Kannattais ehkä kuolla nuorena.

Voi jestas! Niinhän se menee! Eilen nuori, komea täynnä vaihtoehtoja. Tänään vanha, hapan, hygenian pettämä kaavoihin kangistunut. Sen joko hyväksyy tai sitten ei. Minä en hyväksy. Tarvitsisin jonkun vanhuuteensopeutumiskurssin. Varsinkin, jos tässä täytyy vielä liian pitkäänkin sinnitellä.

Tämä palsta on selkeästi kova oikeistolainen ja toisia väheksyvä. Tällainen keskustelupalsta ei kiinnosta monia.

Ihania artisteja. Tuo vanhuuteensopeutumiskurssi olisi varmasti hyödyllinen niille jotka sitä tarvitsevat. Mutta nuo artistit eivät sitä tainneet tarvita, kun rohkeasti ovat uskaltaneet tulla omana itsenään uudelleen kuvattavaksi. Ja vanhenemiseen suhtaudun itsekin hyvin myönteisesti. Minulla on ollut elämäni kanssa vastoinkäymisiä lapsena. Mutta ne vastoinkäymiset opettivat minua asennoitumaan positiivisesti. Osaan arvostaa elettyä elämääni ja myönteisellä mielellä odotan myöskin tulevaa vanhuuttani. Hoidan terveyttä ja ulkonäköä niiden resurssien mukaan mitä on käytettävissä ja useinmmiten en edes muista ikääni tai mitään muitakaan rajoitteta ollenkaan. Mielikuvitus ja eläytymiskyky on yksi voimavara ja niitä luovat ihmiset osaavat käyttää vielä ikäihmisinäkin. Monet ihmiset säveltää suurteoksia ja maalaa kuuluisia tauluja vielä myöhemmällä iälläänkin. Kaikki on vielä mahdollista, niin kauan kun vielä henki kulkee.

Kiitos DW linkistä!
Pikkuisen silmänurkka taisi kostua lopussa. Onneksi musa elää vaikka stara kuolee nuorena, hyvä stara. Aika vähän oli naisia. No, eihän niitä ole ollut. Bonnie Tyleriä kaipasin.
Hassua muuten, että aikuisiälläkin vielä pään muoto muuttuu. Ainakin leukaperät joillakin.

Elämä on rokkenrollia ja rokkenrolli elämää. Siinä on se lanka joka pitää sisäisesti nuorena.

Kirjoitusvirheistä päätellen aloitus kirjoitettu ryypätyn yön päätteeksi. Kannattaisi laittaa kiinni joko korkki tai tietsikka.

Olen eri mieltä aloittajan kanssa.
Nuoruus meni ruuhkavuosissa ja lasten hoidossa.
Nyt loispummina nautin häpeämättömästi elämästäni.
En ole parikymppisen näköinen enää, ei tarvitsekaan. Itse olen tyytyväinen ulkomuotooni, on sitä kehuneet muutkin. Vaikka ei ulkomuoto olekaan minulle elämän ja kuoleman kysymys. Pitää elää täysillä, kuin tätä jatkuisi ikuisesti, niin nuoremmatkin tekee.
Mitä sitten jos kuolee, kaikki kuolee, ennemmin tai myöhemmin.
Nuo rokki-ihmiset ovat vanhentuneet aika luonnollisesti, juuri kukaan ei ole turvautunut epätoivoa tihkuviin toimenpiteisiin.

- vetää vaan vagisaania ja se luistaa edelleen. Ja voi sitä tilkitä jollaien villasukalla, jos on väljentyny.
Ukot voi kusta pitkin lahkeita kun kaari on heikko. Mutta ne nielee seisotus pilleriä ,niin jöpöttää sitten.
Ulkomuoto on kuin raadolla, mutta kannattaa vetää varvit jos vaan jaksaa.
Kesällä pitää käyttää kärpäsmyrkkyä kun alkaa body vetää jo kärpäsii.
Ja moni tuoksuukin aidoille kalliille wc raikastimille.

Vanha ihminen ON RUMA,,,,
ittekkää en enään tunne itteäni kun peilistä katson,
olin ennen niin raikas, kaunis kuin tuulenhenkäys, kuin unelma,

nyt niin RUMA ei uskois samaksi ihmiseksi,

nyt kun tuijotan itteäni peilistä
näen kaikki sukulaiseni omasta naamasta,
ne kaikki elää minun kehossa,
minun omassa naamassa,
ei uskois,
mutta se on totta,
ne kaikki jotka näin elämäniaikana vanhana, joitten kanssa elin elämääni,
--
kun katson peiliin,
peilissä mua tuijottaa jokupäivä äitini,
joku toinen päivä isäni
joskus omat veljeni,
joskus muita lähisukulaisia eripäivinä,
eri aikoina,

joskus tuumaan itsekseni ,,
" jaaaaaa sinäkö sieltä tänään mua tuijotat hymm,
" no,,, kiva,,, tänään taas sinä,,, veljeni paikalla, moikka "

--
uskoisin kun oikein tarkasti tuijotan itteäni ,
sieltä tuijottaa mua joskus jopa kuolleet isovanhempani,
joita koskaan en elossa ole nähnykkää,


peilistä näen aina kaikki koko r a k k a a n sukuni ,
kaikki tärkeimmät läheisimmät ihmiset,
jotka merkitsi elämässäni paljon,
ihan kaikkea,
kaikki rakkaimmat läheisimmät kuolleet ihmiset ovat aina paikalla ,
kun menen peilineteen,
kun tuijotan itseäni peilistä,

--
ja LOPUKSI TIEDOKSI:
olen vanha
olen erittäin RUMA ,
ryppyjä naamassa, rakastan jokaista ryppyäni,

se entinen kaunotar on kadonnu jonnekkin,
se hyvin hauras kaunis hento nuori ihminen, on kadonnu,

kuka tietää minne,

jos joku tietää
tule kertomaan se,

yritän itsenäni vielä tavotella, kaivella esiin ryppyjen alta, ei taida onnistua,
----
kivat teille,
nyt tieni käy ryppyjen ja ruumuuden kera kohti kuolemaa ,

VANHA IHMINEN ON RUMA !

Mielestäni nämä videon vanhentuneet herrat ovat seksikkäitä. Nuoret ovat tietty kauniita, etenkin miehet komistuvat iän myötä.

--ihmisten elämä on paljon muutakin kuin pelkkää seksimiä. - jotenkin tuli mieleen entisaikain siirtomaaherrojen toimet tästäkin vuodatuksesta kun ottivat alkupereräisknsojen maa-alueet ja sen jälkehe roudasivat alkuasukkaita Euroopan alueelle - ja panivat lapsiakn apinoiden kanssa samaan häkkiin kansalaisten mollattavaksi ylemmyyden tunnossaan.

-mun tiesikkaan kuuluvan reititinlaitteen akku räjähti - sisareni lapsineen sai koneeni toimimaaan taas nettitikun avulla - ohjelmoitu uudestaan. Mikä lie toi kuuluisa Huawei verkko- yhteisö mistä koneen virustorjunta lähettää toistuvia viestejä tietoturvaongelmien vuoksi?

Olen kohta seitsemänkymmentä. Kukkuu. Tunnen vielä itseni nuoreksi. Ei ole sairauksia, ei kolotuksia. En tahtoisi vielä kuolla. Tosin ulkonäköni on muuttunut vaikka olen yrittänyt käyttää kaiken maailman keinoja sen parantamiseksi. Kalliiksi tulee. Mietin missä vaiheessa luovutan. Yhä meikkaan ja kuntoilen. Armollista olisi päättää päivänsä nukkuessa. Mieheni kuoli pari vuotta sitten pitkäaikaiseen sairauteen kovasti kärsien. Sellaista en haluaisi. Mieheni oli 68-vuotias. Silloin tuntui että olen liian vanha enää solmimaan uutta suhdetta. Toisin kävi. Mutta epävarmuus suhteen kestävyydestä juuri ikäni takia on oleellinen.

Niin, ihmisten (ja muidenkin elollisten) ulkonäkö muuttuu kun ikää tulee, kaikkihan sen tietävät, mitä sitten?

Ehkä seuraavasta minun pitäisi ymmärtää mitä ajat takaa, mutta kun en vain ymmärrä, en löydä avainta, en punaista lankaa tästä:
"Tavallaan liittyy loispummieläkeläisiä koskevaan aiempaan aloitukseen koskien kutriheluanaa. Mutta kun kerran oli ulkonäöstä kyse, miten ulkonäkö mielestään kellään vaikuttaa asiaan. Kas, tässä hieno kavalkaasi immeisistä, jotka teki isot tekonsa nuoremmalla iällä, ja sen päälle ulkonäk vaan vanheni".

Voisitko kertoa mikä on tässä pointtisi, mistä haluat keskustella? Otin jo framille laatikon jossa on valokuvia(ni) useammalta vuosikymmeneltä.

Bessie

Ruskaretkelle pohjoiseen vain! Menen yksin ellei vuoskymmenten avokumppani lähde. Ei ole iltamenot tärkeinä vaikka taitaa niitä yöpymispaikoissa joissain olla. Katselen nähtävyyksiä ja kuljeskelen, syön muiden laittaamaa . Uudet näköalat piristävät.
En yhtään innostu enää etelään vaikka halvemmalla pääsisi. Nuorena matkailin mutten varsinaisissa turistipaikoissa, ainakaan kovimmissa.

Kandee tietysti miettiä,
miettisin tietysti, ettei iällä ole merkitystä ja rypyillä ja rutuilla vielä vähemmän oman elinkaaren kokonaisuutta ajatellen.

Luulenpa, että useimmat tälläkin palstalla pyörijöistä ovat olleet uransa huipulla aika päiviä sitten aivan kuten nuo ansiokkaalla videolla vilahtaneet rokkaritkin.
Sen jälkeen jatkettu jos ei muuten niin yleisön pyynnöstä, kuka eläkettä odotellen kuka jatkaa intohimosta itse tekemiseen.
Joillakin on onnea ja intohimoinen tekeminen on yhtä kuin elämä ja se jatkuu kuolemaan asti.
Silmistä näkee hyvin sen intohimon palon, noilla rokkareillakin ääntä ja muuta tulee vanhoilla päivilläkin, mutta silmät saattavat kertoa jo elämän väsymyksestä.

Onneksi jokaisella on oma määrä elinpäiviä ja jos joutuisi valitsemaan poistuuko kuvioista nuorena vai vanhana, kait se on ihmisen perusolemus uteliaisuus katsoa miten elämä kuljettaa.

Elossa elämiseen kuuluu muutakin kuin tekeminen ja aikaan saannokset,
intohimonsa voi antaa
monimuotoiseen elämän tutkiskeluun, harrastamiseen ja joutenoloonkaan ei ole koskaan liian vanha.

Noissa tapauksissa 27 olisi sopiva ikä kuolla mutta nyt myöhistä.

Nojoo.
Onhan se tietysti jos on sellaisella alalla, jossa ulkonäkö myy ja on tärkeää, kuin esim noilla vanhoilla rock-staroilla. Jotkut oli ihan siistin näkösiä papparaisia, esim Bon Jovi sen kanssa voisin mennä vaikka ravinteliin syömään niin ettei tarvis seuralaisen ulkonäköä hävetä.
Taas me muut, jotka olemme elättäneet itsemme aivan muilla konsteilla ei tuo ulkonäön muuttuminen iän mukana ole mitenkään traumaattista.
Paloma.se (joka on kuin vuosikertaviinit: vuosi vuodelta vain paranee, sekä ulkoisesti että sisäisesti.)

Kyllä kun katsoo noita kuolinkonsertteja 55 - 70 ikäluokissa niin karmeaa kapisee selkäpiissä.
Tulee mieleen eittämättä, että olisi kannattanut lopettaa silloin kun oli nuori ja huipulla.
Nyt se on enää kalman ehtoolla taistelua niin äänenkäytön kuin muunkin suhteen.
(Katsoin tubesta muutakin kuin avaajan linkin).

Kuten joku kirjoitti, että myöhästytty on.
Rypistytään ja ryppyillään.
Joistain on tullut legendoja esim. Jim Morrison ja narkkinuoriso hyppii haudalla vanhalla hautuumaalla Pariisissa.
Ehkä kääntäen: kyllä uteliaana täytyy kaikki ne kortit, mitkä on annettu, katsoa.

Beng

Eiköhän nöyrästi mennä peilin eteen ja hoksata, viimeinkin, että ei mekään enää ihan tuoreita olla! Vaan se pointti aloituksessa: koska vanhenemme, myös nuoruuden idolimme vanhenevat! Sehän helkkari vieköön on ihan normaalia. Ja jos juuri me, se kuulija- ja katsojakunta, edelleen muistelemme nuoruuttamme mukaan lukien idoleita joita silloin ihailimme, niin onko se niin väärin että fanitamme heitä edelleen? JUURI siksi he useimmiten ns. tuleva uudelleen esiin, tekevät konserttikiertueen tai kuka mitäkin wanhojen faniensa toiveiden mukaan. Harvemmalla suurella idolilla rahavaikeuksia on.

Eikä Katrilla mitään pattia ole. Hänen kasvoluustonsa nyt vain sattuu olemaan tuollainen, ja vanhemmiten vähemmän edulliset muodot tietysti korostuvat - kuten meillä muillakin (unohtuiko?). Laulu- ja laulujen tulkintataito sekä ylenmääräinen kauneus harvoin osuvat samaan päähän ja kroppaan. Minkäs teet.

Tuosta DW:n linkistä vain David Bowien myöhemmän iän kuvat oli otettu positiivisella otteella. Ehkä hän oikeasti osasi vanheta viisasti, jopa kauniisti. Mutta pakko tunnustaa, ihan loppuun asti en viitsinyt edes katsoa... sorry.

Yhä edelleen olen sitä mieltä, että vanha mummo lempeine katseineen ja ryppyineen on kauniimpi kuin kukaan muu! Ja pappakin, toki :). Juuri he ovat myös lastenlasten ja lastenlastenlasten kannalta korvaamattomia. Kamalaa jos heitä ei olisi, kaikki kuopattu ennen aikojaan koska olivat niin rumia eivätkä enää osanneet laulaa eikä paljon muutakaan... Karmea sivu ihmishistoriaa olisi se.

-staka-

Minä en kyllä nähnyt tuossa mitään hubaa. Kaikkihan me vanhenemme. Jokainen ikäluokka vuorollaan.
Eikä kukaan ole liian vanha. Jokainen on sen ikäinen, kun on.
Jokainen lähtee tämän pallon päältä, kun aika on, sitten kun ikä loppuu.
Ikäkriisit kertoo yleensä pelosta tai alemmuuskompleksista. Riittämättömyyden tunteesta.

Käsittämätön aloitus. Jokaisen, myös aloittajan, kannattaa punnita ja määrittää vain oma elämänsä, tekonsa ja toimensa. Muitten arvioiminen ei kuulu kaiken maailman ulkopuolisille, joilla ei ole mitään tietoa - mistään. - Nm. Kehity

--mun nuoruudessa laulettiin laulua Puffista - lentävästä lohikäärmeestä - kirjaston lastenosasto tarjosi tåydentävää tietoa ihmis- eläin- kuin kasvikunnan menneisyydestå - niin pikkupojille kuinmummuikäisille -dinosaurusten ja mammutttien aikaan varmaankin saniaistenkin piti olla lähinnä puumaisia kasveja - ettäravintoa riitti jättikokoisille eläimille - ennen maapallon jääkausia.

Wittendaalien wittu tätä nykymaailman turhanpäiväistä ulkonäkökeskeisyyttä. No, oli kai sitä meikäläinenkin joskus nuori ja komea, jälkimmäistä ainakin jonkun mielestä. Enää olen vain nuori. Mutta vastahan se elämä alkaa, kun "pakkotyö" loppuu, jää aikaa vähän muuhunkin, kuin pakolliseen suorittamiseen. Se hirveän näköinen lärvikään ei täällä periferiassa ole este tehdä niitä itselleen isoimpia tekoja vasta näin vanhemmalla iällä.

https://www.youtube.com/watch?v=XAeqBJ7WGa4

Sekä että. Olen liian vahha, ja elämä meni ohi. Vaimo kuoli syöpään ajat sitten.

Naisystävän löysin, nyt hän on hoitokodissa herra A:n seurana. Hyvin menee, rouvat nauraa.

-aina joittenkin ju yhtählapyhien aikaan esiintyy maailmassa hyvin voimakasta tunteiden lietsontaa - itketellään epäonnisia äitejä , solvataan hygieniassaan epäonnisia - haukutaan lapsia ja vanhoja ihmisiä - solvataan erilaisia sairaita ja vammaisia tms. Olen päättänyt että kun työvuosina enimmät åiteenpåiväät olin aina töissä - tään vuoden päättäny vetää viltin korviin ja nukkua univelkoja pois . ja aivan oikein - useimmat vauvatkin ovat syntyyessään tosi ryppyisiä raivatessaan ahtaan synnytyskanavan läpi tietä lähinnä hyvin kurjaan maailmaan - kummasti alkavan kasvun myötä silti heilläkin ylimääräiset rypyt katoavat kuin muillakin . Onnea ja iloa kaikille vanhoille ja uusillekin äideille !