Filosofiset maailmakuvat olettavat implisiittisesti, että meillä olisi adekvaattia synnynnäistä tietoa luonnosta. Tästä tiedosta voisimme ilman empiirisiä havaintoja, päättelemällä, kehitellä laajemman kuvan luonnosta. Kuva eli filosofia olisi oikea.
Mutta onko meillä tällaista tietoa?
Ihminen on sopeutunut ekolokeroonsa. Voisi arvata, että mitä oikeampi kuva hänellä on luonnosta jo geeneihin rakentuneena, sen todennäköisemmin hän jättäisi runsaamman jälkeläismäärän. Evoluutio näyttäisi etenevän siihen suuntaan, että ihminen olisi myös tiedollisesti sopeutunut ekolokeroonsa.
Mutta tällainen tiedollinen sopeutuminen onkin vain osittaista, sillä vastaan tulevat muutkin geenit, kuin tiedollista sopeutumista edistävät. Nimittäin evolutiivista hyödyllisyyttä edistävät.
Esimerkiksi 80 % autoilijoista uskoo olevansa keskitasoa parempia autoilijoita, mutta oikea lukuhan on tietysti 50 %. Selitys on se, että geneettinen ominaisuus, pöhöttynyt itseluottamus, on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta tiedollisesti väärä. Vahvalla itseluottamuksella varustetut tuottavat hiukan enemmän jälkeläisiä ja lisäävät geenejänsä populaatiossa, joten aluksi epäloogiselta näyttävä selittyy.
Pelkäämme geneettisesti pimeää, vaikka tietomme sanoo, ettei siinä ole pelkäämistä. Pelko on syntynyt ja periytynyt ajalta, jolloin pimeä todella oli vaarallinen. Vihollisen sotilas tai villieläin saattoi yllättää, joten sellainen pelko valikoitui geeneihimme.
Pakoreaktio valikoitui myös. Lisääntymiskyky oli suurempi sellaisella, joka pakeni, eikä jäänyt päättelemään, oliko pelon aiheuttaja leijona vai vihollinen. Jos ei pannut, kuoli jo nuorena. Samanlaista perua on monia vaivaava lentopelko. Savannioloissa korkealla liehuminen oli verrattomasti vaarallisempaa kuin lentokoneeseen astuminen, mutta eivät geenit sitä kysy.
Meillä siis on synnynnäistä tietoa luonnosta, mutta se ei ole riittävän varmaa ja yleispätevää jatkopäättelyitä ajatellen.
Moni ajattelee, että jotakinhan on täytynyt olla ennen alkupamausta. "Tyhjästä ei voi nyhjästä." "Materian säilymisen laki." Mutta ei meillä ole tällaista tietoa. On vain tietoa rajallisen ajan ja paikan tapahtumista. Ajatuksemme onkin syntynyt savannilla, jossa ei koskaan havaittu mitään tulevan tyhjästä.
Moni ajattelee, että kaikkeus on ääretön, sillä eihän se voi loppua, koska jotainhan on senkin takana. Tällainenkin ajatus on valikoitunut geeneihimme vain siksi, että esi-isämme asuivat savannilla.
Myötäsyntyinen "tietomme" saattaa tuntua niin vastaansanomattomalta, että pidämme sitä varmana totena. Näin syntyvät filosofiat. Koska geenistö varioi, myös geenien aiheuttamat uskomuksetkin varioivat ja syntyy erilaisia filosofioita. Ja geenien aiheuttamiin variaatioihin sekottuvat muilta, auktoriteeteilta, saadut opit. Ei se sen mystisempää ole.
Matematiikka on aivan toisenlaista. Se on vain ehdotonta totuutta, mutta kun tautologiat käyvät mutkikkaiksi, aivomme kuvittelevat, että se olisi jonkinlainen oleva. Ei ole. Se on muuttumatonta ikuista totuutta, eikä sijaitse missään. Pätee kaikissa maailmoissa ja vaikkei maailmoita olisi olemassakaan. Se ei sisällä mitään tietoa maailmasta.
Matematiikalla voimme kuitenkin kuvata luonnon objektien suhteita, mutta silloin meidän on havaintojen pohjalta valittava, mitä matemaattista kuvausta käytämme. Esimerkiksi planeetta ei ole juuri koskaan ympyrän muotoisella kiertoradalla keskellään aurinko, vaan ellipsin muotoisella, jossa aurinko on toisessa polttopisteessä. Valo ei vähene etäisyyden kolmannessa potenssissa vaan toisessa, mistä edelleen tiedämme, että maailma on kolmiulotteinen.
Filosofisesti orientoituvalle kaikkein vaikeinta tuntuu olevan, että tietomme on tutkimuksenkin jälkeen vajavainen. Tiedemies sanoo suoraan, ettemme tiedä. Emme tiedä, onko kaikkeus ääretön vai äärellinen. Emme tiedä, onko jotakin tai kaikki syntynyt tyhjästä. Emme tiedä, miksi on luonnonlakeja, vaan voimme vain kuvata niitä matemaattisesti. Emme tiedä, ovatko vakiot jossakin riippuvuudessa jostakin.
Yhden tiedämme kuitenkin suurella todennäköisyydellä: Ihminen ei ole koskaan lisännyt tietoa filosofista tietä. Silloinkin, kun ei tiedettä vielä varsinaisesti ollut, tiedemiehet tulivat implisiittisesti käyttäneeksi loogista ja empiiristä metodia. Muu on mennyttä. Nykyisin ei tieteessä enää muuta käytetäkään. Toista tiedonhankinnan menetelmää ei ole.
Tieto luonnosta
8
72
Vastaukset
- Anonyymi
Pimeän pelko tms. ei ole geeneissä. Henkisyyttä harjoittavat keskustelevat kuolleiden kanssa eikä ole mitään ongelmaa mennä pimeälle hautuumaalle. Ihminen ei ole tunteidensa vietävissä, kun tutustuu itseensä ja kokee olevansa osa maailmankaikkeutta. Geenipuheet on puppua.
- Anonyymi
"Filosofiset maailmakuvat olettavat implisiittisesti, että meillä olisi adekvaattia synnynnäistä tietoa luonnosta. "
Anna joku esimerkki filosofisesta maailmankuvasta jossa oletetaan synnynnäistä tietoa.
"Tästä tiedosta voisimme ilman empiirisiä havaintoja, päättelemällä, kehitellä laajemman kuvan luonnosta. Kuva eli filosofia olisi oikea."
Sinä ilmeisesti oletat että kaikki filosofit ovat sekä sokeita että kuuroja ja täysin kykenemättömiä perehtymään tieteelliseen tietoon, matematiikkaan ja logiikkaan eli myös ilmeisesti lukutaidottomia edes sokeain kirjoituksen avulla... :D
"Ihminen on sopeutunut ekolokeroonsa. Voisi arvata, että mitä oikeampi kuva hänellä on luonnosta jo geeneihin rakentuneena, sen todennäköisemmin hän jättäisi runsaamman jälkeläismäärän."
Ihminenhän on pystynyt sopeutumaan teknisten apuvälineiden avulla olosuhteisiin mihin mikään muu eliölaji ei ole kyennyt (esim. avaruus) . Jälkeläismäärän kanssa tuolla taas ei tunnu olevan minkäänlaista korrelaatiota eli jälkeläismäärä kaikilla eliöillä korreloituu lähinnä jälkeläiskuolleisuuden kanssa eikä minkään "oikeamman" maailmankuvan kanssa.
"Selitys on se, että geneettinen ominaisuus, pöhöttynyt itseluottamus, on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta tiedollisesti väärä."
Itseluottamusta on hyvä olla riittävästi koska muuten ei tule edes yrittäneeksi mitään. Sitä pöhöttynyt itseluottamusta voinet ihailla esim. peilistäsi.
"Pelkäämme geneettisesti pimeää, vaikka tietomme sanoo, ettei siinä ole pelkäämistä. Pelko on syntynyt ja periytynyt ajalta, jolloin pimeä todella oli vaarallinen. Vihollisen sotilas tai villieläin saattoi yllättää, joten sellainen pelko valikoitui geeneihimme. "
Kyllä se pimeän pelko on edelleen hyödyllinen koska pimeässä voi helposti kaatua ja satuttaa itsensä ja tai joutua väkivallan uhriksi. Ei siitä ainakaan haittaa ole vaikka useinmiten huomaakin että selviytyy pimeällä liikkumisesta ongelmitta.
"Meillä siis on synnynnäistä tietoa luonnosta, mutta se ei ole riittävän varmaa ja yleispätevää jatkopäättelyitä ajatellen."
Tai sitten se on opittua. Tuskin on olemassa pimeän pelko geeniä. Ylipäätänsä ihmisten geenien lukumäärä ei riittä kaiken mahdollisen selittämiseen ja ns. useamman geenin vaikutuksissa on aika kyseenalaista onko kyse laisinkaan geeneistä.
Kyse lienee lähinnä geenifilosofiasta tai geenimetafysiikasta koska evoluutiobiologien työkalupakista ei löydy juuri muuta kuin kemiallinen selitys geeneistä. Ehkä kyseessä tälläkin tieteenalalla on pöhöttynyt itseluottamus vallitsevan uskomusjärjestelmän suhteen.
"Moni ajattelee, että jotakinhan on täytynyt olla ennen alkupamausta. "Tyhjästä ei voi nyhjästä." "Materian säilymisen laki." Mutta ei meillä ole tällaista tietoa. On vain tietoa rajallisen ajan ja paikan tapahtumista. Ajatuksemme onkin syntynyt savannilla, jossa ei koskaan havaittu mitään tulevan tyhjästä."
Eli kosmologia on sinunkin mielestä savanni-ihmisen aivojen tuottamista väärinkäsityksistä :D
Vakavasti ottaen se kvanttifluktuaatio BB:n aloitajana on jotakin vähän enemmän kuin olematon vaikka näennäisesti tyhjä.
"Moni ajattelee, että kaikkeus on ääretön, sillä eihän se voi loppua, koska jotainhan on senkin takana. Tällainenkin ajatus on valikoitunut geeneihimme vain siksi, että esi-isämme asuivat savannilla."
Eli siis jonkinlainen kosmologinen geeni...
"Myötäsyntyinen "tietomme" saattaa tuntua niin vastaansanomattomalta, että pidämme sitä varmana totena. Näin syntyvät filosofiat."
Wau. Taisit juuri kirjoittaa filosofian historiankin uusiksi.
"Koska geenistö varioi, myös geenien aiheuttamat uskomuksetkin varioivat ja syntyy erilaisia filosofioita. Ja geenien aiheuttamiin variaatioihin sekottuvat muilta, auktoriteeteilta, saadut opit. Ei se sen mystisempää ole."
Kyllä tuo aika mystiseltä kuullostaa tai ainakin hyvin vilkkaan evobiologisen mielikuvituksen tulosta ilman hyppysellistäkään oikeasti tutkittua tietoa. Yhtä hyvin voisin päätellä että jokainen tieteenalan teorioineen on jonkun geenin tai geeniryhmän tuottamaa eli palauttaisin kaiken mahdollisen tieteen nykyiseen evoluutiobiologiaan tai oikeammin sinun ikiomaan versioosi siitä.
"Filosofisesti orientoituvalle kaikkein vaikeinta tuntuu olevan, että tietomme on tutkimuksenkin jälkeen vajavainen."
Filosofit pääsääntöisesti ymmärtävät tiedon vajavaisuuden paljon paremmin kuin useimmat tieteilijät.
"Tiedemies sanoo suoraan, ettemme tiedä. "
Aika harvinaisia sellaiset nöyryyden osoitukset tuntuvat olevan. Fiksu tieteilijä ja filosofi tietää aina luulevansa kun taas useimmat ihmiset luulevat pääsääntöisesti tietävänsä.
"Yhden tiedämme kuitenkin suurella todennäköisyydellä: Ihminen ei ole koskaan lisännyt tietoa filosofista tietä. "
Siis se sokean, kuuron ja lukutaidottoman tie,
"Silloinkin, kun ei tiedettä vielä varsinaisesti ollut, tiedemiehet tulivat implisiittisesti käyttäneeksi loogista ja empiiristä metodia."
Niin silloin kuin tieteilijöitä vielä kutsuttiin luonnonfilosofeiksi eli yli 150 v sitten.Myös sekaisia ja eklektisiäkin maailmakuvia voi muodostaa, mutta ne eivät ole tosia. Ne sisältävät loogisia ristiriitoja. Jos mihin tahansa loogiseen systeemiin tuodaan ylimääräinen premissi, siinä systeemissä KAKKI väitteet ovat tosia.
Maailmakuvan tulee olla ristiriidaton, mikä ei suinkaan tarkoita, että voisimme filosofian avulla täydentää, mitä tutkimuksella emme tiedä. Mitä emme tiedä, emme todellakaan tiedä,
Evoluutiobiologiassa ja populaatiogenetiikassa noudatan vain ja ainoastaan, mitä biologian konsensuksessa on todettu oikeaksi. Minulla ei ole ainuttakaan henkilökohtaista teoriaa. Kerron vain, mitä tiedetään.
Tietosi evoluutiosta ja varsinkin geenien osuudesta käyttäytymiseen näyttävät puutteellisilta, Ei ole riittävää pohjaa keskustelulle, koska pitäisi samalla opettaa koko teoreettinen biologia. Sitä varten ovat kirjat ja yliopiston luennot. Internetissä ei pysty opettamaan perusasioita.- Anonyymi
al-jabr kirjoitti:
Myös sekaisia ja eklektisiäkin maailmakuvia voi muodostaa, mutta ne eivät ole tosia. Ne sisältävät loogisia ristiriitoja. Jos mihin tahansa loogiseen systeemiin tuodaan ylimääräinen premissi, siinä systeemissä KAKKI väitteet ovat tosia.
Maailmakuvan tulee olla ristiriidaton, mikä ei suinkaan tarkoita, että voisimme filosofian avulla täydentää, mitä tutkimuksella emme tiedä. Mitä emme tiedä, emme todellakaan tiedä,
Evoluutiobiologiassa ja populaatiogenetiikassa noudatan vain ja ainoastaan, mitä biologian konsensuksessa on todettu oikeaksi. Minulla ei ole ainuttakaan henkilökohtaista teoriaa. Kerron vain, mitä tiedetään.
Tietosi evoluutiosta ja varsinkin geenien osuudesta käyttäytymiseen näyttävät puutteellisilta, Ei ole riittävää pohjaa keskustelulle, koska pitäisi samalla opettaa koko teoreettinen biologia. Sitä varten ovat kirjat ja yliopiston luennot. Internetissä ei pysty opettamaan perusasioita."Myös sekaisia ja eklektisiäkin maailmakuvia voi muodostaa, mutta ne eivät ole tosia."
Eivät olekaan eikä niiden edes tarvitse olla koska meillä ei ole koskaan kaikkia kokonaisuuden palapelin osia tiedossa. Sitä todellisuuden mallia voi yrittää vivuta yhdestä kiintopisteestä kerrallaan niin kuin nykytieteessä ja sitten samalla jättää huomiotta kaikki ne asiat mitkä eivät sovi siihen nykytieteen kokonaisuuteen eli maailmankuvaan tai sitten todellisuutta voi yrittää lähestyä useammasta eri näkökulmasta eli vivuta sitä usemmasta kiintopisteestä samaan aikaan ja ottaa mukaan vain ne osuudet tieteestä mitkä oikeasti näyttävät toimivalta.
"Maailmakuvan tulee olla ristiriidaton, mikä ei suinkaan tarkoita, että voisimme filosofian avulla täydentää, mitä tutkimuksella emme tiedä. "
Pitää valita halutaanko näennäinen ristiriidattomuus missä kaikki nykyisten valtavirtateorioiden anomaliat on ikäänkuin lakaistu maton alle tai sitten lähestyä kokonaisuutta samanaikaisesti useammasta suunnasta siten että ei lyödä sitä tieteellisen maailmankuvan kokonaisuutta ennenaikaisesti lukkoon eikä edes yritetä puutteellisella tietämyksellä rakentaa loogisesti koherenttia kokonaiskuvaa jonka tiedetään niiden nykytieteen ongelmien ja puutteiden takia olevan joka tapauksessa virheellinen.
Se kokonaisuuden loogisuus ei ole mikään itseisarvo.
Itse voisin hyväksyä sekä materialistisen että idealistisen mallin tietyin edellytyksin ja todennäköisesti se lopullinen totuus on jotain sieltä nykyisen äärimmäisen materialismin eli reduktionismin ja toisaalta äärimmäisen idealismin keskivaiheilla.
Kyse on lähinnä näkökulmasta tai paradigmasta - materialismi lähtee mallintamaan todelisuutta ns. aineen pienimpien hiukkasten kautta jotka ovat pohjimmiltaan pelkkiä matemaaattisia abstraktioita ja idealismi taas siitä konkreettisesta ihmisen kokemusmaailmasta. Kummatkin suunnat yksinään ovat puutteellisia ja johtavat monenlaisiin ongelmiin.
"Evoluutiobiologiassa ja populaatiogenetiikassa noudatan vain ja ainoastaan, mitä biologian konsensuksessa on todettu oikeaksi."
Kyse on lähinnä geenien ja eliön ilmiasun ja käyttäytymisen korrelaatiosta mikä ei ole sama asia kuin kausaalisuhde. Se biologian konsensus kuten kaikkien muidenkin erityistieteiden konsensus on vain se mikä uskotaan sen tieteen yhteisössä todeksi jossain vaiheessa tai oikeammin se mihin sen tieteenalan koulutuksessa ehdollistetaan tutkijat.
Epäilen vahvasti että ei ole olemassa mitään konkreettista todistusaineistoa filosofian ja geenien korrelaatiosta ja jos on niin kaivapa linkki sellaisesta tutkimuksesta esille.
"Tietosi evoluutiosta ja varsinkin geenien osuudesta käyttäytymiseen näyttävät puutteellisilta, "
Ja sinun väitteesi taas näyttävät vahvasti spekulatiivisilta ja tarkoitushakuisilta. Nykyinen evoluutioteoria näyttää fiksulta vain vertailussa nuoren maan kreationismin kanssa.
Evoluutioteoria BB-mallin ohella on yksi nykyisen pseudotieteellisen materialismin eli sen "tieteellisen" maailmankuvan kulmakiviä ja molemmissa malleissa on runsaasti puutteita ja ongelmia.
Belisario Anonyymi kirjoitti:
"Myös sekaisia ja eklektisiäkin maailmakuvia voi muodostaa, mutta ne eivät ole tosia."
Eivät olekaan eikä niiden edes tarvitse olla koska meillä ei ole koskaan kaikkia kokonaisuuden palapelin osia tiedossa. Sitä todellisuuden mallia voi yrittää vivuta yhdestä kiintopisteestä kerrallaan niin kuin nykytieteessä ja sitten samalla jättää huomiotta kaikki ne asiat mitkä eivät sovi siihen nykytieteen kokonaisuuteen eli maailmankuvaan tai sitten todellisuutta voi yrittää lähestyä useammasta eri näkökulmasta eli vivuta sitä usemmasta kiintopisteestä samaan aikaan ja ottaa mukaan vain ne osuudet tieteestä mitkä oikeasti näyttävät toimivalta.
"Maailmakuvan tulee olla ristiriidaton, mikä ei suinkaan tarkoita, että voisimme filosofian avulla täydentää, mitä tutkimuksella emme tiedä. "
Pitää valita halutaanko näennäinen ristiriidattomuus missä kaikki nykyisten valtavirtateorioiden anomaliat on ikäänkuin lakaistu maton alle tai sitten lähestyä kokonaisuutta samanaikaisesti useammasta suunnasta siten että ei lyödä sitä tieteellisen maailmankuvan kokonaisuutta ennenaikaisesti lukkoon eikä edes yritetä puutteellisella tietämyksellä rakentaa loogisesti koherenttia kokonaiskuvaa jonka tiedetään niiden nykytieteen ongelmien ja puutteiden takia olevan joka tapauksessa virheellinen.
Se kokonaisuuden loogisuus ei ole mikään itseisarvo.
Itse voisin hyväksyä sekä materialistisen että idealistisen mallin tietyin edellytyksin ja todennäköisesti se lopullinen totuus on jotain sieltä nykyisen äärimmäisen materialismin eli reduktionismin ja toisaalta äärimmäisen idealismin keskivaiheilla.
Kyse on lähinnä näkökulmasta tai paradigmasta - materialismi lähtee mallintamaan todelisuutta ns. aineen pienimpien hiukkasten kautta jotka ovat pohjimmiltaan pelkkiä matemaaattisia abstraktioita ja idealismi taas siitä konkreettisesta ihmisen kokemusmaailmasta. Kummatkin suunnat yksinään ovat puutteellisia ja johtavat monenlaisiin ongelmiin.
"Evoluutiobiologiassa ja populaatiogenetiikassa noudatan vain ja ainoastaan, mitä biologian konsensuksessa on todettu oikeaksi."
Kyse on lähinnä geenien ja eliön ilmiasun ja käyttäytymisen korrelaatiosta mikä ei ole sama asia kuin kausaalisuhde. Se biologian konsensus kuten kaikkien muidenkin erityistieteiden konsensus on vain se mikä uskotaan sen tieteen yhteisössä todeksi jossain vaiheessa tai oikeammin se mihin sen tieteenalan koulutuksessa ehdollistetaan tutkijat.
Epäilen vahvasti että ei ole olemassa mitään konkreettista todistusaineistoa filosofian ja geenien korrelaatiosta ja jos on niin kaivapa linkki sellaisesta tutkimuksesta esille.
"Tietosi evoluutiosta ja varsinkin geenien osuudesta käyttäytymiseen näyttävät puutteellisilta, "
Ja sinun väitteesi taas näyttävät vahvasti spekulatiivisilta ja tarkoitushakuisilta. Nykyinen evoluutioteoria näyttää fiksulta vain vertailussa nuoren maan kreationismin kanssa.
Evoluutioteoria BB-mallin ohella on yksi nykyisen pseudotieteellisen materialismin eli sen "tieteellisen" maailmankuvan kulmakiviä ja molemmissa malleissa on runsaasti puutteita ja ongelmia.
Belisario<<Kyse on lähinnä näkökulmasta tai paradigmasta...<<
Luonnontieteissä ei ole paradigmoja.
<<Se kokonaisuuden loogisuus ei ole mikään itseisarvo.>>
Loogisuus on condicio sine qua non. Maailmakuva, joka ei ole looginen, on väärä. Maailmakuva, joka on puuttellinen, ei ole väärä.- Anonyymi
al-jabr kirjoitti:
<<Kyse on lähinnä näkökulmasta tai paradigmasta...<<
Luonnontieteissä ei ole paradigmoja.
<<Se kokonaisuuden loogisuus ei ole mikään itseisarvo.>>
Loogisuus on condicio sine qua non. Maailmakuva, joka ei ole looginen, on väärä. Maailmakuva, joka on puuttellinen, ei ole väärä."Loogisuus on condicio sine qua non. Maailmakuva, joka ei ole looginen, on väärä. Maailmakuva, joka on puuttellinen, ei ole väärä."
Logiikka toimii vain yhtenäisten oletusten puitteissa (se paradigma jonka olemassaolon kiellät) ja erilaisista oletuksista lähtevät mallinnukset eivät ole yhteismitallisia keskenään ja sellaisen useamman paradigman käsittely samanaikaisesti vaatii vähän kykyä ajatella "sekä että" pohjalta eikä mekaanisesti "joko tai" tyyliin.
Esim. Ihmistä voi objektina ajatella samanaikaisesti ajatella fysiikan, kemian, biologian, psykologian, sosiologian ja jopa kosmologian kannalta ja ne kaikki kuvaukset voivat olla samanaikaisesti tosia eivätkä sulje pois toisiaan.
Vanha viisaus on että "tunne itsesi" eli jos opimme tuntemaan itsemme kokonaisuutena niin samalla ymmärrämme koko maailmankaikkeutta koska ihminen on tietyssä mielessä mikrokosmos. Nykytieteessä tutkija itse on sokea piste.
Belisario
ps. lopetan tältä illalta. Anonyymi kirjoitti:
"Loogisuus on condicio sine qua non. Maailmakuva, joka ei ole looginen, on väärä. Maailmakuva, joka on puuttellinen, ei ole väärä."
Logiikka toimii vain yhtenäisten oletusten puitteissa (se paradigma jonka olemassaolon kiellät) ja erilaisista oletuksista lähtevät mallinnukset eivät ole yhteismitallisia keskenään ja sellaisen useamman paradigman käsittely samanaikaisesti vaatii vähän kykyä ajatella "sekä että" pohjalta eikä mekaanisesti "joko tai" tyyliin.
Esim. Ihmistä voi objektina ajatella samanaikaisesti ajatella fysiikan, kemian, biologian, psykologian, sosiologian ja jopa kosmologian kannalta ja ne kaikki kuvaukset voivat olla samanaikaisesti tosia eivätkä sulje pois toisiaan.
Vanha viisaus on että "tunne itsesi" eli jos opimme tuntemaan itsemme kokonaisuutena niin samalla ymmärrämme koko maailmankaikkeutta koska ihminen on tietyssä mielessä mikrokosmos. Nykytieteessä tutkija itse on sokea piste.
Belisario
ps. lopetan tältä illalta.Enköhän minäkin ole liki sanonut, mitä katsoin aiheelliseksi.
Sen kuitenkin lisään, että reduktio ei ole vain tapa hahmottaa, vaan maailma on olemassa reduktionistinen. Millään tasolla ei ole havaittu tulevan mitään uutta selittävää tekijää, joka ei olisi olemassa jo hiukkastasolla. Siten kvanttifysikka, kemia, mineralogia, fysiikka, biologia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia muodostavat täydelleen loogisen sarjan luonnontieteitä.
Hyvää kesää!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap172214Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842200Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101486- 1011417
Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663901320Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1471216Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.255920- 78899
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173884- 63874