Miten te ajattelette kuolemaa, loppuuko kaikki siihen?

Silloinen joku ikuinen kadotus ja kokonaan olemassolon poistaminen olisi helpotus.

Anonyymi kirjoitti:

Silloinen joku ikuinen kadotus ja kokonaan olemassolon poistaminen olisi helpotus.

Kadotus on Raamatun mukaan ikuinen ero Jumalasta. Jeesus sanoo että ainoastaan Jumala yksin on hyvä. Johtopäätös tästä: kadotus on paikka mistä kaikki hyvä on poissa. Se on kurjempi paikka kuin mikään tässä elämässä.

Onko se mahdollista ihminen kuolee ja tullee takasin eloon maanpäälle

Jumala on rakkaus. Kukin tekojensa mukaan mutta Jumala on rakkaus ja anteeksianto Jeesuksen myötä. Kukaan ei maanpäällisen helvetin myötä joudu kuoleman kautta kadotukseen vaan sielunsa puhdistuksen, asioiden läpikäymisen jälkeen eli kiirastulen kautta rakkaudessa ja valossa elämiseen tuonpuoleisessa ja myöhemmin syntyäkseen uudelleen.

Jumala on viisas ja itse rakkaus. Julmuus ja viha eivät ole viisautta ja rakkautta. Ihmisellä on mahdollisuus kääntyä uskoon kuolemansa jälkeenkin. "Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iänkaikkinen elämä."

Anonyymi kirjoitti:

Jumala on rakkaus. Kukin tekojensa mukaan mutta Jumala on rakkaus ja anteeksianto Jeesuksen myötä. Kukaan ei maanpäällisen helvetin myötä joudu kuoleman kautta kadotukseen vaan sielunsa puhdistuksen, asioiden läpikäymisen jälkeen eli kiirastulen kautta rakkaudessa ja valossa elämiseen tuonpuoleisessa ja myöhemmin syntyäkseen uudelleen.

Jumala on viisas ja itse rakkaus. Julmuus ja viha eivät ole viisautta ja rakkautta. Ihmisellä on mahdollisuus kääntyä uskoon kuolemansa jälkeenkin. "Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iänkaikkinen elämä."

Lue lisää

”Ihmisellä on mahdollisuus kääntyä uskoon kuolemansa jälkeenkin. "Missä näin opetetaan tai tulkitaan?

Mutta tuo on mysteeri siltikin, jos helvetissä kuolee, niin mihin silloin joutuu, johonkin ikuisuuteen vai mitä tapahtuu?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tuo on mysteeri siltikin, jos helvetissä kuolee, niin mihin silloin joutuu, johonkin ikuisuuteen vai mitä tapahtuu?

Se helvetti on ikuista. Ei sinne kuolla vaan sielu joutuu ikuiseen kadotukseen.
Raamstun mukaan.

Tietää, kun ruumis kuolee. Mutta milloin sielu kuolee. Kysynpä vaan syystä siitä.

Sielu ei kuole koskaan tässä ajassa pitää päättää missä haluaa ikuisuutensa viettää joko taivaassa tai helvetissä.
Pelastus on meitä kaikkia varten se kannattaa ottaa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tietää, kun ruumis kuolee. Mutta milloin sielu kuolee. Kysynpä vaan syystä siitä.

Minälläsi, sielulla, tai miksi sitä kutsutaankaan, ei ole muuta kuin sinun oma pääkoppa ja oma ajattelu kotinaan. Kun kroppa mätänee, tai tuhkataan, ei sinusta ole mitään jäljellä, ei sielut mihinkään voi jäädä leijumaan, lapsellisia kuvitelmia sellaiset, ihmisillä jotka eivät halua hyväksyä tosiasioita ja pelkäävät kuolemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minälläsi, sielulla, tai miksi sitä kutsutaankaan, ei ole muuta kuin sinun oma pääkoppa ja oma ajattelu kotinaan. Kun kroppa mätänee, tai tuhkataan, ei sinusta ole mitään jäljellä, ei sielut mihinkään voi jäädä leijumaan, lapsellisia kuvitelmia sellaiset, ihmisillä jotka eivät halua hyväksyä tosiasioita ja pelkäävät kuolemaa.

Lue lisää

Tuo on oikeesti asia mitä et voi varmuudella sanoa että asia on noin. Toiset ihmiset on herkempiä tällaisille asioille. Ei johdu siitä että pelkäisi kuolemaa tms.

Anonyymi kirjoitti:

Minälläsi, sielulla, tai miksi sitä kutsutaankaan, ei ole muuta kuin sinun oma pääkoppa ja oma ajattelu kotinaan. Kun kroppa mätänee, tai tuhkataan, ei sinusta ole mitään jäljellä, ei sielut mihinkään voi jäädä leijumaan, lapsellisia kuvitelmia sellaiset, ihmisillä jotka eivät halua hyväksyä tosiasioita ja pelkäävät kuolemaa.

Lue lisää

Noin ajatellessasi elämäsi on merkityksetöntä. Elät pinnallista elämää, et koe elämää lahjana tai mitenkään kummoisena asiana et myöskään maailmaa, johon olet syntynyt, se on sinulle pelkkää sattumaa galaksivyöryssä.

Mutta kuoltuasi viisastut, koska sitten tiedät paremmin, se on sinun oppisi elämästä. Muista nämä sanat sitten.

Mutta jos kuolee kun on joku jo kuollut ja elää jatkuvaa helvettiä... noniin pohdinta mutta eräästä levystä joka on kyllä varastossani: Twisted Sister - Love is for Suckers =rakkaus on luusereita varten.

Mutta mikä on täydellinen olemattomuus?

Mutta ei uskontoakaan voi noin sanoa että ... jotain tulee kun kuolee, pitää ilmoittaa sekin mitä tulee "beyond oblivion", eli kun sielut kuolevat mitä sitten tapahtuu?

Miksi mietit moisia. On suuri armo tuntea hyviä ihmisiä ja olla heidän kanssaan, aika ja jatkoaika, jos joka on ja on meille sallittu.

Nykyään ei ehdi edes soittamaan hätänumeroonkaan jos joku tulee tuohamaan omaisuutesi aivan silmiesi edessäkin.

Erittäin ikäviä kun jos jotain sattuu jollekkin tutulle: sielläpä paloi keräilyautot ja itse olet syypää, muuta ei löydy, itse olet epähuolellisesti hoitanut tuliturvallisuutta.

Tyypillistä toimintaa jollekin kkk-dragon tai deathwisher -ihmisille, syy jää sinulle tai poliisille tai poliisille sitten että poliisi sytytti lisää tulta jne..

Julmaa tuollaista on nähdä kerran totesin kun pyysivät itseltänikin että, kkk, että: varmista että tuhoammeko tuon, sanoin että OK, muistaakseni sitten palaa kaikki ja ei ole todisteita sytyttäjistä paitsi tietystikin Aarnio se valehteleva poliisipäällikkö.

Aivan turhia nämä ABC ja NUMEROTKIN, kerro vain rohkeasti jos tiedät, turha jotain neperin luvunkaan täsmällistä arvoa on kertoa, kerro vain totuus jos tiedät.

3,14 on likiarvo

Kun ruumis kuolee vai kun sielu kuolee ;)

Anonyymi kirjoitti:

Kun ruumis kuolee vai kun sielu kuolee ;)

Sielu on kuolematon.

Eli siis kun ihmisen sielue poistuu olemasta ollenkaan, niin mihin se silloin joutuu olise perimmäinen kysymys, älä yritä väännellä erilaisia asioita siitä, vastaa vain kysymykseen?

Noniin nyt tuli oikea vastauskin... eli tässähän oli vain kysymys sitten pohjimmiltaan aivojen synaptisesta toiminnastakin... ajattelin heittää pohdinnan, tulihan kunnollinenkin vastaus.

Mutta miten poistaa gravitaatio sitten aivojen synapseista... siinäpä suurempikin Higgs-hiukkasiakin koskeva kysymys sitten.... kuten joku vetosäde tai traktorisäde avaruusjutuissa, eli gravitaatiohiukkasten täydellinen hallinta?

Anonyymi kirjoitti:

Noniin nyt tuli oikea vastauskin... eli tässähän oli vain kysymys sitten pohjimmiltaan aivojen synaptisesta toiminnastakin... ajattelin heittää pohdinnan, tulihan kunnollinenkin vastaus.

Mutta miten poistaa gravitaatio sitten aivojen synapseista... siinäpä suurempikin Higgs-hiukkasiakin koskeva kysymys sitten.... kuten joku vetosäde tai traktorisäde avaruusjutuissa, eli gravitaatiohiukkasten täydellinen hallinta?

Lue lisää

Viisastutte kuoltuanne 😄 kun sitten vasta tiedätte paremmin, Jumalan armosta❤

Kyllä, näin juuri.

Tiedostava kuolevainen olento keksii itselleen ja toisilleen kaltaisilleen tarinan jotta kestää paremmin omaa ja toisten kaltaistensa kuolevaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, näin juuri.

Tiedostava kuolevainen olento keksii itselleen ja toisilleen kaltaisilleen tarinan jotta kestää paremmin omaa ja toisten kaltaistensa kuolevaisuutta.

Lue lisää

Elämäsi on aika onttoa mutta kuolemasi jälkeen tiedät paremmin ja viisastut siis❤

Ja toinen, teksti, jonka mieluusti "kuulisin" omissa hautajaisissani, tulee Aaron Freemanilta. Me kuolemme ja katoamme, mutta energiamme jää:

“You want a physicist to speak at your funeral. You want the physicist to talk to your grieving family about the conservation of energy, so they will understand that your energy has not died. You want the physicist to remind your sobbing mother about the first law of thermodynamics; that no energy gets created in the universe, and none is destroyed. You want your mother to know that all your energy, every vibration, every Btu of heat, every wave of every particle that was her beloved child remains with her in this world. You want the physicist to tell your weeping father that amid energies of the cosmos, you gave as good as you got.

And at one point you’d hope that the physicist would step down from the pulpit and walk to your brokenhearted spouse there in the pew and tell him that all the photons that ever bounced off your face, all the particles whose paths were interrupted by your smile, by the touch of your hair, hundreds of trillions of particles, have raced off like children, their ways forever changed by you. And as your widow rocks in the arms of a loving family, may the physicist let her know that all the photons that bounced from you were gathered in the particle detectors that are her eyes, that those photons created within her constellations of electromagnetically charged neurons whose energy will go on forever.

And the physicist will remind the congregation of how much of all our energy is given off as heat. There may be a few fanning themselves with their programs as he says it. And he will tell them that the warmth that flowed through you in life is still here, still part of all that we are, even as we who mourn continue the heat of our own lives.

And you’ll want the physicist to explain to those who loved you that they need not have faith; indeed, they should not have faith. Let them know that they can measure, that scientists have measured precisely the conservation of energy and found it accurate, verifiable and consistent across space and time. You can hope your family will examine the evidence and satisfy themselves that the science is sound and that they’ll be comforted to know your energy’s still around. According to the law of the conservation of energy, not a bit of you is gone; you’re just less orderly. Amen.”