Taxilla kentältä Pattayalle.

Olin matkalla yksin ja kuikuilin taxia Bangkokin kentän terminaalissa.
Viereeni tuli herrasmies laukkuineen joka kysyi että olenko menossa Pattikselle? Vastasin myöntävästi ja hän ehdotti kimppakyytiä.
Kuulosti järkevältä ja ahtauduimme pikku taxin takapenkille jonka jouset olivat täysin kuoleentuneet ja runkopalkit paukuttelivat persiiseen.

Höpöttelimme niitä näitä ja kaveri huomasi että meillä oli täysin samanlaiset kellot; Rolex Oyster Perpetual/ teräs/kulta samoilla tauluilla. Niitä kummastelimme ja arvuuttelimme kuinka todennäköistä on että kaksi suomalaista on samassa taxissa Thaimaassa menossa samaan kohteeseen samanlaiset kellot ranteessaan?
Tiedän että tämä uutinen saa nega- arvostelijani raivon valtaan, hyppimään seinille ja puremaan muniaan mutta se on tosi.

Puolimatkan krouvissa ostin pienen pullon rakastamaani Mekong- viskiä. Eihän se täytä viskin määritelmiä; ei tuoksu- eikä edes maistu hyvälle mutta se saa minut aina hyvälle tuulelle ja muistelemaan menneitä matkoja. Kaveri sanoi ettei nyt juo koska hänen pitää kohta ajaa prätkää.
Kertoi olevansa aviossa ja käyvänsä Pattiksella vain ja ainoastaan pelaamassa golfia.
Minä nyt siitä vitsailin ne tavalliset.

Kaveri pysäytteli taxia jo rantakadun alkupään tuntumaan. Siellä olivat häntä vastassa pari- kolme paikallista ja hänen tilaamansa iso prätkä.

Minä jatkoin matkaani kohti tepsuttelukadun alkupäätä jossa jalkauduin kotibaariini ja siellä tyttöset ottivat riemuiten vastaan tuhlailevaisen miekkosen. Soitin heti baarin kelloa ja veteraanit toki tietävät mitä se merkitsee.
Kirjoittelen tämän matkani jatkosta sitten myöhemmin.

Kiitän lämpimästi lukijoitani.