Erään vanhan hirsimökin energiatalouden parantaminen

Ohut, läpäisevä eristyslevy sisäpuolelle, ainakin merenrantataloille VIIMASUOJAKSI.
Lisäksi huippuluokan, noin 2500-3000€ ilmalämpöpumppu, sekä satsaus ikkunoihin ja oviin, niitä löytyy myös nykyisin 30% normaaliovia kalliinmalla hinnalla, mutta alhaiset lämmityskustannukset palauttavat rahat takaisin 3-4 vuodessa.

Tärkeää: ISOT ikkunat MOOTTOROIDUILLA tehdaskaihtimilla, tulipalopakkasilla vaikuttaa lämmityskuluihin. 150-250€ säästö lämmityskuluissa kuukaudessa, kun keskittyy edellämainittuihin asioihin.

"Kosteuskuormituksen jälkeen rakenteeseen sitoutunut kosteus vapautuu tasaisesti takaisin
huoneilmaan"

Hohhoijjaa. Siinä sitä taas laitetaan fysiikan lait uusiksi liialla yleistämisellä.
Hirsirakennuksissa puu toimii lämmöneristeenä.
Kun vesihöyry on päässyt lämmöneristeeseen, se ei sieltä enään palaa takaisin huoneilmaan.

Hirsiteollisuuskin on jo myöntänyt että vain hirsiseinän pintakerros osallistuu tuohon "hengittävyys" jutskaan jossa kosteutta palautuisi huoneilmaan.

Jos kohteessa laitettaisiin vaikkapa runkoleijona sisäpintaan ja sen sisäpuolelle höyrynsulkumuovi hirsipaneeli, kosteudenpalautus toimisi parhaiten. Mutta ei tuolla ole oikeasti mitään merkitystä sisäilman laatuun (voi siis olla ilman muovia, niin ei muovifoobikot iske kimppuun).

-raksaaja(sh)

Minulla on vanha hirsimökki, josta poistin ylä- ja alapohjasta kaikki vanhat eristeet. Tilalle ekovillaa ja huolellinen paperointi. Seinissä hirsi, jonka päällä huokoinen kuitulevy ja paperitapetti. Ikkunat tiivistin samalla ja laitoin molempiin huoneisiin yhdet korvausilmaventtiilit. Isommassa huoneessa on piipussa ilmahormi, jonka nokkaaan laitoin tuulituulettimen. Talo on kylmänä talvet. Ensimmäisenä talvena ei ollut korvausilmaventtiilejä eikä tuulituuletinta. Sisäilma oli parempi kun ennen koska korvausilma tuli ”hallitusti” ovien raosta eikä alapohjasta. Nyt kun eka talvi on takana niin, että on korvausilmaventtiilit ja tuulituuletin, niin sisäilma on vielä huomattavasti parempi ja kosteusprosentti mittarilla selvästi alhaisempi kuin noissa ensimmäisissä versioissa.

Hirsirakennukseen aina maalämpö. Silloin ei tarvi miettiä lämmityskuluja eikä lisälämmöneristys ole enää taloudellisesti järkevää. Energiankulutus on kuitenkin valtavaa joten se täytyy saada tuotettua halvalla. Itselläni hirsitalo ja mökki, molemmat alle kymmenen vuotta vanhoja. Talossa lämpimiä neliöitä 366 ja energiaa menee lämmitykseen 70Mwh vuodessa mutta se ei haittaa kun maalämpö tekee sen 16Mwh kulutuksella. Muutenhan tuossa tulisi äitiä ikävä.
Mökissä lämpimiä neliöitä 87 ja siellä on poistoilmalämpöpumppu joka kuluttaa saman 16Mwh kun talo. Kulutus on siksi noinkin paljon kun poistoilmalämpöpumppu tekee lämmön käytännössä vastuksilla kun takkaa ei lämmitetä ikinä ja mökki on aina täyslämpöinen. Kesäkuussa tuonne tulee maalämpö ja kulutus tulee tippumaan jonnekin alle 4Mwh. Joten energiarohmuihin hirsirakennuksiin kannattaa heti laittaa maalämpö.

Älä nyt viitsi "Välittäjä_LKV" näemmehän miten täällä Suomi24:llä on tietäviä ihmisiä hirsitalojen ominaisuuksista!
Mutta silti nämä opinnäytetöiden linkitykset ovat hyvä esimerkki palstojen aktivoinnista

Yksikään opinnäytetyön linkitys ei auta minua lämpölaskun maksussa. Se, että asennutin ohuen , tehtaan suositteleman eristyslevyn nimenomaan sisäpinnalle, pienensi "tuulta" ja vedontunnetta sekä hieman myös lämpölaskua. Vielä kadun sitä kun en raaskinut asennuttaa taloon HUIPPUIKKUNOITA , niitäkin oli saatavilla, mutta kukkaro ei antanut periksi.
Tuloilman esilämmitys, integroidut sälekaihtimet, 10 takuu ym