Nykyään näkee toisinaan tehovastuksia, joihin on painettu näkyviin myös sen lämpötila. Tämä ehkä siksi, että se tulee käytössä kuumaksi ja ihmiset voivat polttaa näppinsä. Tällainen 6,8-ohminen löytyi esim. Sony Bravian virtalähteestä.
https://aijaa.com/Jirk4z
https://aijaa.com/Jirk4z
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taitaa olla kysymys lämpösulakkeesta.
Siinä on ilmeisesti sekä vastus että lämpösulake ympätty samaan koteloon. Tällöin varmaan se lämpösulake palaa aina ensimmäiseksi poikki ja vastuslanka jää ehjäksi, muttei sitä keraamisesta kotelosta ulos saa. Jos mennään tuohon Bravian virtalähteeseen, siinä on kuitenkin heti verkkoliitännän jälkeen ihan normaali lasiputkisulake ja tuo käynnistysvirran rajoituksen sarjavastuksena toimiva 6,8-ohminen sulakevastus on sitten sarjassa ennen ensiötasasuuntausta. Siis eräänlainen tuplavarmistus. Kyseisessä tapauksessa se oli mennyt poikki 10-vuotiaasta telkusta, koska se rasittuu jokaisessa käynnistyksessä, kun verkkolyytit ottavat ison latausvirran käynnistettäessä ja toimii aivan kuin normaalitkin sulakkeet tekevät ja sitten lopulta sulaa poikki. Korvasin sen vastaavalla, mutta 7-wattisella , jonka lämpötila-arvo oli 136 astetta Celsiusta.
Voisi kuvitella, että tuolla komponentilla harjoitetaan taas sitä tuotteen elinkaaren tarkoituksellista lyhentämistä. Insinöörit kaikessa viisaudessaan ovat laskeneet, että kestää se sulakevastus sentään ainakin takuuajan, vaikka ahkeramminkin telkkua katselisi. Moni käyttäjä jättää sitten jo takuuajan jälkeen TV:n korjauttamatta, kun tietää, että pienenkin vian korjaus liikkeessä maksaa helposti 150 euroa ja menee hakemaan uuden tilalle.
Ei mikään uusi keksintö, tässä esimerkkeja vanhemmista yksilöistä ja muutama muukin vastus mukana.
https://aijaa.com/eavdNR
Valikoimaasi on kyllä osunut yksi termistorikin eli lämpötilasta riippuva vastus sekä muutama massavastus, jotka palavat isolla liekillä.
Miten sitten toimi ennenkäytetty staattinen suojaus, jota näki esim. putkiradioiden verkkomuuntajan kyljessä? Siinähän oli periaatteessa jousikuormitettu tinalangan pätkä, joka antoi periksi tietyissä tilanteissa. Vanhoissa Philipsin stereoissa taas oli muuntajan rungon välissä pari jousikuormitettua pronssikarvaa, jotka oli päistänsä tinattu yhteen. Korjauksessa piti käyttää tietyssä lämpötilassa sulavaa tinaa.
Osaako joku laskea, millainen tehohäviö tuohon 6,8 -ohmiseen sarjavastukseen jää, jos tv:n tehonkulutus on 350W ja verkkojännite 230 volttia?
Putkitekniikan aikaisia komponetteja. Erikoinen tuo toinen NTC, siinä on väliottojohdin.
350W teholla virtaa kulkee 1,52 A, jos tämä virta menee sen vastuksen läpi, siinä syntyy 15,71 W tehohäviö.
Kiitos vastauksesta. Olisin sen itsekin laskenut, mutta kännykän laskimessa ei ole neliönjuurinäppäintä.
Siihen laskentaan ei mitään neliöjuurta tarvitse, kun laskee useammassa osassa ilman "oikopolku kaavaa"
350W / 230V > 1,52A
1,52A x 6,8 ohm > 10,34V
10,34V x 1,52A > 15,7W
Ohmin lain osaaminen riittää :)
Jokseenkin hyödytön tieto, toteutuu jollain tuntemattomalla ympäristön lämpötilalla ja vastuksen häviöteholla.
Täältä se selviää. Eli ei aivan hyödytön.
https://www.google.com/search?q=fusible resistor 6,8 ohm 5W 142 C&biw=1920&bih=937&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=4YQOo_x5b5p9xM:,aHGzg3V3DxSgkM,_&vet=1&usg=AI4_-kRlBpA44ya8LHrCeiy4r-194JGVww&sa=X&ved=2ahUKEwiIs43NlJ3iAhWrlIsKHfsUBK4Q9QEwAHoECAkQBA#imgrc=4YQOo_x5b5p9xM:
Lämpösulake sisällä, sen lämpötilalukema mainittu. Tehovastukselle tuo alhainen lämpötila, 230-250 normaali lämpötila, eli juotokset sulaa, jos asennus ei oikein suunniteltu.