punoessa aikaista omelettia
kultaisin hiuksin
ehdin jo ajan peilistä nahdä
miten haihtuu
katseestasi näkymätön jää
Ei kylmä askelten lävitse
yletä enää arkaan kantaan
Ei upota vielä
lämmin auringon katse
minuun tuoksujaan
Mattopiiskallisen verran
kehtaan kaikuna paukuttaa
huolimatta siitä
että minäkin olen vain ihminen
joka siivoaa
Elämänsä piilot
ajan kätköt
pimeän pelot
pienet pölypallot
sinutkin
kai
kultaisin hiuksin
ehdin jo ajan peilistä nahdä
miten haihtuu
katseestasi näkymätön jää
Ei kylmä askelten lävitse
yletä enää arkaan kantaan
Ei upota vielä
lämmin auringon katse
minuun tuoksujaan
Mattopiiskallisen verran
kehtaan kaikuna paukuttaa
huolimatta siitä
että minäkin olen vain ihminen
joka siivoaa
Elämänsä piilot
ajan kätköt
pimeän pelot
pienet pölypallot
sinutkin
kai
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä on välillä siivota, piiskallakin hakata,
mutta, että minäkin olen kohta ehkä vain
pölypallo pakkashangella !