinä et jotakin teoriaa ymmärrä ei tietenkään ole mitta sille, mitä asiasta tiedetään tai miten pätevä teoria on. Yrität edelleen käyttää omaa osaamistasoasi mittana maailmankaikkeudelle. Se on varsin itsekeskeistä ajattelua. Sinuna jättäisin muutenkin käyttämättä ilmaisun "älä höpötä" sillä siihen liittyy kohdallasi muiden havaitsemaa varsin rankkaa mutta ilmeisen tahatonta itseironiaa.

Tieteessä ei vallitse sosialidemokratia: Ei edetä luokan heikoimman oppilaan osaamistason mukaan vaan nopeudella ja vaatimustasolla jonka asettavat kyseisen alan terävimmät ajattelijat.

Anonyymi kirjoitti:

"Älä höpötä. Emme tunne millaista universumin aika on"

Se että juuri sinä et tunne jotakin asiaa tai juuri sinä et jotakin teoriaa ymmärrä ei tietenkään ole mitta sille, mitä asiasta tiedetään tai miten pätevä teoria on. Yrität edelleen käyttää omaa osaamistasoasi mittana maailmankaikkeudelle. Se on varsin itsekeskeistä ajattelua. Sinuna jättäisin muutenkin käyttämättä ilmaisun "älä höpötä" sillä siihen liittyy kohdallasi muiden havaitsemaa varsin rankkaa mutta ilmeisen tahatonta itseironiaa.

Tieteessä ei vallitse sosialidemokratia: Ei edetä luokan heikoimman oppilaan osaamistason mukaan vaan nopeudella ja vaatimustasolla jonka asettavat kyseisen alan terävimmät ajattelijat.

Lue lisää

Tiede ja tiede. Tiede on mennyt harhaan kun luullaan että tiedetään millainen universumi on. Tarvitaan ulkopuolinenn ihminen ymmärtämään tämä kun tiedeyhteisö on noin sokaistunut. Kyllä filosofia on ihan tarpeeksi tiedettä ja minun filosofiani tarpeeksi tieteellistä. Näkemiin taas. Suuret tiedemiehet.

Olli.S kirjoitti:

Älä höpötä. Emme tunne millaista universumin aika on, ja oletus siitä millainen se on, on ehkä virheellinen vallitsevassa teoriassa. Ehkä universumi kokonaisuutena onkin ajaton.

Väite, että asia tiedettäisiin jo, on se virheellinen väite. En minä muuta väitä, tarkoita.

Lue lisää

"Emme tunne millaista universumin aika on, ja oletus siitä millainen se on, on ehkä virheellinen vallitsevassa teoriassa. Ehkä universumi kokonaisuutena onkin ajaton.

Väite, että asia tiedettäisiin jo, on se virheellinen väite. En minä muuta väitä, tarkoita."

Se, mitä 'aika' on ymmärretään jo ennustettavan korkealla tarkkuudella eikä siitä ole epäselvyyttä.

Tämän vuoksi vaikuttaa että sinun 'universumin aika' viittaa johonkin muuhun kuin aikaan josta normaalisti puhutaan. Joten voitko määritellä mitä tämä sinun keksimäsi termi tarkoittaa ja mihin se viittaa?

Olli.S kirjoitti:

Tiede ja tiede. Tiede on mennyt harhaan kun luullaan että tiedetään millainen universumi on. Tarvitaan ulkopuolinenn ihminen ymmärtämään tämä kun tiedeyhteisö on noin sokaistunut. Kyllä filosofia on ihan tarpeeksi tiedettä ja minun filosofiani tarpeeksi tieteellistä. Näkemiin taas. Suuret tiedemiehet.

Lue lisää

"Kyllä filosofia on ihan tarpeeksi tiedettä ja minun filosofiani tarpeeksi tieteellistä."

Kun puhutaan filosofiasta yleensä ja varsinkin sinun filosofiastasi erityisesti, sen soveltaminen kosmologiaan on aivan väärässä viitekehyksessä. Luonnontieteiden toimintatavat eivät tarvitse mihinkään sinun filosofiaasi. Pitäisi tuntea perusteet, ennen kuin ottaa kantaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä filosofia on ihan tarpeeksi tiedettä ja minun filosofiani tarpeeksi tieteellistä."

Kun puhutaan filosofiasta yleensä ja varsinkin sinun filosofiastasi erityisesti, sen soveltaminen kosmologiaan on aivan väärässä viitekehyksessä. Luonnontieteiden toimintatavat eivät tarvitse mihinkään sinun filosofiaasi. Pitäisi tuntea perusteet, ennen kuin ottaa kantaa.

Lue lisää

Aika ja todennäköisyys olivat olemassa jo ennen tyhjän tilan ja energian syntyä. Todennäköisyys mittaa ajan kulkua vaikka mitään muuta ei olisi olemassa. Myös ei-mikään ei voi yhtäkkiä muuttua eteenpäin kulkevaksi ajaksi, vaan aika on ollut ikuisesti olemassa jo ennen muita materian komponentteja.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ja todennäköisyys olivat olemassa jo ennen tyhjän tilan ja energian syntyä. Todennäköisyys mittaa ajan kulkua vaikka mitään muuta ei olisi olemassa. Myös ei-mikään ei voi yhtäkkiä muuttua eteenpäin kulkevaksi ajaksi, vaan aika on ollut ikuisesti olemassa jo ennen muita materian komponentteja.

Lue lisää

Pointti on se, että me emme tiedä millaista universumin aika, tila, materia ja liike on, jolloin on epäselvää mallinnammeko ne oikein vallitsevassa teoriassamme.

On ihan sama sanotaanko asian tutkimista, miettimistä, käsittelemistä luonnontieteeksi vai filosofiaksi.

Aikaa ja liikettä ei kokonaisuudella ole, siinä on vain tila ja materia? Esimerkiksi, tulee heti mieleen. Tilakin on ikuisesti sama ja materian määrä, eli universumissa on hurjasti staattisia asioita, vaikka galaksien, tähtien ja planeettojen kehitys sitten onkin dynaaminen asia.

Olli.S kirjoitti:

Pointti on se, että me emme tiedä millaista universumin aika, tila, materia ja liike on, jolloin on epäselvää mallinnammeko ne oikein vallitsevassa teoriassamme.

On ihan sama sanotaanko asian tutkimista, miettimistä, käsittelemistä luonnontieteeksi vai filosofiaksi.

Aikaa ja liikettä ei kokonaisuudella ole, siinä on vain tila ja materia? Esimerkiksi, tulee heti mieleen. Tilakin on ikuisesti sama ja materian määrä, eli universumissa on hurjasti staattisia asioita, vaikka galaksien, tähtien ja planeettojen kehitys sitten onkin dynaaminen asia.

Lue lisää

Filosofisesti orientituva ei pysty käsittämään, että jotakin emme tiedä. Tiedon puutetta filosofit paikkailevat katosta luetuilla kuvitelmilla.

Luonnontieteillä tulee olla aina sekä a) havaintoja että b) selitysvoimainen teoria. Vasta kun on molemmat ja ne ovat tarkoin yhtäpitävät, sanotaan saadun tietoa. Filosofiat eivät voi lisätä mitään luonnontieteelliseen tietoon. Emme sano tietävämme, mitä emme tiedä.

Sinänsä ihan mielenkiintoista sanailua. On helppo havaita, kummalla keskustelijoista on mielikuvitusystäviä, ja kummalla ei ole.

niiku.sillee kirjoitti:

Filosofisesti orientituva ei pysty käsittämään, että jotakin emme tiedä. Tiedon puutetta filosofit paikkailevat katosta luetuilla kuvitelmilla.

Luonnontieteillä tulee olla aina sekä a) havaintoja että b) selitysvoimainen teoria. Vasta kun on molemmat ja ne ovat tarkoin yhtäpitävät, sanotaan saadun tietoa. Filosofiat eivät voi lisätä mitään luonnontieteelliseen tietoon. Emme sano tietävämme, mitä emme tiedä.

Lue lisää

Tee juuri noin. Älä jämähdä vallitsevaan teoriaan silloin kun se johtaa mahdottomaan kuvaan universumista. Teorian voi aivan hyvin myös vaihtaa.

Rmtob kirjoitti:

Sinänsä ihan mielenkiintoista sanailua. On helppo havaita, kummalla keskustelijoista on mielikuvitusystäviä, ja kummalla ei ole.

Jumala ei ole mielikuvitusystävä enkä näe hänen sanoneen asiasta mitään, pitäisikö BB:tä kannattaa kuinkakin lujasti. Tuo oli ad hominen virheargumentti tässä yhteydessä.

Olli.S kirjoitti:

Tee juuri noin. Älä jämähdä vallitsevaan teoriaan silloin kun se johtaa mahdottomaan kuvaan universumista. Teorian voi aivan hyvin myös vaihtaa.

"Teorian voi aivan hyvin myös vaihtaa."

Ei voi, jos havainnot eivät anna myöten. Jos ekvivalentteja teorioita on useampia, valitaan yksinkertaisin, koska se on todennäköisempi kuin mutkikas = Occamin partaveitsi.

Olli.S kirjoitti:

Jumala ei ole mielikuvitusystävä enkä näe hänen sanoneen asiasta mitään, pitäisikö BB:tä kannattaa kuinkakin lujasti. Tuo oli ad hominen virheargumentti tässä yhteydessä.

GDI eli Jumala Teki Sen ei tieteessä ole koskaan kelvollinen argumentti. Olet edelleen väärällä palstalla.

niiku.sillee kirjoitti:

"Teorian voi aivan hyvin myös vaihtaa."

Ei voi, jos havainnot eivät anna myöten. Jos ekvivalentteja teorioita on useampia, valitaan yksinkertaisin, koska se on todennäköisempi kuin mutkikas = Occamin partaveitsi.

Lue lisää

Tuntemattomista asioista pitääkin olla monta teoriaa. Nyt väitetään, että universumi on juuri BB:n mukainen ja että se on riittävän varmaa ja todistettua. Valitettavasti asia ei ole niin. Se on eksaktin tieteen harha. Universumin tutkimus ei ole vielä eksaktia kaukaisten galaksien kohdalla. Eikä koko universumin kohdalla. Sen takia kokonaisteoria on vasta alustava.

Oikeasti on näin ja BB:n vankkuus on pelkkä luulo, ei tieteen tulos.

Anonyymi kirjoitti:

GDI eli Jumala Teki Sen ei tieteessä ole koskaan kelvollinen argumentti. Olet edelleen väärällä palstalla.

En minä ole sanonut että jumala teki universumin. Se on fundamentalistien ja vallitsevan kristillisen teologian käsitys. Ei minun. Yhtä hyvin universumi on kehittänyt jumalan. Tai siinä on jokin käsittämätön kiertokulku.

Ja maapallon kohdalla Jumalan teot on tieteessä otettava huomioon. Historiassa alusta alkaen on luomista ja kehitystä yhtä aikaan. Saattaa sitä olla jollakin tavoin atomista elämän ja ihmisen kautta universumiin asti. Ken tietää. Kaikki mitä todellisuudessa on, kuuluu tieteeseen. Tiede pyrkii totuuteen eikä minkään aikakauden tieteenfilosofian määrittelemään totuuteen. Jumalan puoli vaan on vaikeasti analysoitavissa. Parempi jättää aluksi pois niinkuin nyt on tehty.

Olli.S kirjoitti:

Tuntemattomista asioista pitääkin olla monta teoriaa. Nyt väitetään, että universumi on juuri BB:n mukainen ja että se on riittävän varmaa ja todistettua. Valitettavasti asia ei ole niin. Se on eksaktin tieteen harha. Universumin tutkimus ei ole vielä eksaktia kaukaisten galaksien kohdalla. Eikä koko universumin kohdalla. Sen takia kokonaisteoria on vasta alustava.

Oikeasti on näin ja BB:n vankkuus on pelkkä luulo, ei tieteen tulos.

Lue lisää

Jos tuntisit kosmologiaa ja tähtitiedettä riittävästi, näkisit, millaisia tikkaita pitkin on vähitellen päädytty nykyiseen teoriaan. Havaintotarkkuus on huikeasti lisääntynyt. SIKSI on kilpailevia teorioita jouduttu hylkäämään. Nykyinen havaintotarkkuus tukee nykyistä kosmologian teoriaa.

Ei ole mitään järkeä vaihtaa filosofisin perustein muodostettuun teoriaan, joka ei vastaa tehtyjä havaintoja. Vain siinä tapauksessa, että havainnot vielä tarkentuvat, vaihto tulee kysymykseen.

Olli.S kirjoitti:

En minä ole sanonut että jumala teki universumin. Se on fundamentalistien ja vallitsevan kristillisen teologian käsitys. Ei minun. Yhtä hyvin universumi on kehittänyt jumalan. Tai siinä on jokin käsittämätön kiertokulku.

Ja maapallon kohdalla Jumalan teot on tieteessä otettava huomioon. Historiassa alusta alkaen on luomista ja kehitystä yhtä aikaan. Saattaa sitä olla jollakin tavoin atomista elämän ja ihmisen kautta universumiin asti. Ken tietää. Kaikki mitä todellisuudessa on, kuuluu tieteeseen. Tiede pyrkii totuuteen eikä minkään aikakauden tieteenfilosofian määrittelemään totuuteen. Jumalan puoli vaan on vaikeasti analysoitavissa. Parempi jättää aluksi pois niinkuin nyt on tehty.

Lue lisää

"maapallon kohdalla Jumalan teot on tieteessä otettava huomioon. "

Olet nyt Olli taas aivan väärällä palstalla. Täällä tähtiTIETEEN puolella yritetään selvittää maailmankaikkeuden rakennetta ilman oletusta GDI. Se GDI kun nimenomaan ei kuulu nykyiseen tieteenfilosofiaan. Jos haluat toisenlaista tieteenFILOSOFIAA niin avaudu siitä FILOSOFIA - palstalla.

Ei sen palstanvalinnan pitäisi olla näin vaikeaa kun muutkin sen ymmärtävät. Näyttää siltä että tarkoituksellisesti työnnät GDI - juttuja sinne minne ne eivät kuulu.

Olli.S kirjoitti:

Tuntemattomista asioista pitääkin olla monta teoriaa. Nyt väitetään, että universumi on juuri BB:n mukainen ja että se on riittävän varmaa ja todistettua. Valitettavasti asia ei ole niin. Se on eksaktin tieteen harha. Universumin tutkimus ei ole vielä eksaktia kaukaisten galaksien kohdalla. Eikä koko universumin kohdalla. Sen takia kokonaisteoria on vasta alustava.

Oikeasti on näin ja BB:n vankkuus on pelkkä luulo, ei tieteen tulos.

Lue lisää

"Valitettavasti asia ei ole niin."

Mistä sinä sen muka tiedät? Olet ollut väitteissäsi jatkuvasti väärässä ja osoittanut, ettet tunne edes perusteita asiasta, josta vänkäät.

Anonyymi kirjoitti:

"Valitettavasti asia ei ole niin."

Mistä sinä sen muka tiedät? Olet ollut väitteissäsi jatkuvasti väärässä ja osoittanut, ettet tunne edes perusteita asiasta, josta vänkäät.

Lue lisää

Olen päätynyt sellaiseen ymmärryksen tilaan, että käsitys todellisuudesta on sen verran poikkeava yleisestä konsensuksesta, että yleisen konsensuksen on pakko olla väärin. Ei siinä sinänsä mitään väärää ole, se vaan menee ikävästi mielipide- osastolle.

En tiedä lieneekö oikesti noin. Se selittäisi joitain asioita.

Ja mikäli asianomaisilla olisi halua päästä asioissaan eteenpäin, ja myös mikäli asia olisi noin, se olisi hyvä ymmärtää puolin ja toisin, ettei oltaisi jatkuvasti juupas-eipäs keskusteluissa :-)

Jotka voivat olla ihan viihdyttäviäkin, mutta eivät vie asioita eteenpäin.

--planeetta_ei.kirj

Olli.S kirjoitti:

En minä ole sanonut että jumala teki universumin. Se on fundamentalistien ja vallitsevan kristillisen teologian käsitys. Ei minun. Yhtä hyvin universumi on kehittänyt jumalan. Tai siinä on jokin käsittämätön kiertokulku.

Ja maapallon kohdalla Jumalan teot on tieteessä otettava huomioon. Historiassa alusta alkaen on luomista ja kehitystä yhtä aikaan. Saattaa sitä olla jollakin tavoin atomista elämän ja ihmisen kautta universumiin asti. Ken tietää. Kaikki mitä todellisuudessa on, kuuluu tieteeseen. Tiede pyrkii totuuteen eikä minkään aikakauden tieteenfilosofian määrittelemään totuuteen. Jumalan puoli vaan on vaikeasti analysoitavissa. Parempi jättää aluksi pois niinkuin nyt on tehty.

Lue lisää

Niin Jumalan tuominen mukaan lisää monimutkaisuutta, koska mikään asia ei Jumalan olemassaoloa väistämättömästi vaadi. Ja siitä syystä yksinkertaisempi selitys on vahvempi.

Siihen perustuu kilpaileva teoria spagettihirviöstä, eli spontaanisti syntyneestä spagetticarbonarasta, jolle mystisesti kehittyi supervoimat, ja joka loi kaiken ilmeisesti ihan piruuttaan ja vain koska pystyi.

Se ei ole Jumalanpilkkaa vaan logiikanpilkkaa. Kilpailevasta teoriasta huolimatta jokainen henkilö voi uskoa siihen, mikä tuntuu eniten sopivalta, ja ovat aivan yhtälailla oikeassa keskenään.

--planetta_ei.kirj

niiku.sillee kirjoitti:

Jos tuntisit kosmologiaa ja tähtitiedettä riittävästi, näkisit, millaisia tikkaita pitkin on vähitellen päädytty nykyiseen teoriaan. Havaintotarkkuus on huikeasti lisääntynyt. SIKSI on kilpailevia teorioita jouduttu hylkäämään. Nykyinen havaintotarkkuus tukee nykyistä kosmologian teoriaa.

Ei ole mitään järkeä vaihtaa filosofisin perustein muodostettuun teoriaan, joka ei vastaa tehtyjä havaintoja. Vain siinä tapauksessa, että havainnot vielä tarkentuvat, vaihto tulee kysymykseen.

Lue lisää

Niitä kaikkia tutkitaan koko ajan BB:n oletuksilla. Oikeasti pitäisi tutkia monen muunkin teorian oletuksilla. Minä en voi sille mitään, että tämä ei ole selvä asia muille. Näin päin se kuitenkin on ihan tieteen periatteiden mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"maapallon kohdalla Jumalan teot on tieteessä otettava huomioon. "

Olet nyt Olli taas aivan väärällä palstalla. Täällä tähtiTIETEEN puolella yritetään selvittää maailmankaikkeuden rakennetta ilman oletusta GDI. Se GDI kun nimenomaan ei kuulu nykyiseen tieteenfilosofiaan. Jos haluat toisenlaista tieteenFILOSOFIAA niin avaudu siitä FILOSOFIA - palstalla.

Ei sen palstanvalinnan pitäisi olla näin vaikeaa kun muutkin sen ymmärtävät. Näyttää siltä että tarkoituksellisesti työnnät GDI - juttuja sinne minne ne eivät kuulu.

Lue lisää

Nyt on puhe universumista. Sinä otit mielikuvitusolennot tähän ja tarkoitit Jumalaa. Minä vaan kerroin sitten miten jumala- asiat tässä ovat ja voidaan palata universumiin. Ilman enää Jumalan asioiden miettimistä samalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Valitettavasti asia ei ole niin."

Mistä sinä sen muka tiedät? Olet ollut väitteissäsi jatkuvasti väärässä ja osoittanut, ettet tunne edes perusteita asiasta, josta vänkäät.

Lue lisää

Kosmologin ajokortin inssiajo on avaruuden rajattomuuden ymmärtäminen. Ja rajattomuuden ilman laajenemista.

Filosofiassa ja tähtitieteessä se on aina ymmärretty, mutta sitten tuli tuo alku ja laajeneminen. Ja empiristit hyväksyivät sen. Rationalistit eivät koskaan eivätkä vieläkään.

Mikään empiria ei tule ikinä kumoamaan universumin ikuisuutta, ajattomuutta ja äärettömyyttä, rajattomuutta. Tulemme vaan koko ajan lähemmäksi sitä, mitä ne todellisuudessa ovat.

BB- teoriakin nykymuodossaan alkaa olla jo aika lähellä sitä.

Olli.S kirjoitti:

Jumala ei ole mielikuvitusystävä enkä näe hänen sanoneen asiasta mitään, pitäisikö BB:tä kannattaa kuinkakin lujasti. Tuo oli ad hominen virheargumentti tässä yhteydessä.

Mielikuvitusystävää ei tietenkään tässäkään tapauksessa mielletä mielikuvitusystäväksi. Se juuri on ongelman ydin, ei tiedosteta omaa tilaansa.

Rmtob kirjoitti:

Mielikuvitusystävää ei tietenkään tässäkään tapauksessa mielletä mielikuvitusystäväksi. Se juuri on ongelman ydin, ei tiedosteta omaa tilaansa.

Mikä on Jumalan ja universumin suhde, on kysymys, joka ei pajoakaan nouse esiin universumin fysiikkaa mietittäessä. Ateistit ei mieti sitä ollenkaan. Uskoville se on hieman erillinen kysymys. Tulee lähinnä esille kysymyksessä maailmankaikkeuden alusta ja äärettömyydestä.

Onhan selvä, että rationaalisesti ajatellen universumi ei ole alkanut koskaan eikä lopu koskaan, vaan on ikuinen. Tämän tulisi olla jokaisen filosofin käsitys. Tämän ymmärtämisen myös pitäisi olla kosmologin passin saamisen edellytys. BB kieltää tämän rationaalisen totuuden.

Teologian käsitys joko komppaa tätä tai sitten ajatellaan että Jumala on luonut aineellisen maailman ja on itse jossain transkendentissa olomuodossa.

Äärettömyydessä teologia lienee rajattomuuden puolella niinkuin kaikki muutkin, koska Jumalalle kaikki tähdet ovat luetut, niitä ei ole ääretön määrä.

Olli.S kirjoitti:

Kosmologin ajokortin inssiajo on avaruuden rajattomuuden ymmärtäminen. Ja rajattomuuden ilman laajenemista.

Filosofiassa ja tähtitieteessä se on aina ymmärretty, mutta sitten tuli tuo alku ja laajeneminen. Ja empiristit hyväksyivät sen. Rationalistit eivät koskaan eivätkä vieläkään.

Mikään empiria ei tule ikinä kumoamaan universumin ikuisuutta, ajattomuutta ja äärettömyyttä, rajattomuutta. Tulemme vaan koko ajan lähemmäksi sitä, mitä ne todellisuudessa ovat.

BB- teoriakin nykymuodossaan alkaa olla jo aika lähellä sitä.

Lue lisää

"Kosmologin ajokortin inssiajo on avaruuden rajattomuuden ymmärtäminen. Ja rajattomuuden ilman laajenemista."

Eli kosmologian F-1 sarjassa ajavat eivät selvittäisi edes inssiajoa. Haluatko tosiaan lukita väitteesi?

agnoskepo kirjoitti:

"Kosmologin ajokortin inssiajo on avaruuden rajattomuuden ymmärtäminen. Ja rajattomuuden ilman laajenemista."

Eli kosmologian F-1 sarjassa ajavat eivät selvittäisi edes inssiajoa. Haluatko tosiaan lukita väitteesi?

Lue lisää

He eivät saisi käyttää kosmologi- sanaa itsestään niin kauan kunnes ymmärtävät millaisia universumin aika ja avaruus ovat. He luulevat tietävänsä että se on BB:n mukainen. Kuitenkin siitä voidaan jo tietää, että se muodostaa kakkenkäsittävän tilan, jossa on kakkki aine ja energia.

Sellainen tila on ääretön siinä mielessä ettei sillä ole rajaa, mutta äärellinen siinä mielessä että siinä on kaikki, kaikki tila ja tavara.

Jos jollakin muulla tavalla ajattelee universumia, on pahasti pielessä. Ei voi kannattaa enää BB:tä kun tämän ymmärtää. He kannattavat ja siksi he ovat jääneet luokalleen.

Tämmöinen universuni ei nimiittän ala koskaan eikä lopu. Eikä sen tila pienene eikä suurene.

Joka ei tätä näe ei ole ykkösluokan kosmologi vaan joku takapajuinen, ei tajua omaa alaansa. Kulkee turva- auton vauhtia vaikka turva- auto on jo poistunut.

Väitteesi ei pidä ehkä ihan tarkalleen paikkaansa, vaikka siinä on ihan oikeita elementtejä kuitenkin.

Perustelen.

Universumin koon määrittäminen on vaikeaa, koska informaatiolla on maksiminopeus, joka on valon nopeus n. 300 000 000 m/s eli noin 1 000 000 000 km/h., ja joka rajoittaa kaukaisten kohteiden havainnointia. Sama koskee ilmeisesti myös painovoimaa, sen nopeus on sama, joten sen aculla ei ilmeisesti myöskään voi päätellä mitään uutta.

Olemme oman aikakuplamme sisällä, joka on noin 14 miljardia vuotta.

Joten mainitut kaksi tapaa eivät tuota vastausta koko maailmankaikkeuden kokoon.

Tältäosin olet siis oikeassa.

Kuitenkin, asia, jota et ilmeisesti ole ottanut huomioon, on tutkittu myös maailmankaikkeuden eli universumin topologiaa eli muotoa. Eli miten 3D todellisuus kaareutuu.

Se kaareutuu paikallisesti mm. painovoiman vaikutuksesta mustien aukkojen ja tähtien lähistöllä, siitä on mitattua faktaa, ja suhteellisuusteoria ennustaa hyvin valon käyttäytymisen painovoiman vaikutuksesta, valo kaartuu kuten maailmankaikkeuskin kaartuu, sanontakuuluu, että "valo tulee aina lyhintä mahdollista reittiä".

Topologiaa on tutkittu mm. sen faktan avulla, että kolmion kulmien summa on aina 180 astetta. Joten, jos kaarevuutta esiintyy yleisesti, kulmien summa on jotain 180 poikkeavaa.

Harmittavasti, topologia näyttäisi kuitenkin olevan laakea. Eli kulmien summat eivät näyttäisi poikkeavan 180 asteesta. Mittaustarkkuus tosin ei ole kovinkaan huima, koska vain 0,25% tarkkuuteen on päästy.

Se ei siis ole ihan saletti.

Laakea tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus jatkuu joka suuntaan todella kauas, ainoa mikä nykyteorioiden mukaan ehkä asiaan voisi vaikuttaa, on inflaatioteoria ja maailmankaikkeuden ikä, ja joiden mukaan aivan alkuaikana oli eksponentiaalinen laajeneminen, ja jonka jälkeen laajeneminen hidastui aina aikaan 5 miljardia vuotta sitten, jolloin se alkoi uudelleen laajenemaan kiihtuvällä vauhdilla.

Toinen vaihtoehto, mikäli hyllytetään bigbang- ja inflaatioteoriat, on sitten se, että maailmankaikkeus on äärettömän suuri, jatkuu ikuisesti kaikkiin suuntiin.

Tämä toinen vaihtoehto ei ole kovin suosittu, koska se aiheuttaa ongelmia energioiden, liikemäärien säilymisten ja muiden termodynamiikan sääntöjen kanssa.

Ja se on kosmologian teorioiden ongelmia suurempi ongelma, koska se on teoria, joka on kaiken pohjalla. Ja koska se näyttää pätevän kuitenkin, järjestys on se, että kosmologian teorioiden tulee noudattaa termodynamiikkaa, tai muuten teorian katsotaan olevan väärin.

Mielestäni parhaat ennusteet tai arviot maailmankaikkeuden koosta perustuu siten mittaustarkkuuden maksimivirhemarginaaliin, josta saadaan peruslaskutoimituksilla määriteltyä vähimmäiskoko.

0,25% virhemarginaali tarkoittaa, että maailmankaikkeuden säde olisi vähintään 250 kertainen havaittavan maailmankaikkeuden säteeseen verrattuna (joka on noin 14 miljardia valovuotta), ja jossa tapauksessa maailmankaikkeus olisi sulkeutuva, kuten esim. pallomainen.

Ja me voidaan ajatella olevamme tavallaan joko sisäpinalla tai ulkopinnalla, sillä ei ole merkitystä, kun puhutaan topologiasta.

Tilavuuden osalta se tarkoittaisi noin 15 miljoonaa kertaa suurempaa tilavuutta, kuin havaittavan maailmankaikkeuden tilavuus on.

Tuon virhemarginaaliin perustuvan arvion osalta on kuitenkin ajateltu, että se lienee liian suuri, eli maailmankaikkeus kuitenkin kaartuisi vähemmän, ja josta syystä maailmankaikkeuden säde olisi huomattavasti suurempi, kuin 250 kertainen, ja samalla tietenkin myös tilavuus olisi samoin huomattavasti suurempi.

Ja näissä asioissa tietenkin on päällimmäinen oletus se, että on olemassa jotain, jota ei pysty havaitsemaan. Koska aivan yhtälailla vahva oletus, joskin aivan erilailla heuristinen, negaatio ja muutenkin pessimistinen , on se että maailmanloppu on jo tapahtunut, mutta se ei ole saavuttanut meitä vielä, eli ylipäätään enää ei välttämättä olemassa edes sitä, mistä tällä hetkellä saamme havaintoja.

Molemmat perustuvat siihen, että nyt- hetken määritteleminen informaation nopeuden rajallisuuden takia on hieman ongelmallinen.

Auringon valokin tulee tänne 8min viiveellä. Eli meidän nyt- hetki on 8 min myöhässä Auringon nyt- hetkeen, kun puhutaan siitä mitä Auringossa näyttäisi tapahtuvan.

--planeetta_ei.kirj

Miksi ihmeessä juuri meidän havaitsemamme näkyvän maailmankaikkeuden reuna olisi jotenkin erityisasemassa? Ei pidä ajatella maakeskisesti. Havaittavan maailmankaikkeuden raja asettuisi aivan eri kohtaan kun sitä katselisi esimerkiksi 10 miljardin valovuoden päässä täältä.

Tällä hetkellä havaituista kohteista kaukaisin on galaksi GN-z11 josta valo on kulkenut tännepäin noin 13.4 miljardia vuotta ja jonka etäisyys meistä on noin 32 miljardia valovuotta. Sieltä katsottuna me (Linnunrata siis) puolestamme olisimme lähempänä havaittavan maailmankaikkeuden reunaa kuin katsojaa.

Maailmankaikkeudella ei ole olemassa mitään erityistä keskipistettä. Me emme sijaitse maailmankaikkeuden keskipisteessä yhtään sen enempää kuin tuo GN-z11.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ihmeessä juuri meidän havaitsemamme näkyvän maailmankaikkeuden reuna olisi jotenkin erityisasemassa? Ei pidä ajatella maakeskisesti. Havaittavan maailmankaikkeuden raja asettuisi aivan eri kohtaan kun sitä katselisi esimerkiksi 10 miljardin valovuoden päässä täältä.

Tällä hetkellä havaituista kohteista kaukaisin on galaksi GN-z11 josta valo on kulkenut tännepäin noin 13.4 miljardia vuotta ja jonka etäisyys meistä on noin 32 miljardia valovuotta. Sieltä katsottuna me (Linnunrata siis) puolestamme olisimme lähempänä havaittavan maailmankaikkeuden reunaa kuin katsojaa.

Maailmankaikkeudella ei ole olemassa mitään erityistä keskipistettä. Me emme sijaitse maailmankaikkeuden keskipisteessä yhtään sen enempää kuin tuo GN-z11.

Lue lisää

Sepä oli mielenkiintoinen kommentti. Olen pitänyt itseäni kaikkea muuta kuin geosentrisenä. En ole väittänyt, että meidän maailmankaikkeuden reuna olisi jotenkin ainutlaatuinen.