Nuorten tietokone, älypuhelin ja pleikka yms. pelaamisen lisääntyessä on luonnollisesti ja aiheestakin kasvanut huoli terveydestä ja keskittymisongelmista.
Yleinen mielipide ja käsitys pelaamiseen on pääsäntöisesti huoli pelaamisen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Tietokone yms. ns. ”pleikka”- tai "X-box" tms. Pelaaminen on kuitenkin mainettansa parempi harrastustoiminta, josta voi olla paljon erilaista hyötyä ja kehittävää toimintaa. Liiallisia yleistyksiä tulee tietenkin välttää – jostain tietystä pelistä voi olla hyötyä jossain tietyssä asiassa, mutta se ei tarkoita saman vaikutuksen olevan voimassa kaikkien muidenkin maailman tuhansien pelien kanssa.
Uusimpien tutkimusten mukaan eniten pelaavat pelaavat jopa 21 tuntia viikossa. Yli 70 prosentissa peleistä esiintyi paljon väkivaltaa. Osa pelaa siis jopa 3 tuntia päivässä. Väkivaltaisia pelejä pelaavat lapset ja nuoret ovat joskus aggressiivisia ja levottomia.
Myös väsymys ja keskittymisvaikeudet näyttävät olevan yleisiä vaivoja nuorilla ongelmapelaajilla. Eri tutkimusten mukaan ongelmapelaamiseen liittyviä oireita on lähes joka kymmenennellä digipelejä pelaavista nuorista.
Ongelmallisen pelaamisen ja oireiden syy–seuraus-suhde ole kuitenkaan selvä.
Digipeleillä tarkoitetaan tutkimuksissa tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä sekä mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joista ei voi voittaa rahaa.
Pelaamisella voidaan esimerkiksi hakea lohtua surumielisyyteen, yksinäisyyteen vaikka pelimaailmaan uppoutuminen saattaakin jossain määrin päinvastoin syventää ongelmia.
Sillointällöin pelaamista käytetään pakokeinona, jolloin todellisuuden ahdistavia asioita mennään pakoon sinne tuttuun pelimaailmaan. Se on ihan ymmärrettävää, jotkut purkavat sen liikuntaan tai muuhun aktiviteettiin.
Nämä olivat siis negatiivisia puolia, mutta toistakin tutkimus tulosta löytyy:
3D-Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapeleissä. Kun pelaaja joutuu reagoimaan nopeasti ympäristöönsä ja tarkkailemaan sitä herkeämättä, tähän tarkoitukseen sopivat taidot voivat kehittyä. Tutkimusnäyttöä on lisäksi luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen yhteydestä pelaamiseen, selkeä – voi olla, että luovat ja pulmista pitävät ihmiset myös pelaavat mieluummin kuin muut.
Pelaaminen voi kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja koska ne rakentuvatkin usein onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti niiden ääressä pettymysten käsittelyä. Samalla pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes pelaaja pääsee eteenpäin ja palkitsemalla pelaajan pitkäjännitteisestä yrittämisestä.
Pelaaminen saattaa helpottaa stressiä, tarjoaa positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Kaikki nämä auttavat jaksamaan arkea ja tukevat hyvinvointia. Vaikka pelaamisen hauskuus ja viihdyttävyys saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, niiden roolia ei pidä väheksyä, sillä ihminen tarvitsee elämäänsä itseään miellyttäviä asioita. Se lisää hyvinvointia.
Vanhemmille pelien hyötyjen tarkastelu voi avata laajemman ikkunan omien lasten päivittäiseen pelaamiseen. Hurjaltakin näyttävä peli voi olla lapsen tai nuoren kehitykselle hyödyllisempi kuin mitä ulkomuoto antaa ymmärtää.
Kielitaidon paraneminen on yksi kaikkein tärkeimmistä esiin nousevista pelaamisen hyödyistä. Valtaosa peleistä ja niiden ympärille rakentuneesta kulttuurista on englanninkielistä, ja englanti on yleisin kieli moninpelattavien pelien kommunikaatiossa. Pelaavat lapset ja nuoret paitsi kohtaavat englantia jatkuvasti, myös käyttävät sitä. Näin kielitaito kehittyy huomaamatta. Pelityyppi vaikuttaa, ja esimerkiksi runsaasti tekstiä ja puhetta sisältävät rooli- ja seikkailupelit sekä paljon englanninkielistä keskustelua sisältävät verkkoroolipelit vaativat enemmän englannin osaamista kuin vaikkapa visuaaliset pulmapelit.
Jos nuoren digipelaaminen huolettaa, olisi vanhempien hyvä perehtyä itsekin aktiivisesti pelimaailmaan. Kun luottamus vahvistuu, on helpompi jutella pelaamisen säännöistä ja siitä, mitä pelaamisessa pitää huomioida.
Usein nämä säännöt ovat paikallaan etenkin perheen nuoremmille.
Esimerkiksi 15 minuuttia ennen peliajan päättymistä voi varoittaa, että nyt se on loppumassa, mutta muuten saa pelata rauhassa. Kaikkeen Pelaamiseen kannattaa suhtautua tietenkin kriittisesti, mutta niin, että sen hyödyt tulevaisuudessakin huomioitaisiin.
Toivon, että asiasta käytäisiin asiallista ja avointa keskustelua.
Yleinen mielipide ja käsitys pelaamiseen on pääsäntöisesti huoli pelaamisen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Tietokone yms. ns. ”pleikka”- tai "X-box" tms. Pelaaminen on kuitenkin mainettansa parempi harrastustoiminta, josta voi olla paljon erilaista hyötyä ja kehittävää toimintaa. Liiallisia yleistyksiä tulee tietenkin välttää – jostain tietystä pelistä voi olla hyötyä jossain tietyssä asiassa, mutta se ei tarkoita saman vaikutuksen olevan voimassa kaikkien muidenkin maailman tuhansien pelien kanssa.
Uusimpien tutkimusten mukaan eniten pelaavat pelaavat jopa 21 tuntia viikossa. Yli 70 prosentissa peleistä esiintyi paljon väkivaltaa. Osa pelaa siis jopa 3 tuntia päivässä. Väkivaltaisia pelejä pelaavat lapset ja nuoret ovat joskus aggressiivisia ja levottomia.
Myös väsymys ja keskittymisvaikeudet näyttävät olevan yleisiä vaivoja nuorilla ongelmapelaajilla. Eri tutkimusten mukaan ongelmapelaamiseen liittyviä oireita on lähes joka kymmenennellä digipelejä pelaavista nuorista.
Ongelmallisen pelaamisen ja oireiden syy–seuraus-suhde ole kuitenkaan selvä.
Digipeleillä tarkoitetaan tutkimuksissa tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä sekä mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joista ei voi voittaa rahaa.
Pelaamisella voidaan esimerkiksi hakea lohtua surumielisyyteen, yksinäisyyteen vaikka pelimaailmaan uppoutuminen saattaakin jossain määrin päinvastoin syventää ongelmia.
Sillointällöin pelaamista käytetään pakokeinona, jolloin todellisuuden ahdistavia asioita mennään pakoon sinne tuttuun pelimaailmaan. Se on ihan ymmärrettävää, jotkut purkavat sen liikuntaan tai muuhun aktiviteettiin.
Nämä olivat siis negatiivisia puolia, mutta toistakin tutkimus tulosta löytyy:
3D-Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapeleissä. Kun pelaaja joutuu reagoimaan nopeasti ympäristöönsä ja tarkkailemaan sitä herkeämättä, tähän tarkoitukseen sopivat taidot voivat kehittyä. Tutkimusnäyttöä on lisäksi luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen yhteydestä pelaamiseen, selkeä – voi olla, että luovat ja pulmista pitävät ihmiset myös pelaavat mieluummin kuin muut.
Pelaaminen voi kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja koska ne rakentuvatkin usein onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti niiden ääressä pettymysten käsittelyä. Samalla pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes pelaaja pääsee eteenpäin ja palkitsemalla pelaajan pitkäjännitteisestä yrittämisestä.
Pelaaminen saattaa helpottaa stressiä, tarjoaa positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Kaikki nämä auttavat jaksamaan arkea ja tukevat hyvinvointia. Vaikka pelaamisen hauskuus ja viihdyttävyys saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, niiden roolia ei pidä väheksyä, sillä ihminen tarvitsee elämäänsä itseään miellyttäviä asioita. Se lisää hyvinvointia.
Vanhemmille pelien hyötyjen tarkastelu voi avata laajemman ikkunan omien lasten päivittäiseen pelaamiseen. Hurjaltakin näyttävä peli voi olla lapsen tai nuoren kehitykselle hyödyllisempi kuin mitä ulkomuoto antaa ymmärtää.
Kielitaidon paraneminen on yksi kaikkein tärkeimmistä esiin nousevista pelaamisen hyödyistä. Valtaosa peleistä ja niiden ympärille rakentuneesta kulttuurista on englanninkielistä, ja englanti on yleisin kieli moninpelattavien pelien kommunikaatiossa. Pelaavat lapset ja nuoret paitsi kohtaavat englantia jatkuvasti, myös käyttävät sitä. Näin kielitaito kehittyy huomaamatta. Pelityyppi vaikuttaa, ja esimerkiksi runsaasti tekstiä ja puhetta sisältävät rooli- ja seikkailupelit sekä paljon englanninkielistä keskustelua sisältävät verkkoroolipelit vaativat enemmän englannin osaamista kuin vaikkapa visuaaliset pulmapelit.
Jos nuoren digipelaaminen huolettaa, olisi vanhempien hyvä perehtyä itsekin aktiivisesti pelimaailmaan. Kun luottamus vahvistuu, on helpompi jutella pelaamisen säännöistä ja siitä, mitä pelaamisessa pitää huomioida.
Usein nämä säännöt ovat paikallaan etenkin perheen nuoremmille.
Esimerkiksi 15 minuuttia ennen peliajan päättymistä voi varoittaa, että nyt se on loppumassa, mutta muuten saa pelata rauhassa. Kaikkeen Pelaamiseen kannattaa suhtautua tietenkin kriittisesti, mutta niin, että sen hyödyt tulevaisuudessakin huomioitaisiin.
Toivon, että asiasta käytäisiin asiallista ja avointa keskustelua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Digipelaamisen haitat
https://luurituki.fi/nuorten-digipelaamisen-vaikutukset-heijastuvat-myos-urheiluseurojen-arkeen/