onkohan siitä nyt parisen vuotta kun kesällä vanhahko pariskunta naapurimme lähti matkalle ja antoi avaimet meidän huostaan jotta voisimme hoitaa heidän kanojaan sillä aikaa. olimme silloin vilä hyviä ystäviä, mutta kun palasivat lomalta soittivat meille ja sanoivat että heiltä on hävinnyt jostakin tietystä laatikosta sata euroa ja lasten kello! sanoimme sitten että katsoisi muualtakin löytyisikö sieltä ja vakuutettiin että ei olla varastettu mitään! eikä oltukkaan! siihen rouva avstasi: kyllä minä muistan mihin lokeroon ne laitoin! ei ne voi olla misään muualla!.... siitä syntyi kauhea soppa ja me yritimme puhua hänelle sopia välejämme mutta ei.. myöhemmin sitten löytyi se lasten kello jostain viereisestä laatikosta ja he eivät sitä uskaltaneet sanoa meille suoraan vaan kuultiin siitä toisien naapureiden kautta.. vähitellen rupesi tuntumaan siltä että ovat keksineet asian omasta päästä!!?? ja edelleenkään ei olla missään puheväleissä (sen rouvan kanssa) koska rouva ei voi antaa periksi.. miehensä on ihan mukava ja joskus saatetaan jutellakkin pari sanaa mutta on niin tossunalla että ei uskalla sanoa vastaan vaimolleen!
myöhemmin olemme kuulleet että rouva on laittanut kylällemme juoruja että meidän lapset olisi varkaita. kukaan ei enää usko mihinkään sen tyypin juttuihin! mistä sen tietää vaikka se satanenkin olisi jo löytynyt, eivät vaan ole sanoneet siitä kellekkään!
myöhemmin olemme kuulleet että rouva on laittanut kylällemme juoruja että meidän lapset olisi varkaita. kukaan ei enää usko mihinkään sen tyypin juttuihin! mistä sen tietää vaikka se satanenkin olisi jo löytynyt, eivät vaan ole sanoneet siitä kellekkään!
Vastaukset 1
Vanhimmat
En usko, että ovat keksineet omasta päästä vaan uskovat itsekin muistavansa varmasti. Sille ei kukaan mitään voi.
Et tiedä montako kertaa olen isännöitsijänä ollut selvittämässä näitä "varkauksia" ennen kuin mummo (yleensä naisia) on ehtinyt poliisilaitokselle.