Tässä tutkimustuloksia alle 3vuotiaitten päivähoidosta: Päiväkoti pienille lapsille, tehty Göteborgin yliopistolla (Kerstin Palmérus, Ingrid Pramling, Marita Lindahl (suomi)).
-Kun lapset myös osaavat leikkiä enemmän toisten lasten kanssa he myös tappelevat enemmän.
-Päiväkotilapset osoittavat enemmän agressivisuutta ja ovat tottelemattomimpia
- Lapset jotka ovat erossa äidistään enemmän kun 20h/viikko on luonut turvattoman siteen äitiinsä. Lapset tuntevat itsensä enemmän turvattomiksi uusissa tilanteissa, ne ovat vähemmän uteliaita ja enemmän passivisia. Tutkimustulokset osoittavat että turvaton side äitiin luo huonomman itsetunnon, huonomman keskittymiskyvyn ja lisää lasten psyykkisiä ongelmia ( Greenberg, Cicchetti&Cummings,1990)
- Tutkimukset Israelilais kibbutzlapsista osoittaa että aikainen ero äidistä tuo myös häiriötä tunnepuolella. Kibbutzlapset leikkivät enemmän yksin, osoittavat huonompaa kielellistä kehitystä ja käyttävät enemmän agressivista puhetta.
-Agressivisuus lisääntyi kun päiväkoti lisäsi kognitiivista stimulointia.
Hårsman (1984) On tehnyt tutkimuksen aikaisesta erosta vanhemmista. Kun hän vertasi kotilapset ja lapset jotka aloittivat päiväkodin alle yksi vuotiaana hän huomasi että päiväkotilapset olivat enemmän alakuloisia ja roikkuivat enemmän aikuisessa. Kaikki eivät sopeutunut yhtä hyvin, monella kesti kuukausia sopeutua kun taas jotkut eivät olleet sopeutuneita vieläkään tutkimuksen loppuvaiheessa.
-Kun lapset myös osaavat leikkiä enemmän toisten lasten kanssa he myös tappelevat enemmän.
-Päiväkotilapset osoittavat enemmän agressivisuutta ja ovat tottelemattomimpia
- Lapset jotka ovat erossa äidistään enemmän kun 20h/viikko on luonut turvattoman siteen äitiinsä. Lapset tuntevat itsensä enemmän turvattomiksi uusissa tilanteissa, ne ovat vähemmän uteliaita ja enemmän passivisia. Tutkimustulokset osoittavat että turvaton side äitiin luo huonomman itsetunnon, huonomman keskittymiskyvyn ja lisää lasten psyykkisiä ongelmia ( Greenberg, Cicchetti&Cummings,1990)
- Tutkimukset Israelilais kibbutzlapsista osoittaa että aikainen ero äidistä tuo myös häiriötä tunnepuolella. Kibbutzlapset leikkivät enemmän yksin, osoittavat huonompaa kielellistä kehitystä ja käyttävät enemmän agressivista puhetta.
-Agressivisuus lisääntyi kun päiväkoti lisäsi kognitiivista stimulointia.
Hårsman (1984) On tehnyt tutkimuksen aikaisesta erosta vanhemmista. Kun hän vertasi kotilapset ja lapset jotka aloittivat päiväkodin alle yksi vuotiaana hän huomasi että päiväkotilapset olivat enemmän alakuloisia ja roikkuivat enemmän aikuisessa. Kaikki eivät sopeutunut yhtä hyvin, monella kesti kuukausia sopeutua kun taas jotkut eivät olleet sopeutuneita vieläkään tutkimuksen loppuvaiheessa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuonpa tiesin tutkimattakin, toivottavasti monet vanhemmat uskovat, että lapsi ehtii elämän oravanpyörään myöhemminkin.
huh huh
Kerrankin jotain faktaa, johon viitataan. Täällä vaan kaikki tappelee keskenään kuka on parempi kasvattaja kuin muut.
Laittakaas nyt joku jotain tukimuksentynkää päinvastaisesta ettei tarvitse mutut-tuntumalla räksyttää.
Tässä jotakin päinvastaista tietoa, valitettavasti en pääse yliopiston kirjastoon tutkimaan graduja tänään, mutta huomenna haen lisää tietoa asiasta:
"Suomalainen varhaiskasvatus on arvioitu kansainvälisesti laadukkaaksi.
Taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestön OECD:n raportti nostaa kuitenkin esille myös epäkohtia. Muun muassa kotihoidon tuki voi arvioitsijoiden mielestä jättää päiväkotien ulkopuolelle juuri ne lapset, jotka olisivat järjestelmällisen kasvatuksen tarpeessa.
OECD:n mielestä pitkä kotonaolo saattaa myös heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla."
Lähde: MTV3:n uutisarkisto
Ghadzvini & Readdick, Howes & Hamilton ym:
Tutkimusten mielenkiinto kohdistui eri päivähoitomuotojen vaikutusten vertailuun lapsen kehityksessä sekä eri päivähoitomuotojen ja -yksiköiden erojen identifioimiseen. Keskeisenä edistysaskeleena voidaan pitää ymmärrystä, että eri lapsiyksilöt reagoivat eri tavalla erilaiseen päivähoitoon. 1980-luvulla tehtiin myös paljon tutkimuksia yksittäisten laatutekijöiden yhteyksistä päivähoidon kokonaislaatuun ja lapsen kehityksen eri osa-alueisiin.
"1990-luvulla tutkimusintressi laajeni päivähoidon lyhyen aikavälin vaikutuksista pitempiaikaisiin, lasten myöhempään elämään heijastuviin, vaikutuksiin. Kolmannen tutkimusaallon aikana vahvistui myös näkemys, että päivähoidon vaikutuksia ei voi tutkia irrallaan lasten kotitaustoista. Toisin sanoen erot päivähoidon vaikutuksissa lasten kehitykseen voivat selittyä yhtä hyvin erilaisten päivähoitomuotojen ja -yksiköiden eroilla kuin kotitaustoihin liittyvillä eroilla. Päivähoidon vaikutuksia tutkittaessa on tärkeää huomioida lapsen kasvuympäristö kokonaisuudessaan."
Lähde: Parrila S, 2002
Kronqvist E-L on tutkinut pienten lasten yhteisleikkiä, aihe, josta on paljon kiistelty täällä:
"Tulosten mukaan aloitteet muodostivat pienimuotoisen, mutta kuitenkin vaikuttavan ilmiön, joka mahdollisti lapsille liittymisen yhteistoimintaan ja sitä kautta sosiokulttuuriseen maailmaan. Lapset tekivät runsaasti aloitteita, joista yleisimpiä olivat aktiiviset kielelliset aloitteet kuten kysymykset, ehdotukset, käskyt sekä erilaiset leikkialoitteet. Aloitteisiin vastattiin aktiivisesti, mutta myös huomattavan paljon niistä jätettiin huomiotta ... tutkimuksessa verrattiin myös pienten ja isojen lasten aloitteita, vastauksia ja konflikteja havaittiin, että pienille oli tyypillisempää ei-kielellinen toiminta neuvottelutilanteissa ja huomiotta jättämisen strategia konfliktitilanteissa kuin isommille lapsille."
Ja sitten vähän muuta faktaa. Monesti täällä voivotellaan ja säälitään lapsia, jotka ovat päivähoidossa vaikka äiti on kotona nuoremman lapsen kanssa. Tässä tutkimustietoa asiasta:
"Kunnallisessa kokopäivähoidossa niiden lasten osuus, joiden vanhemmat ovat kotona äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla on suhteellisen pieni, alle 3 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista."
Lähde: STM:n tutkimus syyskuusta 2004
Kiitos paljon vaivannäöstäsi. Mielenkiinnolla odottelen jatkoa. :)
Ei mitään miten vaikuttaa alle 3 vuotiaisiin lapsiin vaan että naine jää työstä jälkeen! Konkreettista kiitos!
Netistä löytyy todella vähän tutkimustuloksia tai tutkielmien abstrakteja. Lähinnä vain metatuloksia ja sitaatteja. Löysin kuitenkin ison nipun kirjallisuusvinkkejä ja tietoa tutkijoista, jotka ovat tutkineet päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja miten lapsi kokee sen.
Kuten sanoin aiemmin, huomenna olen menossa kirjastoon, toivottavasti löydän näitä mielenkiintoisia kirjoja silloin!
Kun viittaatte, viitatkaa kunnolla. Siis siten, että muidenkin on mahdollista löytää teksti. Esim näin:
Gamoran Adam, Mare Robert D., Bethke Lynne, Effects of Nonmaternal Child Care on Inequality in Cognitive Skills, Discussion Paper no. 1186-99, http://www.irp.wisc.edu/publications/dps/pdfs/dp118699.pdf , University of Wisconsin–Madison, Institute for Research on Poverty, 1999.
Em. paperin johdannossa kirjoitetaan suurin piirtein näin: "Hyvin toimeentulevien ja hyvin koulutettujen äitien lapset hyötyvät päiväkotihoidosta. Matalatuloisten ja huonosti koulutettujen äitien lapsille päiväkotihoito ei ole hyväksi." Erot ilmenivät lapsien kognitiivisissa taidoissa.
Huomatkaa siis: erot päiväkodin "hyödyissä" johtuivat em. tutkimuksessakin kodin oloista, ei yksinomaan päiväkotihoidosta.
Tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa rahalla pääsee normaalia parempiin hoitopaikkoihin. Suomessa suurin osa lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa, ja siten siis samalla viivalla. Näin maallikkona ajattelisin, että suomalaisten lapsien välillä ei saataisi vastaavassa tutkimuksessa esille merkittäviä eroja lasten taidoissa. Ja jos saataisiin, se todennäköisesti noudattaisi em. tutkimuksen tuloksia...
Tässä tiivistetysti lisää:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514268741/html/x734.html
Tekstissä jää hieman epäselväksi, puhutaanko ulkomaisissakin lähteissä perhepäivähoidosta, päiväkotihoidosta vai molemmista samaan aikaan (päivähoito).
Kuten jo aiemmin totesin, on erittäin vaikeaa löytää tietoa noista lähteistä ja viittauksista netistä. Joten olen huomenna menossa yliopiston kirjastoon etsimään käsiini nuo kyseiset teokset (ja muitamia muita), toivottavasti ne löytyy. Briiffaan sitten tulokset tähän.
sinun ja kokin viestit tuonne soneraplazan sivuille. Sielläkin liikkuu tämä typerä tanskalainen huuhaa testi...
miten tämä ihminen viittii..
Suomalaisesta tutkimuksesta oli kyse ei Jenkkilän! Minun tutkimus on taatusti osittain suomalainen koska yksi tutkijoista oli mun opettaja ja hän oli vastuussa tutkimusmateriaalista täältä. Kyllä taitaa olla eroa Jenkkilään jos vähän miettii! Siellä kun jo kouluikäiset ampuvat toisiaan!
Tämä oli mun mielipide asiasta! Olemme köyhä perhe mutta tuntuu että olemme rikkaita kun saa kotona olla! Tehkää te miten haluatte minä jään ainakin kotiin! Sehän on itsestään selvyys että jos tarhassa on 15 alle 3v lasta niin tulee uskomaton määrä jo pipejä ja siellä (ainakin missä minä olen töissä) on vaan kolme hoitajaa. Oi kuinka olisin saanut jokaisen itkevän lapsen edes syliin mutta kun ei mahdu. Ei se vanhempien vika ole vaan yhteiskunnan. Menkää edes muutamax päiväks tutustuu niin ehkä saatte tietää todellisuuden (jooko)?Lapset kyl osaa olla vieraskoreita! Teillä kaikilla on ihanat lapset kumpa aikaa ja sylejä ois enemmän! Rakastan kyl työtäni varsinkin lapsia!Nyt vaan on oman aika. T:Ap
"Belsky ja Rovine (1988) tutkivat kodin ulkopuolista hoitoa useamman otoksen avulla. Tulosten mukaan pitkäkestoinen, yli 20 tuntia viikossa kestävä päivähoito lisäsi lasten turvatonta kiintymyssuhdetta vanhempaansa. Uudemmissa tutkimuksissa kodin ulkopuolisen
päivähoidon ei ole osoitetu yksinään vaikuttavan suuntaan eikä toiseen (ks. NICHD,
1997)." Kiintymyssuhde varhaislapsuudessa, Anna Kouvo ja Maarit Silvén, Opintomoniste, Lapsen varhainen kehitys, Psykonetin virtuaaliopetus, Syyslukukausi 2004 ( www.psykonet.fi/kurssit/ lv2004_05/lapsi/Kiintymyssuhde.pdf )
"There were no significant main effects of child-care experience (quality, amount, age of entry, stability, or type of care) on attachment security or avoidance." NICHD Early Child Care Research Network. (1997). The effects of infant child care on infant-mother attachment security: Results of the NICHD Study of Early Child Care ( http://secc.rti.org/abstracts.cfm?abstract=9 )
Alammeko jo saada käsitystä asiasta? Itselleni alkaa olla selvää, että lapsen kehitys on monimutkainen prosessi, jonka kaikkia tekijöitä on vaikea (jopa mahdotonta) eritellä. Suurin vaikutus on kuitenkin lapsen suhteella omiin vanhempiinsa.
Lapsen hoidon tyypillä ei siis ole kehityksen kannalta väliä, kunhan hoito (kotona ja mahdollisessa hoitopaikassa) on kokonaisuudessaan hyvää!
Itse kaipaan suomalaista tutkimusta! Vaikka ap jo piti päätöspuheen niin on moni kiinnostunut!