Nythän kohta heinä ja kaikki vihreä jo kasvaa. Silloin otan esiin viikatteen ja siistin pellolla olevan jättimäisen halkopinoni ympäristön.
Äkkinäinen voisi kuvitella, että tämä on jotain kuvakieltä, mutta täyttä totta se on.
Mutta jos sen pukisi kuvakieleksi, niin sillekin löytyisi vastine. Olkaapa hyvät:
Otan siis viikatteen (kirjoitusvälineen) ja katkon heinää ja pajukkoa (susimärisijää ja metsästäjäapinaa) mahtavan halkopinon (Susinalyysi-eepos) ympäriltä. Tämä puhdistus täytyy tehdä, jotta rikkaruoho (hysteerinen petopelko) ei pääse häiritsemään saunan lämmitystäni (yhteiskunnan eloa).
Elikkä viikatteella niitän rikkaruohoa kun kyykytän apinaa.
Äkkinäinen voisi kuvitella, että tämä on jotain kuvakieltä, mutta täyttä totta se on.
Mutta jos sen pukisi kuvakieleksi, niin sillekin löytyisi vastine. Olkaapa hyvät:
Otan siis viikatteen (kirjoitusvälineen) ja katkon heinää ja pajukkoa (susimärisijää ja metsästäjäapinaa) mahtavan halkopinon (Susinalyysi-eepos) ympäriltä. Tämä puhdistus täytyy tehdä, jotta rikkaruoho (hysteerinen petopelko) ei pääse häiritsemään saunan lämmitystäni (yhteiskunnan eloa).
Elikkä viikatteella niitän rikkaruohoa kun kyykytän apinaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Huh huh.....terävä on viikate.
Onhan se yhtä terävä kuin älyni. Kiitti älykommentista!
Asun täällä Kainuussa ja olen kolmen tyttären äiti. Olenko siis joku petomärisijä, jos olen huolissani lasteni turvallisuudesta? Mieheni tietää susien vaanivan lähistöllä. Ihan loukkaa kun minua rikkaruohoksi kutsutaan. Enempi koen olevani päivänkakkara aurinkoinen, kun niin lastani suojelen.
Ole sitten vaikka porkkana ja työnnä se petopelkuriuunosi ananakseen. Kaikenlaista torveloa sitä voi olla tässä maailmassa.
Tarkoitin tietysti että itse porkkanana tunkeudut ananakseen. Siitä metsästäjäpoijut tykkäävät. Vielä enemmän tykkäävät kun sorsastajapojut tunkeutuu. Sinä voit sillä välin vaikka keitellä kahvia....he he
Joo. Homma on viimeistään huomenna ohi. Saavatpahan halot rauhassa kuivua.
Onnittelut ja jaksuvoimia sulle, kun et toteuttanut - huomenna ohi-.
Jostain kriisikeskuksesta suosittelen hakemaan apua, toivottavasti voimasi siihen riittävät.
Joo. Ei meitä nykypäivänä hirveästi ole, jotka pitävät viikatteensa terävänä. Isoisäni oli Mestari. Tuolta olen saanut oppia tähän elämään. Hän jo naureskeli susihysteerikolle. Piti noita ihan pöljinä. Hukkakaurana yhteiskuntaa ajatellen.
Onkohan sinulla kaikki ihan kohdallaan ajukopassa ?
Heh heh...ootkohan pallinaama ikinä viikatetta edes nähnyt. Tuommonon ruipelo ei edes ruohonleikkuria jaksa työntää. Pitää olla itsestään vetävä. On niin lihaksiltaan ja aivoiltaan surkastunut, kun sudet niin pelottaa, että pitää neljän seinän sisällä pysytellä ja viinaa kitata pelkoonsa. Märyä kyllä piisaa. Hyi kun säälittävä pullapoju.
No niin näyttää märyä piisaavan susiraiskaajapojulla. Älyä ei sitten niinkään.
Puheen johtaja pojulla on kuihdahtanut jollei vallan lakastunut tuo vihreily,
vihreyden peruspilarihan on antaa 'kaikkien kukkien kukkia',
tyhj(m)yyttä on niitä niitellä.
Muistaa myös toisen maailmanvirran, eli kaikki vihreä muuttuu ajan syleilyssä ruskeaksi, monasti nopeastikin, joskus hitaammin.
Mä kunnostan nuoria metsiä 245RX Husoklyyti raivurilla.
Vihreyttä kerrakseen!
Ennen vanhaan tien varretkin niiteltiin vesakkoviikattein.
165 husolyytikollakin on sahailtu, sillähän kaataa ensiharvennuksetkin vaikka on raskas bensajuoppo.
Paras kuitenkin oli 144r. Ei niin muovilelun oloinen, kuin 245.