Ongelmana on kissa, joka voittaa puheliaisuudessaan parhaimmankin radioäänen. Alkaa oikeasti hermot mennä.
Viimeaikaisin huvitus sillä on vahtia sängyssä emännän joka liikettä ja pienikin silmänräpäys saa aikaan sellaisen "tarinan tulvan" että siihen herää kyllä jokainen elävä talossa.
Pitkän linjan kissan omistajana väitän kyllä tunnistavani milloin kissani on kipeä ja maukumisen erisävyt.Tämä "kurahtelee" hyvän tuulisena ja tuntuu vaan maukuvan maukumisen ilosta..
Mitähän keksisi, yöunet on jäänyt vähille monena yönä. Makkarin oven kiinni laittaminenkaan ei auta, silloin alkaa oven ulkopuolella sellainen huutokonsertti että siihen herää varmasti koko kylä=).
Päiväsaikaankin tarinaa tulee kokoajan..
Pieni epäilys kuitenkin jos kissa on jostain kipeä ja koittaa kertoa sitä. Mitkään merkit ei kyllä muuten viittaa siihen. Syö hyvin, leikkii tavattoman paljon yms. Eikä naukuminenkaan tosiaan ole surkeaa, vaan sellaista terhakkaa ja leikkisää, mutta äänen voimakkuus on omaa luokkaansa...
Viimeaikaisin huvitus sillä on vahtia sängyssä emännän joka liikettä ja pienikin silmänräpäys saa aikaan sellaisen "tarinan tulvan" että siihen herää kyllä jokainen elävä talossa.
Pitkän linjan kissan omistajana väitän kyllä tunnistavani milloin kissani on kipeä ja maukumisen erisävyt.Tämä "kurahtelee" hyvän tuulisena ja tuntuu vaan maukuvan maukumisen ilosta..
Mitähän keksisi, yöunet on jäänyt vähille monena yönä. Makkarin oven kiinni laittaminenkaan ei auta, silloin alkaa oven ulkopuolella sellainen huutokonsertti että siihen herää varmasti koko kylä=).
Päiväsaikaankin tarinaa tulee kokoajan..
Pieni epäilys kuitenkin jos kissa on jostain kipeä ja koittaa kertoa sitä. Mitkään merkit ei kyllä muuten viittaa siihen. Syö hyvin, leikkii tavattoman paljon yms. Eikä naukuminenkaan tosiaan ole surkeaa, vaan sellaista terhakkaa ja leikkisää, mutta äänen voimakkuus on omaa luokkaansa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
kissa on leikattu 5 vuotias uros. Leikattu ennen kuin kollien kotkotukset kerkesivät alkaa 8kk iässä. JOten kiimoistakaan tuskin on kyse =)
Kirjoittaessasi näin..
"Viimeaikaisin huvitus sillä on vahtia sängyssä emännän joka liikettä ja pienikin silmänräpäys saa aikaan sellaisen "tarinan tulvan" että..."
tuli mieleeni, että olisiko teillä mahdollista ottaa kisulle kaveri, jolloin sen olisi vahdittava uutta tulokasta, opetettava se talon tavoille ja perheen jäseneksi. Näin se ei vahtisi rouvaasi ja leikkiessä kissankin liiat energiat häviäisivät. Sanotaan, että kaksin aina kaunihimpi. Pätee kissamaailmassakin.
Onkohan muilla lisää neuvoja asiaan?
Toivottavasti asia ratkeaa parhainpäin. Aurinkoista kevättä teille!
Tuskin kissa on sairas. Kyllä se on sen verran villieläin, että piiloutuu kipuineen ja vaikuttaa apaattiselta.
Minun toinen kissani on samanlainen vinkuja. Sillä poikkeuksella, että puhe alkaa, kun nukahdan. Toinen kissa ei kelpaa juttukaveriksi. On toisesta varmaan kuitenkin apua, ettei päivät tule pitkäksi.
Valitettavasti ei toisen kissan ottaminen tule kyseeseen. Jouduimme luopumaan toisesta kissasta, kun muutimme maalta kaupunkiin. Tämä sopeutui hyvin sisäkissaksi(ei ole koskaan tykännyt ulkoilla), mutta toinen taas ei, joten se sai uuden kodin missä sai jatkaa tottumaansa elämäntapaa. Nyt ei sitten moraali anna periksi ottaa uutta kissaa, kun yhden on pois antanut..=(
No sehän tietty sitte kaipaa kaveriaan! Ja sun pitäs nyt revetä sitte sille kaveriksi. Tosin mun kisu kurisee ja naukuu jatkuvasti, äskenki heräsi kesken unien ja kurisi ja nauku, leikö nähny unta. Harkitse vielä toista kissaa, mieluiten tietty pentua joka tottuu sisäkissaksi. Tsemppiä ja kurinoita kevääseen! =)