Ammattikorkean henkilöstö kertoo, että "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.".
Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Vastaukset 117
Vanhimmat
Ammattikorkeissa on normiopiskelijoita:
- osa tullut lukiosta matikkapainotuksella, takana ruotsin viitosten rivi,
- osa tullut ammattikoulusta ja taskussa kymmenen sanaa ruotsia,
- osa ollut lukion tai amiksen jälkeen kymmenen vuotta töissä tarvitsematta ikinä ruotsia,
- osa maahanmuuttajataustaisia,
...
Tähänkin voisi joku vastata!
Insinöörit odottavat edelleen!
"Ammattikorkean henkilöstö kertoo, että "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta."
Kanske det i det fallet skulle vara orsak att byta namn från "Yrkeshögskola" till "Elementär hjälpskola för tröga"?
Vai ovat ruotsintaidottomat suomalaisinsinöörit mielestäsi hidasälyisiä.
Mieti hetki.
Kenties hidasälyisiä ovatkin ne, jotka jaksavat pakottaa muita ruotsillaan, vaikka Ruotsin vallan ajasta on kulunut jo yli 200 vuotta.
"Vai ovat ruotsintaidottomat suomalaisinsinöörit mielestäsi hidasälyisiä."
Ja och och attitydproblem klassas lika.
"ja ja och och" asenneongelmat
Palvelupakkoruotsin perustahan on vanhan eliitin varallisuudessa ja asenneongelmissa.
Tekniikan miehet ovat tottuneet arvioimaan, mikä toimii ja mikä ei.
Pakkoruotsi ei tomi, kenellekään.
Miksi siis sen insinööriparan on osattava ruotsia?
"Tekniikan miehet ovat tottuneet arvioimaan, mikä toimii ja mikä ei."
Vad vet du om det?
;)
Sinulla ei siis ole aavistustakaan siitä, miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia.
Eikä kenelläkään muullakaan tällä palstalla.
Mutta pakottaa pitää...
Så du medger själv att du inte har en aning om ingenjörernas (läroverk) abilitet att avgöra vad som fungerar och vad som inte fungerar?
Trots det måste man komma med insikter. . . . .
Myönnetään, olen opettanut insinööriopiskelijoita. Hyviä tyyppejä.
Undra på att de inte kan elementära saker i det fallet.
Niin kultaseni, he opiskelevat ohjelmointia, matematiikkaa, fysiikkaa ja oman erikoistumisalansa syventäviä opintoja.
Sinä voit kutsua asiantuntijoita hidasälyisiksi, jos haluat. Mutta se vain kertoo sinusta.
Jag har en insinööri i familjen,(finskspråkig men svenska talar han utmärkt )när det sen gäller vanliga normala sysslor så har han nog tummen mitt i handen.
;)
Olisiko liian paljon ruosinkielen opettajiksi opiskelleita työttöminä ja verkostoituivat "vaikutusryhmäksi " jotta tulivat tempputyöllistetyiksi ?
Ihan fundamenttiin tarkastelua kohdistaakseni lohkaisen että : jos joku tärkeä asia esim. idea/ innovaatiotasolla takertelee käännösongelmissa niin ainakin tähänasti on kääntäjä löytynyt .
Nimimerkki : Vanha ope
Erään tj:n käsitys:
Suomalaisen liike-elämän kannalta ruotsin puhuminen on Viitasen mielestä vakavampi asia kuin tajutaan."Ei kielipoliittisesta vaan liiketaloudellisista syistä."Viitasen mukaan kansainvälisissä suuryrityksissä kehitys käy maaorganisaatioista kohti pohjoismaisia organisaatioita. Suomen on otettava niistä oma osansa kykyjen mukaan."Pohjoismaat on ensisiinen pelikenttä, ja sen takia ruotsin kielen opiskelu on ihan keskeistä", Viitanen sanoo.
Jaska+on+käsitellyt+Blogissaan+Novartiksen+Viitasen+puheita:
Det är så sant så. Olika landsorganisationer slås samman till en nordisk funktion och den funktionen fungerar sedan från något land kring Östersjön där behövliga kunskaper finns, språkkunskaper inkluderade.
Vi har sett många nordiska huvudkontor bildas i Sverige och i Stockholm men nu har Estland och Tallinn börjat konkurrera. Vänta, se och häpna.
P.S. varken i Stockholm eller Tallinn finns det någon som helst efterfrågan på läroverksingenjörer vars kommunikationsmöjligheter är begränsade till finska och tankeroengelska med rally accent.
Myös pohjoismaisissa yrityksissä englanti on pääkieli.
Novartis on muuten Sveitsiläinen yhtiö eli sen pääkonttorissa puhutaan paitsi englantia myös saksaa ja ranskaa. Puhutaanko myös ruotsia, en tiedä.
On pääsääntö ja siihen nähden on vähäisempi määrä poikkeuksia.
Pääsääntö on tärkein, koska se pätee useimmissa tapauksissa.
Pääsääntö kansainvälistymistään aloittelevalle suomalaisyritykselle on :
Älä missään tapauksessa aloita kansainvälistymistä Ruotsista. Älä perusta sinne tytäryritystä tai uhraa sinne merkittävää markkinointipanostusta. Miksi ? :
a / Ruotsalaisilla on negatiivinen perusasenne suomalaistuotteisiin nähden (vs. saksalainen, tanskalainen, tai mikä tahansa ruotsalaisen arvostama valmistusmaa.
Taustasyy: Parjaus- ja hyväksikäyttöperinne (en finne igen, vuosisatainen Suomen kuiviin imeminen taloudellisesti ja sotilaallisesti). Asennetta ovat suomenruotsalaiset etenkin aikaisemmin edistäneet, eikä asenne ole kaikilta näiltä vieläkään kadonnut.
b/ Ruotsin markkinat eivät ole juurikaan omia markkinoitamme laajemmat, tai ne ovat jopa suppeammat kuin Suomella, kun vaikka Venäjän mahdollisuudet muistetaan.
MUTTA paljon vakavampaa on, että Ruotsissa tehdään juuri samoja ja samankaltaisia tuotteita, ja ruotsalaiset voimakkaasti suosivat niitä - vaikka ne olisivat huonompiakin.
Myös moni suomalainen (nimenomaan moni suomenkielisistä) ostaa ensisijaisesti ruotsalaistuotteita (Löfbergs Lilaa, Volvon, jopa Pripps Öliä = pullotettua pesuvettä ja äärimmillään jopa ruotsalaista siirappi- ja näkkileipää ja Victoriankuvia !!!!). Se heikentää suomalaistuotteen asemaa omassakin maassa.
Ei ole harvinaista että suomalaistuotteen lanseeraus Ruotsiin johtaa kilpailevan ruotsalaistuotteen lanseeraukseen Suomeen. Siihen onkin on ylivoimaetuina täällä ilmainen ruotsalais-infrastruktuuri ja innokkaat suomenruotsalaiset markkinamiehet.
Et liene kuullut suomenruotsalaisesta, joka markkinoisi supisuomalaisia tuotteita Ruotsiin. Kyllä tätä työläämpää tehtävää suostuu tekemään vain suomensuomalainen.
Pääsääntö ulkomaille laajentumisen aloittamisille ja vientilanseerauksille on:
Keskelle isoa markkina-aluetta maahan, joka suhtautuu myönteisesti Suomeen ja kunnioittaa suomalaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia saavutuksia ja käsittämätöntä sankaruutta sodissa. Ensi valintoja ovat siksi esimerkiksi Hollanti, Saksa, Puola, Sveitsi.
Tarkempi valinta riippuu yrityksen tuotealasta.
Suurella kilpaillulla markkina-alueella innovaatiot pulpahtavat esiin ja niitä pääsee heti itse markkinoimaan tai niiden johdosta sopivasti muuttamaan suunnitelmia.
Kun siellä muutamassa vuodessa luo viisaan perustan ja paremman kilpailukyvyn, voi myydä Ruotsiinkin aivan eri teholla kuin itse Ruotsista, tai vain Suomesta.
Näistäkin syistä johtuen on pakkoruotsista pakko luopua. Tarvitsemme laajuutta saksan, ranskan, venäjän ja muiden keskeisten kielien osaamiseen, ja valinnaisuus pakollisissa kielissä on välttämättömyys. KAIKKI ruotsinkelisetkin suomalaiset sen ymmärtävät, joka täällä esiintyvät pakotuskiihkoilijat.
Pääsääntöön vientimaista on tietysti poikkeuksia, mutta järkevyysmielessä on Ruotsi aika harvoin sellainen.
Kun puhutaan pohjoismaisista yhteyksistä, tulisi muistaa, että Ruotsissa on verraten suuri ruotsinsuomalainen ryhmä. Suomalainen tausta (påbrå) on yli 700 000:lla vakituisesti Ruosissa asuvalla ihmisellä. Ruotsissa ei tilastoida asukkaiden ensikieliä, mutta arvioidaan, että noin 210 000 - 220 000 ruotsalaista eli siis ruotsinsuomalaista käyttää suomea yhtenä arkikielenään. Suomen kieli on meänkielen, saamen, jiddishin ja romanin ohella virallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Muistaakseni noin 70 kuntaa kuuluvat tässä maassa ns. suomalaiseen hallintoalueeseen, joissa on järjestetty lakisääteinen mahdollisuus käyttää suomea lastenkasvatuksen, vanhustenhoidon ja yleisen kunnallisen tiedotuksen aloilla. "Pakkosuomeen" tämä ei Ruotsissa johda eli suomi ei ole järin suosittu aine esimerkiksi yliopistoissa. Esimerkiksi Göteborgin yliopistossa sen opettamisesta on luovuttu, mikä on outoa, sillä Göteborg on yksi keskeisimmistä ruotsinsuomalaisten asuma-alueista.
Eihän vientiteollisuus välitä siitä mitenkä se kielitaito on hankittu, pakolla vai ilman. Viennissähän on kyse myös luottamuksesta , kumpaankohan se ruotsalainen ostaja luottaa helpommin, sujuvasti englantia ja ruotsia puhuvaan vienti-insinööriin joka taitaa ns small talkin myös sujuvasti ruotsiksi vai insinööriin joka tankeroanglannillaan solkkaa jotain numeroita josta ei ota aina pirukaan selvää.
Miksi se ruotsalainen luottaisi yhtään enempää insinööriin joka puhuu tankeroruotsia?
Iso osa suomalaisista lausuu kumminkin englantia melko englantilaisittain kun taas kaikki suomenruotsalaiset puhuvat tankeroruotsia.
-+Vientiteollisuudessa+työskentelee+arviolta+noin+400+000+suomalaista+(noin+7,3+%+väestöstä).+
Vientikaupassa on merkittävä kilpailuetu, kun puhuu asiakkaan kieltä. Puhujaksi valitaan tietysti sujuvasti ruotsia osaava, mutta tällaisissa firmoissa usein muidenkin työntekijöiden edellytetään osaavan ruotsia jollakin tasolla. Minulla on kokemusta tällaisesta firmasta, ruotsin osaaminen oli selkeä etu.
Kieliaktiivi tuo aina esiin, kuinka vain "maailmankielet" ovat tärkeitä, ei ruotsi. Tosiasia kuitenkin on, että vientikauppamme on suurimmaksi osaksi Saksaan ja Ruotsiin suuntautuvaa. Ja työpaikkailmoituksissa suomen, englannin ja ruotsin osaajia haetaan selvästi eniten.
Että sitten pakkosaksa insinööreille vai? ;)
Mitäs jos nyt vaan annettaisiin ihmisten valita opiskelemansa kielet. Englantikin on valinnainen ja hyvin on valittu.
Muistan taas, miten taannoin kuuntelin teknisen korkeakoulun ruotsinopettajan kertomusta siitä, miten vanhempi mies palasi työelämästä opiskelijaksi vain tehdäkseen ruotsinopinnot ja miten sisukkaasti hän opiskeli kieltä valmistuakseen - ja kunnellessani mietin, miten käsittämättömän turhaa ja kallista ja alentavaa...
Ruotsi toimii meillä karsivana tekijänä jokaisessa vaiheessa, niin toiselle asteelle hakeuduttaessa kuin sieltä valmistuessa, niin korkea-asteelle hakeuduttaessa kuin sieltä valmistuessa. Miten voi olla näin maassa, jossa toisaalla vaaditaan työurien pidentämistä ja opintojen järkevöittämistä?
Suurin osa suomalaisista ei osaa englantia sellaisella tasolla, että sillä voisi keskustella. Sillä osalla joka pärjää englanniksi, suurin osa puhuu niin kammottavaa englantia, että korvia särkee. Sitten on poikkeukset jotka puhuvat ja kirjoittavat englantia todella hyvin.
Se, että suomalaisilla on asiat näin, ei tarkoita sitä, että ne välttämättä olisi muilla paljon paremmin mutta suomalainen englantiaksentti on kyllä aivan omassa luokassaan banglishin joukossa. Rallybanglish anyone?
"Myös pohjoismaisissa yrityksissä englanti on pääkieli."
Påstående styrker att du aldrig har jobbat på ett sådant. Engelskan är på riktigt helt strunt samma i internationella bolag eller i nordiska bolag i fråga om hur människor arbetar eller umgås sinsemellan. Resultaten presenteras ofta på engelska, ifall att det är kundens officiella firmaspråk annars används lokalspråken.
Insinöörien ammattilehdessö:
"--- Opetuksessa on aina painotettu matemaattisia perustataitoja sekä tekniikkaa ja sen ajankohtaisia sovelluksia suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. --- Ammattikorkeakoulut korvasivat 1990-luvulla teknilliset oppilaitokset ja opistoinsinöörien koulutusohjelmat päättyivät. --- Kallista työvoimavaltaista lähiopetusta korvattiin yleisesti itseopiskelulla, niin että nykyiset ammattikorkeakouluinsinöörit saavat vähemmän opetusta kuin teknikot aikoinaan. Jotain ammattikorkeakoulu-uudistus toi sentään lisääkin. Insinöörikoulutukseen tuli kaikille pakollinen ruotsin kieli, jota ei voi korvata millään muulla kielellä tai ammattiaineella. ---
Ammattikorkeakoulujen pakkoruotsi, suomalaisten poliitikkojen päättämä koulutus- ja kielipoliittinen linjaus, syntyi kotimaisen kielivähemmistön ajamien poliittisten lehmänkauppojen sanelemana, ei insinöörien ammatillisten tarpeiden edellyttämänä. Insinöörit tarvitsisivat pakolla opetetun ja huonosti opitun ruotsin asemesta monipuolisempaa kielitaitoa. ---
Harva insinööri hakeutuu kaksikielisen kunnan tai valtion virkaan, jossa ruotsia yhä muodollisesti vaaditaan ja vielä harvempi noissakaan tehtävissä ruotsia aidosti tarvitsee. Insinöörinpakkoruotsi on kielipoliittinen symboli, joka tulee kalliina rasitteena lopettaa mitä pikimmiten.
Missä vaiheessa insinöörit ovat muuttuneet kielitaidottmiksi "paroiksi" ??
Censuren har tagen i bruk. Sanningen och fakta har blivit för tyngande. Får se när hela kedjan ryker p.g.a. desperation då argumenteringen inte biter på någon?
Ruotsin osaaminen ei ole kielitaidon synonyymi.
Morjes,
minä vanhana insinöörinä voin teille kertoa, että nimenoman ruotsinkieli on avain muille germaanislle kielille, siis suomalasille.
Ja muutenkin, kielitaidolla oppii katsomaan asiat muiltakin kannoilta kuin ...
.... mitä media syöttää.
Kohta ollaan Suomessakin sillä henkisellä tasolla kuin jenkit: totuus tule tv:stä ja vain sieltä, kunhan osaa näppäillä oikean kanavan.
Ruotsin kielellä ei tee maailmalla mitään ja englantia puhuu kaikki.
Miksi pitäisi opetella joku täysin hyödytön kieli?
Ruotsin kielellä ei ehkä tee Tahitilla mitään, mutta sitä opiskellaan Suomessa ennen kaikkea työelämän vaatimuksia varten. Sillä siis tekee nimenomaan Suomessa ja Pohjoismaissa jotakin. Ja nämä alueet ovat suomalaisten suurin työllistäjä.
Ei, insinööri ei tarvitse ruotsia Tahitilla, eikä Turussa eikä Helsingissä eikäTampereella eikä...
Muutamat kieliaktiivit eivät tarvitse ruotsia ja eivät varmaan ole tarvinneet ranskaa tai saksaakaan, mutta jauhavat täällä ruotsin hyödyttömyydestä samalla, kun ihmiset yrittävät kertoa siitä, kuinka ruotsista ja eri kielistä on ollut heille hyötyä työmarkkinoilla. Tällainen keskustelu on ilmeisen hankalaa kieliaktiiville, koska ilmeisesti kielitaitoinen ihminen on sitten jonkinlainen uhka.
Eikä ruotsia taitava diplomiekonomi tarvitse opistoinsinööriä pilamaan myyntitöitä, joten joo - annetaan suomalaisen sekundainsinöörin taantua rauhassa fennon tasolle. Sitä ne varmaan sisimmissään haluaa ja molemmat äänestää Talaa ja sitä toista Don Quijotea kun tulevaisuudesta päätetään?
Sipilä är väl ett utmärkt exempel.
Så är det. En stark övertygelse räcker inte fast man delvis kör för rätt saker men skickligheten fattas. Det att verktygsbacken består av en enda slägga gör inte saken bättre.
Sedan var där ju den 3dje beskattaren som sänkte skutan. De röda och de andra röda hann tyvärr bli så förtjusta i en 3dje beskattare att ni nog har den före nästa riksdagsval.
Mielestäsi insinööreille pitäisi päinvastoin jo opintojen alkuvaiheessa tuoda esiin kielitaidon merkitys. Tätä kyllä tehdäänkin, kun eri alojen ammattilaiset käyvät puhumassa korkeakouluissa. Mutta koskaan ei voi kielitaidon merkitystä korostaa liikaa.
Joo, aika suppea on käsitys insinöörien toimenkuvasta, jos kuvitellaan että insinöörit olisivat ammattiryhmä, joka ei tarvitse monipuolista kielitaitoa.
Kielet kirjotetaan pienellä alkukirjaimella.
Insinöörit eivät tarvitse pakkoruotsia - monipuolinen kielitaito on sitten omassa harkinnassa ja alasta/yksilöstä riippuvaa.
Ei insinöörin tarvitse elää ilman musiikkia, kuvataidetta tai ilmaisutaitojakaan - muttemme silti vaadi heiltä vuosien panostusta näihin.
Elämä on valintoja täynnä.
On auttamattoman vanhakantainen ajatus, että jokin tietty ammattikunta - tässä tapauksessa insinöörit - eivät tarvitsisi kielitaitoa. Insinöörien odotetaan nykyään osaavan aika monenlaisia asioita, myös hallitsevan eri kieliä.
Joku voi tarvita jotain kieltä ja sen opiskelee. Joku voi tarvita vaikka käsilläkävelyn taitoja ja liittyä sirkukseen. Luultavammin insinööri tarvitsee kyllä uuden ohjelmointikielen.
Kysymys kuului, miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia.
Tietysti ammattikorkeakouluissa on paljon suuremmat ongelmat ruotsin suhteen, siellähän iso osa opiskelijoista tulee ammattikoulusta tai lukiotaustalla mutta vuosia tai vuosikymmeniä lukion jälkeen, eivätkä hekään ole ruotsia tarvinneet.
Noilla samoilla ryhmillä ei kuitenkaan ole ongelmia englannissa eli kielessä jota tarvitaan kaiken aikaa.
Mutta olen keskustellut myös teknisen korkeakoulun ruotsinopettajan kanssa ja tiedän, että ongelmia on paljon sielläkin. Savolaisvitsit voi nyt jättää omaan arvoonsa.
Ja kysymys on edelleen sama: Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
"Noilla samoilla ryhmillä ei kuitenkaan ole ongelmia englannissa eli kielessä jota tarvitaan kaiken aikaa."
Älä nyt puhu julkisesti paskaa. Eihän ne tollot osaa edes kolvata, saati nyt puhua ulkomaankieltä kun kotimaisetkin tökkii.
Osalla on maahanmuuttajatausta, jolloin suomi voi olla haaste, toki onhan myös englanninkielisiä linjoja.
Ruotsille nyt ei ole mitään tarvetta. Se tietysti tökkii. Turhakin on.
Englanti on näillä miesvaltaisilla aloilla yleensä hyvä.
Ännu djupare tramp i klaveret. Finska läroverksingenjörer har i allmänhet en taskig engelska och ibland en skraltig finska med.
Invandrarna skulle i regel hellre lära sig svenska, men det går givetvis inte då de som har lärt sig svenska har klarat sig så bra och kvaddat (den med skattepengar betalda) mamu businessen för junttarna. Bättre att mumla ugriska i skogarna sinsemellan istället för att förvärvsarbeta på svenskspråkiga områden då fenno bestämmer.
Inte tror du väl att någon anställer en halvt eller kvartsutbildad då helt utbildade finns på marknaden för samma pris? Varför sätta krokben för sig själv med så simpla saker - o, Lapshulluin?
Euroopassa on pilvin pimein päteviä insinöörejä ilman pakkoruotsia. Ruotsi ei pätevöitä mihinkään tekniikan osa-alueeseen.
Så är det men de gör sina jobb på tyska, franska, italienska och exempelvis portugisiska eller spanska. Den finska läroverksingenjören är helt H.Moilanen i det sällskapet.
Vi i Norden som ser efter vår utbildning jobbar givetvis på svenska och besitter kunskaper i några andra språk med som t.ex. i finska. Finskan kan i detta fall ses som en krydda till huvudrätten som är svenska. På bara kryddor lever endast kryddhandlaren som även den talar svenska.
Kunde det vara en idé att sluta detta fruktlösa gnällande beträffande andras kunskaper då de andra redan besitter behövliga kunskaper och är föga intresserade av dem som föll på efterkälken? De som ligger framför oss i karriären är intressanta, inte de som vi lämnade redan i startställningarna.
Täällä+on+annettu+insinöörin+pakkoruotsille+selitykseksi++vienti,+vienti+ja+vienti.
Också här censureras sådana insikter som att det är folket som har valt att man besitter bägge nationalspråken till någon grad före läroplikten är slut. Inte exportingenjörerna.
Duger det inte kan man alltid starta ett sjunde medborgarinitiativ eller fast flytta österut där kraven är på invånarna för en fenno är på en behagligare nivå.
Arvelet siis, että kansa tahtoo, että insinöörit osaavat ruotsia?
Hur är det nu riktigt med den där läsförståelsen?
Finlands folk har gjort sitt val. Läroverksingenjörer är ingen särgrupp. Skulle de vara det skull väl presidentens nyårstal börja med; medborgare, läroverksingenjörer . . .
Har nu inte följt med men säg du, är det så som Niinstö påbörjade sitt tal senast?
Minä muistan vielä presidentin uuden vuoden puheen:
"ON MUISTETTAVA, kenelle ja miksi me tätä suurta tarinaamme kirjoitamme. Teemme sen lapsillemme. Kasvatamme heitä sanoillamme ja esimerkillämme. Ja teoillamme muovaamme maailmaa, joka heille jää. Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan."
Tässä on aika lailla sisältöä mietittäväksi.
Arvelet siis, että insinöörin on osattava ruotsia, koska Niinistö ei ole erityisesti insinöörejä siitä vapauttanut?
Är inte finska läroverksingenjörer medborgare enligt dig som påstår att du har utbildat sådana?
Nyt aletaan olla kehällä. Virkaruotsi on siis pakko, koska se on pakko.
Niin, ei näy muita argumentteja kuin pim ja poks. Ehkä se oli tarkoituskin.
De var tydligen för tunga i och med att de nu är avlägsnade? Undrar just vem som anmälde även dessa?
Insinööri tässä. Amk, erikoistunut kemiantekniikkaan. Konsultointihommissa. Ruotsille on käyttöä päivittäin työasioissa. Englannillekin. Nykyään kaikki opinnot pitäisi olla englanniksi, koska se on insinöörien yhteinen kieli. Suomea puhutaan vain vanhanliiton papparaisten kanssa. Kieliopinnoista suomi on siis turhin insinöörille.
Englanti ok, mutta miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Varför är engelskan OK? Det bor knapp folk med engelska som modersmål i Norden och snart inte heller inom EU. Engelskan verkar mera som slöseri med resurser än OK.
Tee englannista oma aloitus.
Nyt haetaan vastausta kysymykseen "Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?"
Oj,oj,oj, kom det nu på tassen igen? Man kan verkligen hoppas för de stackars ingenjörsstuderandes skull att "RuotsiValinnaisesti" som lärare bara är en produkt som en synnerligen enkelspårig fantasi har tagit fram.
Något mera dövört och blindögt har lärarväsendet knappt skådat? Svar på tal så det understa har censurerats men inget går fram. Kanske en karriär som foliehattsförsäljare skulle vara något?
Evvk :)
Asiaan.
Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Undrar om inte tanterna och de spänstiga unga männen på pärtkogsväveriet har varit tvångsinvolverade i "diskussionen" redan en längre tid? De ligger inom rimlighetens gränser att anta diskussionen inte har burit speciellt mycket frukt - så nu rasas det här.
"Et hyväksy sitä, että jollekin on ruotsista hyötyä."
Tietysti hyväksyn. Jollekin kyllä, suurimmalle osalle ei. Silloin ruotsi ei voi olla pakollinen kaikille.
10%:n+vienti+Ruotsiin+ja+Niinistön+puhe+eivät+nyt+vaan+ole+vastauksia.+Ei+liioin+se,+että+pakko+on+pakko,+koska+se+on+pakko.
Palataan alkuun.
Ammattikorkean henkilöstö kertoo, että "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.".
Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Ovatko kaikki insinöörit näitä heikon lähtötason omaavia sinun maailmassasi? Ilmeisesti.
Minä tunnen ihan toisenlaisia insinöörejä. Kielitaitoisia ja fiksuja.
Nyt ei puhuta sinun insinööreistäsi vaan insinöörien koulutuksesta ylipäätään, missä pakkoruotsi on ongelma monelle.
Asiallinen kysymys on, miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia...
Riittääkö sinulle, että sotket keskustelun, kun et pysty enää osallistumaan?
Se sotkeminen nyt ei paljon vaadi. Kohota hiukan rimaa.
Mitä insinööri tekee pakkosuomella? Helppo kysymys. Miksi pitää olla noin agressiivinen? Miksi et voi vaan vastata, että mitä insinööri tekee pakkosuomella?
27 ylemmän amk-opinnäytetyön uudelleentarkistus paljasti: lähes kaikissa plagiointeja – asiantuntija tiedevilpistä: "Tilanne on vakava"
tämäkin on ruotsinkielisten syy
Huonoa opetusta tai oppilasainesta joka saakin karsiutua pois.
Itsekin jurnutin ruotsinkielenopiskelua vastaan mutta sitten tulin esipuberteettiin, viisastuin ja hoitelin opinnot kunnialla. Miten siellä?
Ruotsi ei karsi minkäään muun maan insinöörejä joten tuntuu oudolta että ainoadtaan suomalaisen insinöörin on osattava ruotsia.
No onneksi Suomen ruotsia puhuvat insinöörit ovat tuottaneet niin paljon hyvää viime vuosina että kohta ollaan taloudessa päästy jo vuoden 2008 tasolle. Ehkä insinööreille kannattaisi sittenkin opettaa jotain muuta kuin ruotsia?
"Ehkä insinööreille kannattaisi sittenkin opettaa jotain muuta kuin ruotsia?"
Det blir bara snurrigare. Först lär sig inte de stackars ingenjörerna svenska men absorberar det dåligt. Nu när påsken börjar vara i finalstadiet och Lapshulluin har hittat sig en ny profil är svenska det enda som finska ingenjörer mera undervisas i. Det är ganska snabba vändningar i yrkesskolorna?
Hur är det, hör ni spaltens ingenjörer? Då ni räknar hållbarheten i någon bro, säg Replotsbron, kör ni med konjunktioner och adverb i svenska tillsammans med Katekesen eller håller ni er till hållfasthetskalkyler? Det är nu lite oklart här på spalten för språkpolitik.
"Ruotsi ei karsi minkäään muun maan insinöörejä joten tuntuu oudolta että ainoadtaan suomalaisen insinöörin on osattava ruotsia.
"
Jos karsiutuu ruotsin takia, niin kannattaisi ehkä tsempata vähän enemmän. Kun minä olin opiskelija, ongelmia tuotti latina monelle. Latina oli monin verroin vaikeampi kuin ruotsi.
Latina on myös lähes yhtä hyödyllistä kuin ruotsi.
Det har skett vaktbyte?
Eiköhän se mene toisin päin. Ruotsi on lähes yhtä hyödyllistä kuin latina. Latina on sentään sivistyskieli.
Latina on varmasti sivistyskieli tosin ei kovinkaa elävä semmoinen. Myös ruotsi on kuulemma sivistyskieli, tosin ainoastaan Suomessa.
No+nyt+on+yli+sata+viestiä+kasassa:
Runoja, kuomaseni, runoja ja rakkaudentunnustuksia, riimejä ja riettaita ralleja, rukouksia ja rappiotaidetta, riskianalyysejä ja reseptejä, rankkoja raportteja, ...
"- kaikki muun maailman insinöörit voivat perustaa pätevyytensä matemaattisluonnontieteelliseen ja tekniseen osaamiseen"
Suomessa ongelma sekä perusopetuksessa että lukiossa on liian vähäinen kiinnostus luonnontieteellisiin aineisiin. Miten siis pakkoruotsi sopii tähän kuvioon? Eikö koululaisten pitäisi ennen kaikkea motivoitua ylipäänsä kouluun ja sitten mielellään myös kouluaineisiin ja sitä kautta opiskeluun?
Är alla ingeniörstuderande dyslektiker ? Finskspråkiga kan också lämna bort svenska i studentskrivningarna.
Kielellisen oppimisen vaikeuksien kirjo on laaja - kuka saa dysleksiadiagnoosin, kuka lukivaikeuden, kuka jää ilman diagnoosia muttei silti opi arjessa käyttämätöntä kieltä helposti...
Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö vaikeus olisi todellinen, jos se haittaa opiskelua. Kukaan ei tahallaan tee itselleen sellaista kiusaa.
Inte är man bara lite på sidospår samt ute och cyklar. Påsken har gått och där vi andra har fått solsken, umgänge med kära, god mat och ett gott humör har du bara fått på nöten. Tycker du att det är ett vettigt sätt för en ex-lärare (enligt egen utsaga) att spendera sin tid på? Om, så hur borde lärarkåren utvecklas?
Kun et pysty argumentoimaan, yrität käydä kiinni toiseen keskustelijaan - se on tiedätkö todella rankan luokan argumentointivirhe.
Aurinko paistaa nytkin ja parvekkeelta tulvii linnunlaulu, olen pessyt parveketta ja istutellut kukkia samalla kun käyn naputtelemassa näitä. Ihan ok, kiitos. Samaa sinulle!
Kouluamme ei ole suunniteltu erityisoppilaita varten, vaan ihan keskiverto-oppilasta varten. Erityisoppilaat saavat koulussa nykyään kaiken tarvittavan tuen, ja siksi opetusohjelmia ei muuteta heidän takiaan.
Opetussuunnitelmiin voidaan kirjata vaikka käsilläkävelemisen pakko ja sitten karsia ihmiset sen avulla. Siinä vaan ei ole mitään järkeä, aivan kuten ei ole järkeä pakkoruotsissa. Pakkoruotsin todellinen peruste on vain niissä eduissa, joita kaksikielisyysnäytelmä tuottaa pienelle joukolle...
Jos joku haluaa kävellä käsillään ja puhua ruotsia, niin ihan vapaasti.
Koulu muuten suunnitellaan nimenomaan erilaisia oppilaita varten. Ei elätellä enää harhaa "keskiverto-oppilaasta", joka jyrää muitten tarpeet ja tavoitteet. Yksilöllistäminen on opetuksessa (varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluopintoihin asti) avainasemassa.
Peruskoulussa otettiin aiemmin huomioon se, että oppilaat ovat erilaisia ja eri tasoisia. Nyt opiskellaan yhdessä ja samassa luokassa. Tämä on vienyt peruskoulua huonompaan suuntaan, koska kurinpito-ongelmat ovat kasvaneet koko ajan.
Toisaalta oppilaat nähdään enemmän yksilöinä, mutta mitään konkreettista parannusta tämäkään näkökulma ei ole tuonut peruskoulun tasoon tao kurinpitoon.
Ja vielä: Peruskoulu luotiin alunperin kaikkia varten, ei erityisoppilaita varten. Peruskoulun perustehtävä on edelleen sama: antaa perusopetusta kaikille.
Kurinpito ei ole peruskoulun suurimpia ongelmia. Ne ongelmat, jotka oppilailla on, vaativat muuta kuin kuria.
Erityisoppilaita on noin kolmannes - siis lapsia, joilla on erityisiä haasteita opiskelussa mutta myös omat vahvuutensa.
Käsieni läpi kulkee niin monen luokan tiedot. Kolmannes on aika hyvä arvio, osa yleisessä, osa tehostetussa ja osa erityisessä tuessa.
Jaksat olla niin aggressiivinen...
Tarkoitit tätä: "Peruskoulun oppilaista 17,5 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2017. Tehostettua tukea sai 54 300 eli 9,7 prosenttia peruskoulun oppilaista ja erityistä tukea 43 100 eli 7,7 prosenttia peruskoulun oppilaista. "
Tästä nyt puuttuu se yleinen tuki. Yleisessä tuessa ei velvoiteta antamaan erityisopetusta, mutta kyllä sitä annetaan.
Pointti on se, että ruotsi on ongelma kaikissa opinnoissa:
Ammattikorkean henkilöstö kertoo, että "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.".
Koko mielettömyydelle pitää tietysti olla selitys. Ei tarvitse selittää sitä kaikkien kohdalla. Rajataan hiukan.
Miksi sen insinööriparan on osattava ruotsia?
Miksi+9,7%:n+vuoksi+pitää+poistaa+pakollisia+aineita?+
Ei pakollisia aineita vaan pieni vähemmistökieli, jonka ei ensinkään pitäisi olla pakollinen.
Ja tuo prosenttimäärä on sata. Siis poisto siksi, että sata prosenttia nuorista ja aikuisista ansaitsee saada itse valita valinnaiset kieliopinnot.
Är+detta+den+återöppnade+slasktrattsspaltens+snurrigaste+diskussion+hittills?+Som+vanligt+är+de+bästa+inläggen+censurerade+och+någon+totalflippads+proklamationer+kvar+till+100+%+i+bästa+Aller+stil.
Aina umpikujaan joutuessaan pakon puolustaja vetää esiin jonkin näistä
Perustuslaki
Kielilaki
Kielitaitolaki
Opetussuunnitelma
Nyt on tullut uusi kortti
Pakon kriitikot Mosuliin!
Onhan se mukava osoittaa, että ollaan muka niin paljon rahvaan yläpuolella, että pelkkä rienaus riittää.
Evvk
Måste medge att detta verk av vansinne är en absolut pärla och min favorit på spalten. Om det inte med denna klarnar varför spalten borde bommas igen för evigt så kan man inte ge moderatorn ett betyg som släpper den från klassen.
Undrar hur de stackars ingenjörsstuderandena känner igen sig i denna kedja (ids inte kalla det för diskussion)?
Verkar det hela obekant eller är det just såhär som ingenjörsstudierna framskrider nuförtiden? Först tentar man lite hållbarhetslära, sedan kanske något om elektronik och tar på ett lass mekanik, hydraulik eller något annat. Som sist spolar man sina studier med att få hjärnan i knut då det enklaste ämnet, svenskan, skall tentas?
Hur kommer det sig att svenskspråkiga ingenjörsstuderanden blir färdiga trots den mycket svårare och totalt onödiga finskan? Fungerar deras förnuft bättre eller berättas här påskfabler?
Insinöörit eivät todellakaan kannata pakkoruotsia!
Eivät edes naisinsinöörit.
Pitkät loogisen ajattelun opinnot purevat.
Naiset ovat keskimäärin kielilahjakkaampia - saat itse päättää, ovatko alempana, ylempänä vai rinnalla...
Påpekandet var tydligen för eldfängt och försvann. Jag har nog svårt att se hur "Insinöörit eivät todellakaan kannata pakkoruotsia! Eivät edes naisinsinöörit." skulle vara något annat än ett klassande av de kvinnliga studerandena i detta fall i en lägre klass.
Menar, när det nu är frågan om ett ämne som läraren ifråga hatar och påpekar att ingen vill ha den - inte ens grupp X så är det definitivt frågan om en klassificering.
Vad annat än svenskspråkiga, det svenska språket, undervisning i svenska och kvinnor ser du ner på? Profilen blir jämt klarare - inte kan man komma till annat.
Jos kielitaito ruotsissa rapautuu, ei sitä tekohengitetä pakolla edes ylioppilaskirjoituksilla. Rapautuminen kertoo, ettei kielelle ole arjessa sellaista käyttöä, mitä sillä on oletettu olevan.
Miten tämän sanoisi kauniisti. Pakkoa voidaan vetkutella, mutta osaamista se ei nosta eikä tee kielelle tilaa sitä opiskelevien sydämessä. Olisi viisaampaa keskittyä tukemaan sitä ryhmää, joka haluaa opiskella ruotsia.
"Jos kielitaito ruotsissa rapautuu, ei sitä tekohengitetä pakolla edes ylioppilaskirjoituksilla. Rapautuminen kertoo, ettei kielelle ole arjessa sellaista käyttöä, mitä sillä on oletettu olevan."
Jos opiskelee koulussa 7 vuotta ruotsia ja suorittaa sen yo:ssa - siis aivan kuten ennenkin tehtiin - nii missä vaiheessa se rapautuminen alkaa? Nyt puhuttiin korkeakoulussa suoritettavasta ruotsista, joka tänä päivän suoritetaan vielä aikaisemmin siellä kuin ennen, juurikin rapautumisen ehkäisemisesksi.
Jutuistasi puuttuu logiikka!
Vuosikaudet insinöörejä opettaneena, ja itsekin alunperin insinöörinä voin kertoa, että ne muutaman opintoviikon ruotsinkurssit eivät lisää ruotsin osaamista. Ne pystyvät lykkäämään aikaisemman taidon kangistumista ja unohtumista vain parisen vuotta.
Käytännössä sille valtaenemmistölle insinööreistä (ja tradenomeista ym.), jotka eivät ruotsia työelämässä tarvitse, tämä (useimmiten puutteellien) osaamisen virkistys menee Kankkulan kaivoon. Mahdolliset satunnaistarpeet on järkevä hoitaa englannin avulla.
Kannattaa muistaa että nuori opiskelee samanaikaisesti ammattinsa keskeisiä aineita ja ehkä on perustamassa perhettä tai yritystä tai jotakin muuta. Aivot ja muisti ovat silloin täydessä kuormassa.
Ihmisen systeemi on niin ovela että se lykkää turhemmat aiheet (kuten ehkä ruotsin) huonosti palauttavaan taustamuistiin ja sieltä unohduksiin.
Insinööriparka-raukkka-ressukka var helt ensam på andra sidan. Jag hämtade den hit bland vänner för fortsatt beundran. Detta sinnets storverk tål att begrundas.
Det är nog i en klass för sig,det finns oväntade verbala gåvor bland de aktiva.