Rivitalo 1970-luku/1980-luku

Outo suhtautuminen...

^ ja samaan kasaan voi googletella peltosalaoja, höyrysulku, putkiremontti yms.

Salaojitusta ja sadevesiviemäröintiä noissa pääsääntöisesti ei ole. Ainakaan (enää) toimintakuntoisena. KPH vesieritys = muovimatto & -tapetti, jonka käyttöikä max. 30 vuotta. Siihen on vaan ollut 80/90 taitteessa tapana lätkiä laatat päälle ... moni kakku päältä kaunis. Putkiremonttia pukkaa jne.

Rivitalo = pientalo. Näitä on rakenettu sellaisella "miäs ja hiace" -setilläkin. Talon valmistuttua firma konkkaan, niin ei tarvi takuuasioilla päätään vaivata. Eli tekijää on ollut monenmoista, viina virtasi työmailla (siihen aikaan TÄYSIN normaalia, että palkkapäivän jälkeen osa miehistä katosi 1-2 viikon ryyppyreissulle ja palasi töihin vasta rahojen loputtua). Kerrostalon rakentaminen sentään niin paljon kalliimpi projekti, ettei sitä ihan pienet, tosta noin vaan perustettavat ja kuopattavat rak. liikkeet kykene.

Tuho on yleensä viimeistelty kunnossapidosta tinkimällä. Kerrostaloissa on yleensä ammatti-isännöitsijä ja palkatut huoltomiehet. Rivitaloissa taas yritetään sinnitellä "vapaaehtoisen talkootyön" turvin eli on vuorolistat nurmikon leikkuuseen ja lumitöihin. Hallituksessa pari alkuperäisasukasta, jotka nyt tukevasti "toinen jalka jo haudassa" ja tavoitteena ottaa talo mukaan. Mitään remonttia ei tehdä "koska ennenkään ei ole tarvinnut" ja vastiketta ei saa koskaan nostaa. Tai no, tehdään niitä remonttejakin, sitten, kun joku paikka leviää käsiin.

Onnea voittajalle, joka löytää omasta kämpästään kosteusvaurion esim. ulkoseinästä tai kylppäristä. Yhtiön vastuulle moinen oikeasti kuuluu, mutta kun sekä hallitus että isännöitsijä ovat oman talon väkeä ja omat kämppänsä rempanneet, niin kantahan on tässä kohtaa, että jokainen maksaa omat remonttinsa. Saat varautua pitkää tappeluun ja asioiden vetkutteluun jopa vuoden verran.

Luonnollisesti ääni kellossa on ihan eri, jos ongelma on hallituksen jäsenen asunnossa. Silloin kaikki kuuluu yhtiön = muiden osakkaiden maksettavaksi.