Ristikoiden ratkonta tablet-laitteella

Tapio-Huuhaa

Lueskelin erästä keskutelua eräästä kovisristikosta. Joku kuulakärkikynän käyttäjä on joutunut laittamaan monta kerrosta teippiä ristikkoon.

Piirrosongelmassa laitan surutta kovikseen ensimmäisen mielessä käyvän ratkaisusanan ristikkoon. Jos on väärin, sen saa helpolla pois. Käytän punaista väriä, sillä se erottuu parhaiten.

Kun viimeksi ratkoin erään koviksen, jouduin monta kertaa kumittamaan, mutta kun kuva on eri kerroksessa kuin teksi, kumittaminen ei pilaa ristikkoa.

Suosittelen ennen kaikkea kovisristikoiden ystäviä vakavasti harkitsemaan piirrosohjelmalla ristikon ratkontaa. Ristikko ei mene käyttökelvottomaksi koskaan.

Tapio-Huuhaa:

Itse käytän ibisPaint X:ää. Kun muuttaa hieman asetuksia, siitä saa varsin hyvin ristikoiden ratkontaan soveltuvan ohjelman. Oikein konfiguroituna ohjelman käyttöliittymässä on ristikoiden ratkontaa ajatellen kaikki tarpeellinen aina esillä. Turhaa on esillä vain muutama toiminto oikeassa yläkulmassa. Minulla on asiasta nettiopastus ja Yotube-video. Googlaa (sitaateilla) "Ohjeita ibisPaintX -ohjelman käyttöön".

Tapio-Huuhaa:

Kovisristikoiden digiratkaisussa vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeilukerros - tai kerrokset on helpon kumittamisen ohella erittäin suuri etu verrattuna paperiratkontaan. Jos kokeilu menee pieleen. riittää. että poistaa kerroksen - kumitustakaan ei tarvita.

Jos on jotain, mikä voisi toimia, voi laittaa, sen voi laittaa heti ylös eikä sitä tarvitse pitää vain mielessään. Tyhjän aluen ihmettelyn voi lopettaa!

Tapio-Huuhaa

Laitoin nettiin kuvan siitä, miten tablet- laitteesta ei tarvitse pitää lainkaan kiinni sillä ristikkoa ratkottaessa.

Laite on tuettu reiteen ja vartaloon. Lisäksi tablet-laitteella on aputuki. Aputuki nojaa vasemmalta puolelta sohvan käsinojaan tuoden lisää tukevuutta.

Ennen kaikkea sohvalla ristikon ratkonta on paljon rennompaa tablet-laitteella kuin paperilehdestä.

Vapaaksi jääneellä vasemmalla kädellä voi vaikka kilauttaa kaverille tai hörppäistä kupista kahvia (sitä varten minulla on tarjoiluvaunun tapainen aputaso).

Kirjoittelet melko outoja juttuja. Eivätkö tällaiset kuuluisi Sanariksen palstalle?

Tapio-Huuhaa

No siellä kerroin tästä ideasta, mutta enää en voi.

Tästä voi käydä keskustelua myös sivuillani.

Itse olen ratkaissut kumitusongelman hybridieatkonnalla. Tulostan digitaalisestaristikosta useita kopioita ja ratkon paperille. Jos on paljon kumitettavaa, heitän kopion pois ja aloitan uudestaan. Näin paperi säilyy siistinä. Yleensä teippaan ristikon kirjan kanteen, jolloin kirjoitustintuma sälyy optimaalisena. Käytän myös erivärisiä kyniä - varmat sanat sinisellä, melko varmat vihreällä ja epävarmat punaisella. Näin tuntuma ristkon ratkaisun läheisyydestä säilyy koko ajan selkeänä.

Tapio-Huuhaa
Enemmän aikaa tuossa tärvääntyy kuin digiratkonnassa, jos joutuu aloittamaan alusta.

Tuen hakemisessa menetelmäsi toimii. ja tässä suhteessa sitä voi verrata tablet-ratkontaan. Tuolla tavoin toinen käsi voi olla vapaa kuten tablet-laitteenkin kanssa.

Digiratkonnassa kynän väriä voi helposti vaihtaa - yksi kynä riittää.
Käytän yleensä epävarmoille kohdille kokeilukerroksen.

Kerrokset, joita yleensä käytän:
* kokeilutaso
* merkkaustaso - ympyröin oudot kohdat
'* ratkontataso
* ristikko

Ongelma lähinnä siinä, että toisinaan unohtaa palata ensisijaiseen kerrokseen.

Mutta kuten olen todennut, ajan säästö digiratkonnassa on vain vaikeissa ristikoissa.

Toki digiristikko on aina nätimmän näköinen kuin paperiristikko, mutta jos paperiristikossa ei ole epäselviä kohtia, tällä asialla ei ole merkitystä.

Helpot ristikot ratkoo nopeammin paperiversiossa. Koska minulla on SK-piiliksiä lukuun ottamatta vain digiristikoita, ratkon lähes poikkeuksetta ristikon diginä, vaikka joissakin tilanteissa paperiristikko olisi nopeampi ratkaisu.

Olen ratkonut varmaan ainakin 200 kovista diginä enkä missään nimessä haluaisi ratkoa yhtäkään paperisena.

Eihän ajalla ole kovisten kanssa mitään väliä. Hybridiratkonnan selkeys eri väreineen ja suttaamattomat tulosteet antavat loistavan ratkontakokemuksen.

Tapio-Huuhaa

Kokonaisaikaan nähden uudestaan aloittaminen on usein pieni tekijä, lienet siinä oikeassa.

Minusta vaan suttaamattomuuteen pääsee helpoiten digiratkonnassa. Lisäksi kuvan laatu on digitaalisena parempi kuin paperisena.

Itselläni ero paperiversioon korostuu, kun omistan vain mustavalkotulostimen. En siksi voisi edes ajatella ratkoa koviksia paperisena muuten kuin hätätapauksessa (kerran tablet-laite unohtui ottaa mukaan kirjastossa käydessä ja otin mustavalkokopion - kokemus oli karu).

Eriväriset kynät ovat sinänsä hyvä idea, mutta jos teet ensin himmeällä jollakin kynällä, lopputulos ei ole siisti.

Vaikka minulla kirjaimet ovat rumempia kuin paperiratkonnassa, lopputulos on siistimpi kuin jos olisin ratkonut saman ristikon paperille.

Kerrosten käyttö on hieman kankeaa kun niitä pitää vaihdella.

Kerrosten käytössä joskus tulee vahingossa kirjoitettua suoraan ristikon päälle, mikä satunnaisesti tekee suttua.

Kerrosten kanssa pitää olla tarkkana, että kirjoittaa oikeaan kerrokseen. Tosin jos ei kirjoita itse ristikon päälle, siitä ei ole suurta haittaa.

Joskus joutuu kirjoittamaan tekstin useaan kertaan, kun tuli kirjoitettua väärään kerrokseen. Piilotan välillä kokeilukerroksia, joten tekstin joutuu kirjoittamaan uusiksi näkyvään kerrokseen.

Ylimääräisiä merkkauksia ei paperiristikkoon voi tehdä, jos haluaa pitää ristikon siistinä. Tässä asiassa digiratkonta ainakin voittaa paperiratkonnan.

Digiratkonta muistuttaa sitä, että laittaisit paperiristikon päälle piirtoheitinkalvon ja ratkoisit siihen. Siistiminen on helpompaa diginä ja lopputulos on haluttaessa ehdottoman siisti - tosin en aina pyri kumittamaan huolellisesti kaikkea suttua pois.

Sitäpaitsi nyt saa 200 € (Huawei) tablet-laitteen, jossa mukana tulee laadukas kynä. Tekisi mieli ostaa, mutta mitenkän siihen jatkossa saa päivityksiä.

Laadukkaan digikynän kanssa työskentely muistuttaa ristikon ratkontaa laadukkaalla kuulakärkikynällä. Siisteintä ratkontaa, mitä voi ajatella.

Olen edelleen sitä mieltä, että kovisten kanssa digiratkonta voittaa paperiratkonnan.

En oikein ymmärrä sitä, että jos omistaa tablet-laitteen ja aikakausi/sanomalehden digiarkiston, ristikko silti tulostetaan.

Olet varmaan ainoa maailmassa, joka ratkoo ristikoita noin monimutkaisesti. Sanariksen eikä ulkomaisilta ristikko sivuilta ei löydy yhtään toistä wsimerkkiä.

Tapio-Huuhaa

Onhan se kerrosten käyttö hieman monimutkaisempaa kuin suoraan ristikkoon kirjoittaminen. Kuten kerroin, joskus itsekin sekoan niiden kanssa.

Ehdottomia etuja ovat kuitenkin siisteys ja selvyys. Koska en ratko suoraan ristikkoon, ristikko itsessään säilyy ehdottoman siistinä.

Samanlaiseen siistiin tulokseen ei paperiratkonnassa pääse muutoin kuin käyttämällä epävarmoissa kohdissa piirtoheitinkalvoja ja vain ehdottoman varmat kohdat laittaa paperiin. Jos niin ei tee jokainen virheratkaisu heikentää ristikon luettavuutta ja aiheuttaa suttua.

Minulla on 20 kpl syytä digiratkonnan puolesta ja kuusi vastaan.

Tosin korostan edelleenkin, että ajallisesti ajatellen ratkon digitaalisesti ristikon nopeammin diginä vain kovisten suhteen.

Suurentaminen/pienentäminen ei ole ongelma - siihen tottuu kuin polkupyörällä ajoon eli hoituu kuin luonnostaan.

Koska itse arvostan niin paljon ristikon siistinä pysymistä, ihmettelen, miksi muut eivät ole innostuneet.

Nykyinen kynä on kyllä huono. Digikynällä saisi jopa kauniimpaa jälkeä kuin kuulakärkikynällä, sillä piirrosohjelmassa on kynäjäljen kaunistustoiminto (toiminto oikoo käden mikroliikkeiden aiheuttamia viivan mutkitteluja).

Digiratkaisussa siis itse kirjoitettu tekstikin voi olla nätimpää kuin paperille kirjoitettu teksti. Vaatii kyllä laadukkaan kynän, että niin käy.

Tapio-Huuhaa

Lisäsin kerrosten käytön negatiivisten puolten listaan, koska jos käyttää enemmän kuin kaksi kerrosta, niiden kanssa tulee välillä sekoiltua.

Tapio-Huuhaa

Laitoin aiheeseen "Ristikon ratkonta -tablet-laitteella" demokuvan, josta saa käsityksen, minkä näköistä tekstiä normaalisti saa aikaa halvahkolla laitteella (mainitsemani Huawei).

Laite vaatii ns. tablet-haskan, että käyttö on sujuvaa, sillä muuten tulee helposti virhetoimintoja, jos toimintopalkki on alareunassa. Itse siirryin tallennuskansioon, vaikka ei pitänyt.

Tapio-Huuhaa
Ilman hanskaakin pärjää aika hyvin. Pitää vain varoa vahingossa painamasta tiettyä kohtaa. Pientä ylimääräistä ilman hanskaa helposti tulee. Jonkin tason palm rejection laitteessa on.

Tapio-Huuhaa

Autodesk Sketchbook on siinä mielessä parempi, että ns. palm rejection toimii erittäin hyvin. Mitään tarvetta ns. tablet-hanskalle ei ole.

Piilotetusta käyttöliittymästä löytyy muutama ominaisuus näppärästi.

Kun ratkoo hybridimenetelmällä, on sama onko kädessä hanska vai ei. Tulos on aina loistava ja kynän tuntu ei parempi olla voisi. Olen ratkonut tällä tavoin tuhansia piilosanoja ja ristikoita. Kynänä käytän 0,7 mm HB lyijyillä varustettua lyijytäytekynää eri värisillä lyijyillä.

Tänäänkin jo oikein odotan loistavaa ratkontakokemusta viikonloppuiltiksen kanssa. Olen myös ollut useita kertoja kymmenen parhaan joukossa sekä piilosanojen että sanaristikoiden SM-kilpailuissa, joten hybridimenetelmä on paras tapa ratkoa.

Kieltämättä tavallisen kynän tuntuma on digikynää parempi. Mutta esim. Suomen Kuvalehden paperi on liian liukas. Digiratkonta voittaa tuntuman suhteen SK:n paperilehden, mutta häviää tulostuspaperille.

Kieltämättä hanskan käyttö vähän heikentää kokonaisuutta (ilman sitä tulee liikaa virhetoimintoja, joten sitä on hyvä käyttää). Mutta siihenkin tottuu.

Minun kerrosten käyttöni vastaa sinun värikynien käyttöäsi. Voisin toki samaankin kerrokseen käyttää eri värejä ja joskus niin teenkin.

Mutta et ikinä pääsee siihen siisteyteen kuin digiratkonnassa, sillä sutun saa aina 100% pois, mikä ei koskaan onnistu paperiristikolla.

Piilosanojen kanssa digiratkonta on hieman hitaampi vaihtoehto, mutta ero on niin pieni, etten yleensä tulosta piilosanatehtäviäkään.

Piilosanoissa etu on siinä, että kun anagrammeja kokeilee, ne saa kumitettua täysin. Paperilla piilis on aina enemmän tai vähemmän sotkuinen. Tosin kun heittää paperin pois, ei se pieni sotkuisuus mikään suuri asia ole.

Mutta kaikki IS-kovikset tallennan ja parhaat muutkin kovikset. On kiva omata siisti digikokoelma koviksia - tosin kukaan ei ole vanhoista vielä kynyt neuvoja.

Tapio-Huuhaa

Et varsinkaan voi tehdä sitä, että ympyröit punaisella epäselvät vihjeet - jos niin teet, suttaa ristikon ja alla oleva vihje voi mennä lukukelvottomaksi. Et voi kirjoittaa vinosti tekstin päälle, mitä joskus harrastan. Vapaus tehdä merkintöjä ja muistilappuja muistuttavia kerroksia on todella kiva asia digiratkonnassa!

Tapio-Huuhaa

Ja jos ristikossa tulee tarvetta nettipuun, parissa sekunnissa on kirjoittamssa Googleen halutun haun.

Muistilehtiön ja ristikon voi myös vaihtaa keskenään parissa sekunnissa, jos ei halua tehdä muistiinpanoja muistiinpanokerrokseen.

Asensin käsinkirjoitus muistilehtiön.

Jos kyllästyy ristikoiden ratkontaan, voi välillä lukea nettisanomalehteä.

On huomattavasti kätevämpää matkoilla pitää tablet-laitetta kuin kasaa ristikoita ja paperilehtiä.

Tapio-Huuhaa

Digikynän tarkkuus vastaa muuta kynää. Alle 1,5 isoilla kirjaimilla tekstaus ja alle 2 mm kaunokirjoitus onnistuvat.

Innovatiivista foorumisivustoasi mollataan kyllä ihan syyttä TECHBBS-sivustolla. Tehkööt itse paremman.

Tapio-Huuhaa

Jotkut asiat, joista on huomautettu, ovat ihan täyttä asiaa ja joistakin olin tietoinen.

Mutta se, että pyrkimys luoda sivusto, jossa ei olisi tarpeetonta rullaamista, ei tunnu millään periaatteella kelpaan, turhauttaa.

Turhauttaa kyllä vähän kaikki tietokoneasiat.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa

Ratkoin molemmat Suomen Kuvalehden tehtävät uudella tablet-laitteellani. Oli kyllä molemmista siisti lopputulos. Piilis näytti niin nätiltä, että oli vähän sääli heittää se roskakoriin. Näpertelyä sen kanssa tietenkin oli, että se sai digiratkottavaan formaattiin.

Hyvällä digikynällä ratkoo kuin kuulakärkikynällä, mutta tuntuma on vain vähän liukas verrattuna tavalliseen kuulakärki- tai lyijykynään. Tarkkuudessa ei ole merkittävää eroa, joten siinä mielessä digikynällä kirjoittaa kuin millä tahansa kynällä.

Tapio-Huuhaa
Palvelin ilmoitti palvelinvirheestä. Luulin,että kommentit eivät menneet eteenpäin ja laitoin siksi uudestaan. Tuli sitten vahingossa monta kertaa sama asia. Pahoittelen.

Ei se mitään. On tärkeää, että kaikki tietävät, että olet ostanut uuden halpistabletin!

Tapio-Huuhaa

Se on yllättävän hyvä. Sillä käytännössä piirtää helpommin pieniä yksityiskohtia kuin iPadeilla, koska kynä on sopivan kokoinen ja siinä on juuri oikean kokoinen kärki.

Käytännössä kirjoitus on ristikoita ratkottaessa nätimmän näköistä kuin paperille kirjoitettaessa, koska voi käyttää mikroliikkeien oikaisua.

Siisteydessä digiratkonta kunnon kynällä on aivan eri tasolla kuin paperiratkonta. Lopputulos voi olla jopa kaunis.

Minimi tekstikoko on vähän yli 1mm. Kynällä pystyy piirtämään 0.4-0.6 kokoisia kasvokuvia. Vaatii melko terävän lyijykärkikynän, että pystyy sillä yhtä tarkkaan piirtämiseen. Pystyy siis vaivatta piirtämään tarkemmin kuin vähän kuluneella lyijykärkikynällä.

Käytännössä lyijykynällä ei pysty saamaan yhtä siistiä lopputulosta kuin digiratkonnassa.

Vain kuulakärkikynällä ratkottaessa ilman ainuttakaan virheratkaisua pääsee digiratkontaan verrattavaan siisteyteen!

Ristikoissa etu on siinä, että on melko vaivatonta kirjoittaa samaan ruutuun erilaisia vaihtoehtoja.

Tapio-Huuhaa
Ainut asia, jossa ristikon ratkonta paperille lyijykynällä on digiratkontaa miellyttävämpää, on kirjoitustuntuma. Jos se on tärkeintä, digiratkontaa ei kannata ajatella .

Olet saanut ammattilaisilta aika pahat arvostelut sivustoistasi. Olisiko huonosti toteutetut sivusi syynä kävijälatoon?

En usko. On niissä paljon hyvinkin toteutettuja juttuja, vaikka on niissä puutteitakin.

Luulen, että sääntökeskeisyytesi (joka on jopa outoa) ja sivuston huono toteutus ovat syynä kävijöiden puutteeseen. Sanariksen sivut ovat selkeät ja sinun yhtä sekasotkua.

Myönnän, että sivuston toteutuksessa on puutteita. Marginaalit ovat tietyillä leveyksillä ja korkeuksilla huonoja. Toimivuus vaihtelee liikaa leveysarvojen ja mobiililaitteissa korkeusarvojenkin mukaan.

Ajattelin, että foorumin mielestäni nätti säikeiden esittämisen toteutus koettaisiin miellyttävänä.

Olen periaatteessa yrittänyt ryhmitellä sivut samaan tapaan kuin Sanariksella, joten en ymmärrä, mitä tässä suhteessa olen tehnyt väärin.

Mutta ulkonäköongelmia on Sanariksenkin sivustoilla. Tietyillä leveyksillä ne näyttävät todella rumilta ja käyttäytyvät täysin epäjohdonmukaisesti.

Kumpikaan sivusto ei toimi kunnolla kaikilla leveysarvoilla.

Tapio-Huuhaa

Yritin mobiliilversiossa aidosti vähemmän ärsyttävää sivustoa. Tässä sivustossa mobiiliversion on minua äärimmäisellä tavalla ärsyttävä.
Vähin, mitä voisi tehdä on laittaa kiinteät ylös/alas nuolet, ettei tarvitisis hirveästi rullata sivua ylös- /alassuunnassa.
Valikko, haku ja kaikki toiminnot täytyy hakea rullaamalla sivun alkuun. Minusta äärimmäisen ärsyttävää.
En sitten vain onnistunut luomaan mobiiliin ratkaisua, jossa rullaus olisi minimoitu, mutta jota sitten ei koettaisi ärsyttävänä. Minusta yksi sun toinen sivusto on tehty ärsyttävästi. Vähän kaikki on enemmän tai vähemmän pielessä.

Tapioi-Huuhaa

WWW-suunnittelu ei kuitenkaan ole tämän säikeen aihe, joten jos siitä haluaa keskutella, olisi hyvä käydä se eri osastossa.

Mitä tämän säikeen aiheeseen tulee, ostamani Huawei riittää muuten erittäin hyvin ristikoiden ratkontaan, mutta kuvakaappausten käyttäminen on vähän niin ja näin. Niihin saisi olla enemmän resoluutiota.

Mielttyttävämpää Huaweillani on kuitenkin ratkoa ristikoita kuin millään iPad-laitteella - Apple Pencil on kamala kapistus. Meluisa, isokärkinen keppi eikä mikään piirtokynä.

Miksi muuten ostit noin halvan tabletin? Olet julistanut uuden laitteen hinnaksi ihan muuta aiemmin. Sivustosi tekninen osuus ei tällä ainakaan parane.

Tapio-Huuhaa

Ensinnäkin iPad ei minulle käy. En pidä yhtään Apple Pencilistä. Monta syytä olla pitämättä.

Vaihtoehtona oli Acer Chromebook Tab 10, mutta sen käyttöjärjestelmä on kesken.

iPad 9,7 & Apple Pencil vaihtoehtona tuokaan ei siksi tuntunut hyvältä.

Huawei MediaPad M5 Pro ei suomesta saa.

Samsung Galaxy SX on ylihintainen.

Lite version lähtöhinta oli jokin aika sitten 349€ ja kun oli tarjouksessa, ostin.

Kynän laatu on hintaan nähden aivan loistava. Kuten kerroin, se on pikkutarkkaan piirtämiseen Apple Penciliä parempi. iPad Pro on paperilla paljon parempi, mutta paperiarvot eivät paina mitään, jos kynän suunnittelu on monella tavalla pielessä.

Tapio-Huuhaa

Voisihan sitä pakinoida USA vastaan Kiina.
Kummatkaan suurvallan eivät suuria sympatioita herätä.

Onhan se vähän huvittavaa, että nyt 200€ Huawei peittoa piirrostyökaluna 100€ hintaluokan iPad Pron. Koska Apple ei anna laitetietoa tarpeeksi Wacomille, Wacom ei pysty sille kunnon kynää tekemään. iPad 9,7 Wacomin kynällä on karseaa katsottavaa. Halpistabletin luokkaa oleva kirjoitusjälki.

Tapio-Huuhaa

Tuli pieni lapsus iPad Pro on 1000 € hintaluokkaa.

Mitä vielä siihen Aceriin tulee, sen kynä on ohut, muistuttaen enemmän piirtotikkua kuin kynää. Tikku on melkein yhtä huono piirtoväline kuin (Applen) piirtokeppi.

Didigikynä tulee aidosti tuntua kynältä. Kosketustuntumaa voi parantaa pinnoitteella, mutta se aiheuttaa kärjen kulumista ja usein tapahtuvaa uusimista. Sillä pääsisi lähemmäksi paperiratkontaa.

Pikkutarkkaa piirtämistä ajatellen pinnoite heikentää tarkkuutta.

Tuli ostettua juhannuksen Ilta Sanomat. Juhannusristikkoa lukuun ottamatta skannasin ristikot ja ratkon paperilehden ristikotkin mieluummin tablet-laiteellani - sillä saa vain miljoona kertaa siistimpää jälkeä kuin paperille!

Tapio-Huuhaa

Kirjoitustuntuma ei tietenkään ollut yhtä kiva kuin paperiristikon kanssa. Tablet-laitteissa itse asiassa itse tehdyllä kynässä halvalle laitteelle on paras kirjoitustuntuma. Mutta tarkkuus ei yllä lähellekään tavallista piirtämistä.

Joo en ymmärrä ollenkaan, miksi paperiratkontaa pidetään ylivoimaisena tablet-ratkontaan nähden. Minusta paperiratkonta on epämiellyttävän suttuista puuhaa. Lyijykynän jälki on himmeä, mutta sen saa pois. Kuulakärkikynällä suttaa ristikon aivan varmasti.

Toiset eivät varmaan ymmärrä, miten paljon arvostan sitä, että ristikko on kirkas ja kirjoitusjälki on aina selkeä ja helposti kumitettava. Monta muuta etua on myös olemassa.

Tapio-Huuhaa

Eniten toki ärsyttää se, että joku kirjoittaa paperiratkonnan olevan täysin ylivoimaista ja digiratkonta on ajanhukkaa.

Kumpikaan ei yleisesti ottaen pidä paikkaansa. Molemmilla tavoilla on etunsa ja haittansa. Mutta jos esitän selvät edut, niitä ei pitäisi pystyä yhdenkään kiistämään. En minäkään kiistä paperiratkonnan etuja. Miksi sitten minun etuni aina joku mitätöi?

Tapio-Huuhaa

Ristikoiden ratkonnan apuna on voi hyödyntää sitä, että digiratkonnassa voi samoihin ruutuihin laittaa useita vaihtoehtoja. Eräässä ratkonnassa laitoin yhden vaihtoehdon ruudun vasempaan alalaitaan ja toisen vaihtoehdon ruudun oikeaan ylälaitaan. En käyttänyt eri värejä, mutta helpostihan eri vaihtoehdot voi laittaa ruutuun eri väreillä.

Samoissa ruuduissa voi olla vaikka neljä eri ratkaisuvaihtoehtoa niin, että jokainen vaihtoehto on selkeästi luettavissa.

Minusta on vaikea kuvitella kirjoittavani paperilehden ruutuun kerralla neljää eri ratkontavaihtoehtoa.

Erkki Vuokila laittoi hyvä tekstin Suomen Kuvalehden no 41 palstaan PARI SANAA RISTIKOISTA

Kolmen numeron takaisesta artikkelista jäi puuttumaan osuus ratkonnasta tablet-tietokoneen avulla. Kun on hankkinut itselleen hyvän yhdistelmän, johon kuuluu asianmukainen tabletti, kynä, teline ja hanska tai ainakin osa näistä, tästä tavasta voi olla monia etuja. Varsinkin visaisissa ristikoissa pystyy esimerkiksi kirjoittamaan eri tavalla varmoja sanoja eri kerroksiin eri väreillä. Jäljen pyyhkiminen on vaivatonta ja siistiä. Ristikkoa on mahdollista zoomata, jos ei muuten saa selvää. Myös netin käyttö ratkonnan yhteydessä on vaivatonta. Jos asia kiinnostaa, kannattaa googlata esim. tablettiratkonta saadakseen tarkempia vinkkejä.

Tuossa on esillä olennaiset asia. Kiitos Vuokillle tästä kirjoituksesta.

Tein tuohon kirjoitukseen liittyen kirjoituksen "TABLETTIRATKONTA NYKYISELLÄ LAITTEELLA – TEEMAOSUUS 10/2019"

Kävin kirjastossa ja otin Suomen Kuvalehti 47/2016 ristikosta tietokoneen ruudulta valokuvan. Kuvan laatu oli erittäin huono. Ristikon sai vaivoin ratkottua. Kuvan laatu oli itse asiassa huonompi kuin Helsingin Sanomien ristikoissa.

IS Koviksen ratkaisu onnistui tablet-laitteella paremmin. Syynä se, että ristikko vaakasuunnassa leveä ja pystysuunnassa matala. Valokuvassa ristikko oli riittävän iso, että siitä sai suhteellisen helposti luettavan valokuvan.

Laitan ratkaisun Google Driveen jossakin vaiheessa.

Testailin eräässä kirjastossa laitteella kuvaruutukopioita IS:n näköislehdestä. Kaikista erään lehden ristikoista saisi kiitettävän tuloksen. Pehmis, Kääntis ja Mantan erikoinen kohdalla laite pitää olla pystytasossa. PDF-tulostusta ei tarvita normaalisti lainkaan. HD-laite (n. 1900x1200px) on siten varsin riittävä laite IS:n ristikoiden ratkontaan kuvaruutukopioista.

Laatu on paljon parempi kuin kuvaruudusta otettu valokuva varsinkin jos kyse on pystysuuntaisista ristikoista, sillä tietokoneen kuvaruutua ei voi kääntää.

Mikäli haluaa tulostaa, lopputulos riippuu tulostimesta. Yleensä joutuu käyttämään A4-kokoa, joten tuloste häviää selvyydessä kuvaruutukopiolle.

PDF-tulostus on tarpeen vain kaksisivuisten jättiristikoiden kohdalla.

Päivitin hieman artikkelisivuja IS Extra -ristikoiden ratkonta tulostettuna tai suoraan mobiililaitteella ratkottuna ja Riittävän hyvä tablet-tietokone ristikoidenratkontaan.

Jos on tilannut digilehden tablet-laitteeseensa, kuvaruutukopiosta ristikon ratkominen on endottomasti nopein tapa ottaa ristikko ratkottavakseen. Kuvaan jää niin vähän turhaa, että sitä ei tarvitse välttämättä edes rajata.

Minusta on miellyttävyystekijä se, että tehtävät voi ratkoa erillisinä. Sanomalehdessä kaikki tehtävä ovat aukemalla. Isoa lehteä on minun mielestäni epämiellyttävä käsitellä. Se on ikävän löysä ja iso.

En siis yksinkertaisesti pidä sanomalehden käyttöliittymää miellyttävänä ristikonratkontaa ajatellen. Sanomalehdestä ei ole kiva ratkoa ristikkoa nojatuolissa istuen.

Miellyttävyys on tietenkin makukysymys. Sellaiselle henkilölle, joka tykkää ratkoa ristikkoa pöydän ääressä ja jolla on tapana hyppiä tehtävästä toiseen, tablet-ratkonta on erittäin huono vaihtoehto. Tehtävien vaihdon suhteen paperinen lehti on tietenkin paljon toimivampi. Ero ristikoiden ratkonnan suhteen on tässä suhteessa isompi kuin tavallisen kirjan ja e-kirjan.

Jos on matkoilla ja itsellä on IS Extra ja Suomen Kuvalehden digiliehti, voi ePressin kautta ottaa kuvaruutukopion ristikosta. Ristikko on alle minuutissa ratkottavissa missä päin maailmaa tahansa.

Itse asiassa käytössä on tuhansien ristkoiden ristikkoarkisto.

Kun tallentaa IS:n ristikot digitaalisesti ja ratkoo niitä digitaalisesti, ristikon ratkaisun oikeellisuus on erittäin mukava tarkistaa laittamalla ratkaistun ristikon jaetun näytön vasemmalle puolelle ja ratkaisun oikealle puolelle:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/wp-content/uploads/Untitled804.jpg

Jos ei ole tarvetta television katseluun, tablet-laitteen peilaus tv:n näytölle mahdollisuus perheen kesken aivan uudenlaisen ratkontakokemuksen. Jokainen näkee ratkonnan ja voi esittää ratkaisusanoja.

Jos omistaa oikein iso tv:n, siinä ristikon ratkonta tv:n kanssa luo mahdollisuuden nähdä ristikko isompana kuin omalla laitteella. Itselläni tv on sen verran pieni, että ristikko on suuremman oloinen tablet-laitteella.

Älytelevisiota ei tarvita, mutta tv:ssä pitää olla USB-liitäntä ulkoiselle ohjelmalähteelle peilauksen mahdollistavaa lisälaitetta varten. Wifi Anroid-laitteella Google Home -sovellus vaaditaan. iPadille on oma sovelluksensa.

Tablet-laitteen kynä jäi reissussa kotiin. Kun ristikkoa suurentaa riittävästi, sormellakin kirjoittaa yllättävän hyvin. Tukeakaan ei kaipaa kuten kynän kanssa. Kannattaa kokeilla.