saadessani teidät,
halusin laskea hiuksillenne tähtiseppeleet unelmoida...
halusin kutsua pilvipoudat sydämiinne
näkemään elämän rikkauden...
ja kukkanurmen jalkainne alle astua.
Tänään näen;
tähtiseppel on haavoittanut otsanne verinaarmuille,
poutapilvet vei myrskytuulet mennessään
ja talvi tallasi kukkanurmet.
Itkisinkö sitä?
En, silloinhan elämää itkisin.
Ja vieläkin, teitä katsoessani,
näen häivähdyksen unelmaani.
halusin laskea hiuksillenne tähtiseppeleet unelmoida...
halusin kutsua pilvipoudat sydämiinne
näkemään elämän rikkauden...
ja kukkanurmen jalkainne alle astua.
Tänään näen;
tähtiseppel on haavoittanut otsanne verinaarmuille,
poutapilvet vei myrskytuulet mennessään
ja talvi tallasi kukkanurmet.
Itkisinkö sitä?
En, silloinhan elämää itkisin.
Ja vieläkin, teitä katsoessani,
näen häivähdyksen unelmaani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näinhän se menee.
Todella hyvä runo!
Kiitos.
Näinhän se on, että jokainen toivoo omille lapsilleen aurinkoa elämään, mutta tuskin kukaan ilman myrskyjä siitä selviää.
Mukava, kun jaksoit kommentoida))