kehitysmaat ja suomi-jussit

Sinuna alkaisin kantaa huolta mistä sitä fosforia saadaan, ei muuten heilu hampaasi ruuan tahdissa.? Helsinki paskoo kaiken suoraan vesistöön, kartta ei valehtele totutta.

Suurin ihme tässä on, jos jätevedet puhdistetaan, miksi se fosfori ei palaudu säkki lannoitteena takaisin pelloille? Joten, laittakaapa hesalaiset oma pesä kuntoon.

Yle on tänään uutisoinut näyttävästi maatalouden vesiensuojelutoimista. Aihe on tärkeä. Ikävää on puolestaan se, että Ylen uutisointi antaa aiheesta puutteellisen ja eräin osin pahoin harhaanjohtavan kuvan.

Ylen uutinen väittää, että Suomessa vesiensuojelun tilanne ei poikkeaisi muiden EU:n jäsenvaltioiden tilanteesta. Sen lisäksi uutisessa kerrotaan, kuinka nitraattidirektiiviä kiroten suomalaiset viljelijät levittäisivät karjanlannan niin, ettei typpiravinne aiheuta vesiin leväongelmia. Sen sijaan fosforia levitettäisiin edelleen liikaa peltoihin. Uutisessa päätellään, että Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan viljelijät aiheuttaisivat peltojen fosforilannoituksella Saaristomeren leväongelmat.

John Nurmisen säätiön edustaja väitti puolestaan, että suomalaisilla maatiloilla lannan käsittely olisi kehitysmaan tasolla. Vastaavasti mallimaana tuotiin esille sikatalousmaa Tanska, jossa viljelijöitä vaadittaisiin korjaamaan tilanne ”tiukempien keinojen uhalla”.

John Nurmisen säätiön edustajan esittämät väitteet jäävät perustelua vaille. EU:n jäsenvaltioiden ja muiden Euroopan maiden vesien tilasta saa tietoa European Enviroment Agencystä (EEA).

EEA:n julkaiseman seurantatilaston mukaan Tanskassa jokivesien nitraattipitoisuudet ovat keskimäärin 16,9 kertaa suuremmat kuin Suomessa. Kehitysmaaksi sanotun Suomen jokivesissä on taas EEA:n mukaan alhaisemmat nitraattipitoisuudet kuin minkään muun EU-jäsenvaltion jokivesissä. EU:n ulkopuolisista eurooppalaisista maista Suomen edelle kiilaavat täpärästi Islanti ja Norja.

Tanskan vesistöjen korkea nitraattipitoisuus ei missään nimessä ole yllättävää. Tiedossa on, että tanskalaiset viljelijät voivat ylittää EU:n nitraattidirektiivin typpilannoitusrajat – toki EU:n myöntämän poikkeusluvan nojalla.

Vesien ekologisen tilan osalta tilanne on samanlainen kuin nitraattipitoisuuden osalta.

EEA toteaa tiedotteessaan, johon Ylen uutisessa viitataan, että Pohjois-Skandinaviassa, Skotlannissa ja Virossa sekä Slovakiassa, Romaniassa ja useissa Välimeren alueen vesistöissä vesien ekologinen tila erittäin hyvä tai hyvä. Sitä vastoin monilla Keski-Euroopan vesistöalueilla, joissa on suurempi väestötiheys ja intensiivinen maatalous, valtaosa vesistöistä ei ole saavuttanut hyvää ekologista tilaa.

Ylessä päätellään EEA:n tiedotteen perusteella, että ”Suomi ei poikkea erityisesti eurooppalaisesta tilanteesta”.

EEA:n ja Suomen ympäristökeskuksen seurantaraportit osoittavat nimenomaan, että suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 prosenttia, järvistä 85 prosenttia ja rannikkovesistä 25 prosenttia – on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Suomen pinta- ja pohjavedet ovat ekologisen tilan osalta kiistatta Euroopan parhaimmistoa. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomen maaperä on vesiensuojelun kannalta erittäin haasteellinen. Suomessa vesien ekologiseen tilaan vaikuttaa jo lähtökohtaisesti erittäin paljon Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoalueilla esiintyvä hapan sulfaattimaa.

Kehitysmaaksi kutsutussa Suomessa vesien tila on siis useilla mittareilla arvioituna huomattavasti parempi kuin Ylen uutisessa esimerkillisenä pidetyssä Tanskassa.

Toisaalta Ylen uutisessa mallimaana esitellyssä Tanskassa ei ole lainkaan hyvässä ekologisessa tilassa olevia vesiä.

Suomalaiset viljelijät jatkavat vaikuttavaa työtään ympäristö- ja ilmastotalkoissa alkavalla kasvukaudella. Näitä talkoita ovat tervetulleita seuraamaan sekä Ylen että John Nurmisen säätiön edustajat – aina pellonpientareelle saakka.

Kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo

Puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala

MTK Keski-Pohjanmaa
Tässä hyvää vastinetta.

PUHDISTAMO LIETE EROTELLAAN JA KOMPOSTOIDAAN SIIHEN ON LISÄTTY FERROSULFAATTIA YMS MUITA KEMIKAALEJA SITOMAAN FOSVORI

KUITENKIN JULKISUUDESSA ESILLE TULLEESTA POIKETEN TÄMÄ KOMPOSTISTA LIUKENEE ENSIMMÄ'ISENÄ VUOTENA 2-4KG FOSFORIA PER TONNI JA MYYÖHEMMIN LIUKENEVAN FOSFORIN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY VUOSITTAIN

KAIKKI PUHDISTAMOILTA PUHDISTETTU JA KERÄTTY FOSFORI SIIS SIIRTYY KOMPOSTIIN JA SIELTÄ TEIDEN PENKKOJEN MAISEMOINTIIN JOSTA SIIS SUORAAN VALUMAT PÄÄSEVÄT OJAAN JA SIELTÄ MEREEN

TÄMÄ KUITENKIN LASKETAAN MAATALOUDEN PÄÄSTÖKSI VIRHEELLISESTI SILLÄ TÄHÄN MAATALOUS EI VOI MITENKÄÄN VAIKUTTAA

TÄMÄKÖ VASTUULLISTA TOIMIMISTA SYYLLISTÄÄ VÄÄRÄÄ RYHMÄÄ JA NÄIN SAADA
YMPÄRISTÖN VASTAISESTI AJATUKSET POIS TÄSTÄ FOSFORIKUORMASTA VAIN KOSKA KYSE ON RAHASTA