Akun lataustehon havainnollistaminen

Tässä on lähtötilanne: https://tinyurl.com/y2qexmsd

Akku haluttaisiin täyteen neljällä pienellä paneelilla ikkunan lävitse iltapäivän aurinkoa hyväksikäyttäen. Onnistuuko?

Asian selvittämiseksi kytkin sarjaankytkettyjen paneelien perään kapasitorin. Paneelin paras tehojännite on 18 volttia, joten sarjaankytkettynä tavoitellaan 36 volttia kapasitorin navoissa. Tämä onnistuikin helposti ja kapasitori varautui hetkessä 40 volttiin.

Sitten kytkin buck-konvertterin kapasitorilta ja 20 vatin auton takavalopolttimon buckin ulostuloon. Antojännitteeksi sääsin 15 volttia eli akun latausjännitteen. Polttimo lähti palamaan kirkkaasti mutta kapasitorin navoissa voltit alkoivat nopsaan tippua.

Säätämällä buckin virranrajoitusta siten että voltit kapasitorin navoissa säilyivät 36 voltissa lamppu näyttää tältä: https://tinyurl.com/yxu7aoek

Tuon lampun hehkun verran olisi tehoa käytettävissä akun lataukseen - se ei riittänyt nostamaan akkua yli 13.2 voltin eli ei olisi saanut täyteen akkua.

Mutta mutta... koska välissä oli täyteen varattu kapasitori, oli mahdollista säätää buckin virranrajoitusta hetkellisesti parempaan latausvirran arvoon, jolloin kapasitori toimi latausbuusterina niin kauan kunnes kapasitorin navoissa jännite laski 15 volttiin - näin muutaman kerran latamaalla kapasitorin täyteen ja sitten vasta akulle sain akun nousemaan 14 volttiin.

Käytännössä tarvittaisiin ainoastaan salpa, joka sulkee kapasitorin ulostulon kun jänniten on laskenut tiettyyn ala-arvoon - sitten kapasitori varautuun ja salpa aukeaa jälleen ja antaa akun lataamiseen riittävän tehon jonkin aikaa. Ja sama uudelleen ja uudelleen.
Ilmoita


36 Vastausta

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.


Viime kesänä sinulle esitettiin erään konvertterin 'puukotus', jolla kovertteria voidaan ohjata ON/OFF, ottojännitteen perusteella. Eli kun sisäänmenon jännite laskee alle säädetyn konvertteri pysähtyy, kunnes on taas noussut maksimiin jne. Itse kovertterissa ei tässä käytetä virranrajoitusta välttämättä lainkaan, ainoastaan max jännitteen rajoitus, akun ylilatauksen estämiseksi.
30 VASTAUSTA:
Jos on ideoita Toisen Sukupolven aurinkobuusteri akkulaturin suunnitteluun, niin kannattaa olla yhteydessä tai laittaa vaikka tähän ketjuun tarkemmin.

Tuosta tilanteesta vielä sen verran, että kapasitorihan lähti varautumaan jo paljon ennenkuin aurinko saapui kohtaan, jossa akun lataus periaatteessa olisi mahdollista. Ideaalitilanteessa kapasitori tulee täyteen juuri sillä hetkellä kun akun lataus auringon puolesta on valmis alkamaan - kapasitori siirtää aikaa ja jatkaa akun latausta vielä sitten kun aurinko menee iltapuolella ohi akun latauskohdan.

Kuvan paneelit myydän "neljänkymmenen vatin" paneeleina eli 10w per kappale. Mutta jatkuva teho tuollaisessa tilanteessa on alle kymmenen vattia. Mikään lataussäädin ei tilannetta paranna - paneeleissa oli parhaan tehon jännite juuri tarkalleen.
eroaverkosta.be kirjoitti:
Jos on ideoita Toisen Sukupolven aurinkobuusteri akkulaturin suunnitteluun, niin kannattaa olla yhteydessä tai laittaa vaikka tähän ketjuun tarkemmin.

Tuosta tilanteesta vielä sen verran, että kapasitorihan lähti varautumaan jo paljon ennenkuin aurinko saapui kohtaan, jossa akun lataus periaatteessa olisi mahdollista. Ideaalitilanteessa kapasitori tulee täyteen juuri sillä hetkellä kun akun lataus auringon puolesta on valmis alkamaan - kapasitori siirtää aikaa ja jatkaa akun latausta vielä sitten kun aurinko menee iltapuolella ohi akun latauskohdan.

Kuvan paneelit myydän "neljänkymmenen vatin" paneeleina eli 10w per kappale. Mutta jatkuva teho tuollaisessa tilanteessa on alle kymmenen vattia. Mikään lataussäädin ei tilannetta paranna - paneeleissa oli parhaan tehon jännite juuri tarkalleen.
Yksinkertaisin kytkentä olisi tyristori joka diacin ohjaamana purkaisi paneelin lataaman superkonkan akkuun aina jännitteen noustua haluttuun tasoon. Tarvittaisiin vain tyristori,diac, vastus ja pikkukonkka. Akun mahdollinen ylilataus pitäisi vielä jotenkin estää.
Anonyymi kirjoitti:
Yksinkertaisin kytkentä olisi tyristori joka diacin ohjaamana purkaisi paneelin lataaman superkonkan akkuun aina jännitteen noustua haluttuun tasoon. Tarvittaisiin vain tyristori,diac, vastus ja pikkukonkka. Akun mahdollinen ylilataus pitäisi vielä jotenkin estää.
Kokeilinpa piruuttani tuollaista tyristori-liipaisu periaatekytkentää testipenkissä. Koekytkennän komponenttiarvot eivät sellaisenaan sovellu käytännön sovellukseen.
https://aijaa.com/t4o2yA
Kytkennässä 37,5 V jännitelähde ja 4,7 k vastus kuvaavat aurinkopaneelia pilvipoudalla.
1000 µF konkka varautuu viiveellä lähes maksimijännitteeseen.
Kytkennässä oleva hehkulamppu 24 V 3 W vastaa akkua, johon tyristori purkaa konkan varauksen.
150 k vastusta muuttamalla säädetään jännitetaso jolla konkka puretaan lamppuun (akkuun).
Tyristoreilla on tietty virta jonka alittuessa tyristori katkaisee, IH (holding current). Tämä arvo on oleellinen kytkentää sovellettaessa, koska jos virta ei laske konkkaa purettaessa alle tämän arvon, jää tyristori johtavaksi. Kytkentä jää siis jatkuvan latauksen tilaan silloin kun paneelin tuotto ylittää tämän tyristorin pitovirran. Oikeastaan se on automaattinen toimintatilan vaihto.
Olen tämän päivän miettinyt sopivaa kytkentää myös, ja ajattelin käyttää zener-diodia kytkemään buust-moodi päälle eli kun jännitearvo ylittää täyteen varatun apukapasitorin.

Zeneriä käytettäisiin vain liipaisemaan buust-piiri päälle. Pitäisi ehkä olla jokin taimeri-piiri, joka katkaisee buust-piirin kun kapasitori tyhjenee.

Jos on jokin sopiva aikakytkentä kytkeä pois päältä, sehän on kapasitoria purettaessa aina vakio aika. Latausaika sitten vaihtelee.

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Toimintaperiaatehan on yksinkertainen, tyristori liipaistaan johtamaan konkan sähkö akkuun, kun jännite on konkassa riittävän korkea. Tyristorin liipaisuhilalla oleva DIAC on kiinteäjännitteinen kynnysarvoelin joka vaihtaa tilansa johtavaksi n. 30-35 voltissa, purkaen 5 µF konkan hilalle. Tätä konkkaa taas syöttää vastus jolla voi säätää liipaisuhetkeä suhteessa pääkonkan jännitteeseen.
Nopsaan katsottuna vaikuttaisi olevan juuri se mitä tarvitaan.

Jos 150k vastuksen paikalle laittaa potikan, pitäisi voida säätää buust-moodin apukapasitorin jännitteen purkautumisen alarajaa, mikäli oikein ymmärsin. Eli buustaukselle säätöä.

No säätöhän voisi sitten tapahtua paneelin jännitteen avulla.
> Toimintaperiaatehan on yksinkertainen

Voitko katsoa vielä tämän: https://tinyurl.com/y5f69dst

Ketjun ensimmäinen kapasitori latautuu kun kaksi muuta antaa ulos vakion eli paneelin ja kuorman balansoituna. Ensimmäinen kapasitori on siten boost-kapasitori.

Ilmeisesti tarvittaisiin tuo kytkentäsi kahteen kertaan, ensin 32 voltille ja sitten 39 voltille?

Vakiotehon saa kaiken aikaa ja boost-tehon saa eri paikkaan aika-ajoin. Vakloteho ja boost-teho yhdessä ylittää laturin tehon. Ja voi ylittää selvästikin riippuen boost-periodin pituudesta.

Miten tuo kytkentäsi, luuletko että toimii kilovatin taikka parin buustaamiseen?
Anonyymi kirjoitti:
> Toimintaperiaatehan on yksinkertainen

Voitko katsoa vielä tämän: https://tinyurl.com/y5f69dst

Ketjun ensimmäinen kapasitori latautuu kun kaksi muuta antaa ulos vakion eli paneelin ja kuorman balansoituna. Ensimmäinen kapasitori on siten boost-kapasitori.

Ilmeisesti tarvittaisiin tuo kytkentäsi kahteen kertaan, ensin 32 voltille ja sitten 39 voltille?

Vakiotehon saa kaiken aikaa ja boost-tehon saa eri paikkaan aika-ajoin. Vakloteho ja boost-teho yhdessä ylittää laturin tehon. Ja voi ylittää selvästikin riippuen boost-periodin pituudesta.

Miten tuo kytkentäsi, luuletko että toimii kilovatin taikka parin buustaamiseen?
Minkä jännitteisiä akustoja noiden konverttereiden perään on tarkoitus kytkeä? Kaksi erillistä akustoa, miksi?
Mitä konverttereiden kahdella trimmerillä säädetään? ON/OFF tulojännitteen tasolla, ja?
Tyristoreja kyllä löytyy riittävän isoillekin virroille. Enemmän on arvoitus miten konvertterit/säätimet vaikuttavat tyristorikytkimen toimintaan. Jotain kuitenkin tarvitaan estämään akkujen ylilataus?
https://docs-emea.rs-online.com/webdocs/0daa/0900766b80daac67.pdf
Buckeissa voi säätää ulostulojännitettä ja virranrajoitusta. Akkua lataa paremmin, jos punainen valo eli virranrajoitus on päällä.

Tarkoitus on vähän isommassa systeemissä ladata vakioteholla akkua ja käyttää buust-virralla vedenkeitintä eli boileria. Voi tulla systeemikin, jossa on pelkästään boilerin lämmitys eli vakioteho antaa jatkuvaa peruslämpöä ja buustauksella nostetaan lämpöä.

Ehkä releohjaus on mahdollista lisätä piiriin.

Akkujen ylilatauksen estämiseen on säädettävä katkaisin.

Periaatteessa kuvassa on valmis pieni aurinkolataussysteemi kahdella tehotasolla, josta puuttuu enää 30 ja 39V porttien aukaisu. Koko systeemin aukaisu 30 voltissa voisi onnistua zenerilläkin.
> ON/OFF tulojännitteen tasolla

Tähän tarvittaisiin vielä luonnostelemasi piiri - aukaisu- ja sulkuportti puuttuu kuvasta.

Porttipiirin kannalta buckeilla tuskin on merkitystä eli voi kuvitella pienemmän ja isomman polttimon eri jännitekohdista otetuksi.
Tuossa oli hetki sitten tunnin taikka parin ukkoskuuro. Taivas meni aika synkäksi - mutta vakiotehon olisi kapasitorilaturista saanut silloinkin ulos: https://tinyurl.com/y69cdk3a

Buustausta ei tietenkään olisi ollut mahdollista ottaa silloin kun kapasitorin jännite laskee - valmiissa tuotteessa pitäisi olla jokin indikaattori, joka kertoo milloin buustausta on luvassa, Ja vaikka nappia painamalla buustauksen saa heti käyttöön (vaikka ei olisi ihan varautunut kokonaan vielä).

Kapasitorin jännite ennätti laskea 17 volttiin ennenkuin alkoi jälleen varautumaan.

Jos näillä tiedoilla voit suunnitella porttipiiriä, niin tarjoa sellaista yhteisölle. Mikäli olet pikkurahan tarpeessa tai ryhdy tähän projektiin osakkaaksi.
Aurinko on mennyt mailleen puoli tuntia sitten mutta vakiotehon saa edelleen lataussysteemistä: https://tinyurl.com/y2j8zcpl

Ja saa vielä puolisen tuntia eteenpäin.
Anonyymi kirjoitti:
Buckeissa voi säätää ulostulojännitettä ja virranrajoitusta. Akkua lataa paremmin, jos punainen valo eli virranrajoitus on päällä.

Tarkoitus on vähän isommassa systeemissä ladata vakioteholla akkua ja käyttää buust-virralla vedenkeitintä eli boileria. Voi tulla systeemikin, jossa on pelkästään boilerin lämmitys eli vakioteho antaa jatkuvaa peruslämpöä ja buustauksella nostetaan lämpöä.

Ehkä releohjaus on mahdollista lisätä piiriin.

Akkujen ylilatauksen estämiseen on säädettävä katkaisin.

Periaatteessa kuvassa on valmis pieni aurinkolataussysteemi kahdella tehotasolla, josta puuttuu enää 30 ja 39V porttien aukaisu. Koko systeemin aukaisu 30 voltissa voisi onnistua zenerilläkin.
" Periaatteessa kuvassa on valmis pieni aurinkolataussysteemi kahdella tehotasolla, josta puuttuu enää 30 ja 39V porttien aukaisu. Koko systeemin aukaisu 30 voltissa voisi onnistua zenerilläkin. "

Tyristorin liipaisu on mahdollista tehdä DIACin asemasta myös UJT-transistorilla alemmallakin jännitealueella. Täysin absoluuttisen liipaisujännitteen saamiseksi pitäisi ohjaukseen käyttää muuta kiinteää käyttöjännitettä kuin pääkonkan kohoavaa jännitettä.
Ongelma kiteytettynä on portin avaaminen korkeammalla kapasitorin jännitteellä kuin sulkeminen.

Jännitetasot näiden paneelien kanssa olisivat 30V avaus (vakiokapasitori), 39V avaus (buust-kapasitori), 31V sulkeminen (buust-kapasitori) ja 18V sulkeminen (vakiokapsitori). Arvot suuntaa-antavia.

Tuollaiset jänniteohjatut portit tarvittaisiin tähän aplikaatioon. Muuten se jo toimii ja akun saa ladattua.

Latausvirta näillä paneeleilla tuskin nousee yli 4 - 5 amppeerin akulle vakiokapasitorilta - buustattuna voi nousta hetkellisesti vaikka tuplaksi.

Buustin voi käyttää myös johonkin muuhun tarkoitukseen (ideoita on).
> Täysin absoluuttisen liipaisujännitteen saamiseksi pitäisi ohjaukseen käyttää muuta kiinteää
> käyttöjännitettä kuin pääkonkan kohoavaa jännitettä.

Buck-konvertterin voi lisätä systeemiin ohjausjännitettä antamaan. Buck käynnistyy noin 5 voltissa.

Eli ei ole ongelma ellei sitten ohjaussysteemi tarvitse runsaasti virtaa, joka on pois latausvirrasta.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma kiteytettynä on portin avaaminen korkeammalla kapasitorin jännitteellä kuin sulkeminen.

Jännitetasot näiden paneelien kanssa olisivat 30V avaus (vakiokapasitori), 39V avaus (buust-kapasitori), 31V sulkeminen (buust-kapasitori) ja 18V sulkeminen (vakiokapsitori). Arvot suuntaa-antavia.

Tuollaiset jänniteohjatut portit tarvittaisiin tähän aplikaatioon. Muuten se jo toimii ja akun saa ladattua.

Latausvirta näillä paneeleilla tuskin nousee yli 4 - 5 amppeerin akulle vakiokapasitorilta - buustattuna voi nousta hetkellisesti vaikka tuplaksi.

Buustin voi käyttää myös johonkin muuhun tarkoitukseen (ideoita on).
Tyristorin liipaisu ylärajajännitteessä ei ole ongelma, mutta se ei katkaise ennen kuin virta on alentunut alle ns. pitoarvon. Jos halutaan katkaista virta kesken konkan purkautumisen, se on tehtävä muulla keinolla. Helpointa olisi käyttää sellaista buck muunninta jossa on säädettävä alarajakatkaisu syöttöjännitteestä, ns. akun alaraja suojaus.
Täytyypä tuota yhdistelmää miettiä - tyristori ja erillinen alarajakatkaisin. Teetkö kokeellisia piirejä eli onnistuisiko tyristoripiirin luonnostelu reikälevylle?

Kovin montaa komponenttia siinä ei ole, joten voin kokeilla itsekin.
Saan jo zener-diodeilla eri teholuokkia käyttöön kapasitorin jännitteen noustessa.

Tällä kytkennnällä ei kuitenkaan saa vielä boostausta eli kapasitorin tyhjentämistä - zener lakkaa johtamasta kun jännite putoaa alle raja-arvon ja pudotaan alempaan teholuokkaan.
Anonyymi kirjoitti:
Täytyypä tuota yhdistelmää miettiä - tyristori ja erillinen alarajakatkaisin. Teetkö kokeellisia piirejä eli onnistuisiko tyristoripiirin luonnostelu reikälevylle?

Kovin montaa komponenttia siinä ei ole, joten voin kokeilla itsekin.
Olen tehnyt tällaiset testikytkennät ihan 'ilmakytkentänä'
https://aijaa.com/OohV76
Kuvan ja kaavion perusteella varmaan onnistuu testikytkennän teko jollekin alustalle, vaikka juotoskorvakkeille.
Kuvassa 4,7 k vastuksesta oikealle olevat jutut ovat vain virtalähteeseen liittyvää, eivätkä näy kaaviossa. Kuten toisen vastuksen väreistä voi havaita, on siinä 470 k vastus, eikä 150 k kuten kaaviossa. Tämä vastus kannattaa korvata 250 k potikalla. Niin ja DIACin (BR100) kiinteä liipaisujännite on jotain 28-36 V, jota alemmaksi tyristorin liipaisua ei voi säätää potikalla. Tyristori 2N4443 on vanhentunut tyyppi eikä sitä kannata metsästää, ehkä ensi kokeiluihin BT152-800 on sopiva. Eikä sitä 4,7 k vastustakaan tietenkään tarvita kun kytkentä liitetään aurinkopaneeleihin.
Siinähän näyttäisi olevan kapasitorin boost-kytkentä.

Kokeilen vielä ennen tuohon ryhtymistä zener-diodeilla toteutetun kaksivaiheisen vakioaurinkoteholähteen - molemmat stepit ovat vakiojännitettä ja virtaa.

Ensin avautuu zenerilla yksi buck ja sitten kapasitorin jännitteen edelleen kohotessa toinen. Jos ei ole aurinkoa tarpeeksi, on vain ensimmäinen vakioteholuokka käytettävissä.

Mutta sitten on tämän buustaus mahdollisuus.
Haluatko kokeilla kytkentääsi samoilla kapasitoreilla, joita on tarkoitus käyttää valmiissa tuotteessa? Voin sellaisia lähettää koekäyttöön.
Tarvittavista boost-piirin komponenteista sen verran, että tyristorin malli pääte 4441 näytti olevan 50V malli. Onko tällä merkitystä?

Edes aurinkosysteemeissä DC ei saa mennä yli 50V, joten kävisikö tuo tyristoriksi?

Jos haluat tehdä boost-kytkennän koekappaleen, voin PayPallata tarvittavat varat komponenttien hankintaan.
Anonyymi kirjoitti:
Siinähän näyttäisi olevan kapasitorin boost-kytkentä.

Kokeilen vielä ennen tuohon ryhtymistä zener-diodeilla toteutetun kaksivaiheisen vakioaurinkoteholähteen - molemmat stepit ovat vakiojännitettä ja virtaa.

Ensin avautuu zenerilla yksi buck ja sitten kapasitorin jännitteen edelleen kohotessa toinen. Jos ei ole aurinkoa tarpeeksi, on vain ensimmäinen vakioteholuokka käytettävissä.

Mutta sitten on tämän buustaus mahdollisuus.
Kuinka meinasit zenerin kytkeä, zener kuluttaa lämmöksi sen jännitteen minkä se blokkaa jos sen läpi kulkee samalla virtaa?
eroaverkosta.be kirjoitti:
Tarvittavista boost-piirin komponenteista sen verran, että tyristorin malli pääte 4441 näytti olevan 50V malli. Onko tällä merkitystä?

Edes aurinkosysteemeissä DC ei saa mennä yli 50V, joten kävisikö tuo tyristoriksi?

Jos haluat tehdä boost-kytkennän koekappaleen, voin PayPallata tarvittavat varat komponenttien hankintaan.
Kyllä 50 V tyristori varmaan kestää, jos sellaisen sattuu löytämään, hyllytavarana on useimmiten vain isompi jännitteisiä.
Tuo kytkentöjen rakentelu vaatii aina vähän testailua ja kokeilua aidossa 'paneeliympäristössä', joten ideaa on helpompi kehitellä siellä paikallisesti. Varmaan löydätte jonkun varsinaiseen agendaanne vihkiytyneen, jolla pysyy myös kolvi kädessä. Sinällään elektroniikan komponentit ovat halpoja ja kokeiluprotojen rakentelu vaikka ruuviliitosrimoilla helppoa askartelua. Ei sen kummempaa kuin nuo buck-kytkentäsi. Ja ainahan täältä voi kysyä apua.
Juuri muuta agendaahan ei asiaan liity kuin kotimaisen suunnittelun ja valmistuksen suunnittelu kotimaassa - uskoisin tämän agendan soveltuvan miltei kenelle tahansa.

Kapasitorivirtalähteen tai akkulaturin suunnittelusta ja valmistuksesta kiinnostuneet voivat huoleti olla yhteydessä. Tai mitä muita projekteja onkaan vireillä - ja niitähän on.

Jonkun on keksittävä mielekäs tulevaisuus - ja energian hallinta (energy management) on aika keskeisessä roolissa jatkossa.
> Kuinka meinasit zenerin kytkeä, zener kuluttaa lämmöksi sen jännitteen minkä
> se blokkaa jos sen läpi kulkee samalla virtaa?

Tarkoitus on tutustua tähän zener-asiaan ja tässä yhteydessä on varmaankin mahdollista. Eli tämä pieni testilaturi toimii zenereillä mutta paljonko ne kestävät ja syövät virtaa on syytä selvittää tarkemmin.

Takaperin käännettynä zener pudotti jännitteen hienosti siten että paneeleissä oli melkein niiden paras jännite ja zenerissä käyttökelpoinen 24V jännite - mutta nyt alkoi zener takaperin kuumentua nopsaan.
Tässä oli yksi vaihtoehto kytkennälle: https://tinyurl.com/y6r4w7fe

Zenereillä ohjattaisiin vain tällaista valmista rele-moduulia. Minulla oli myös kiinalainen valmis moduuli, jossa oli releen ohjaus aikasäätimellä - mutta hajosi heti kun siihen koskin.

Näitä valmiita moduuleita voi ihan hyvin testailla ja kokeilla mutta varsinaiseen aplikaatioon kytkentäsi olisi parempi eli mitä vähemmän liikkuvia osia ja hilavitkuttimia, sen parempi.

Valmiin laturin on tarkoitus todellakin toimia aina silloin kun vain paneeliin osuu riittävä määrä valoa lataamaan kapasitoria.
Anonyymi kirjoitti:
Tässä oli yksi vaihtoehto kytkennälle: https://tinyurl.com/y6r4w7fe

Zenereillä ohjattaisiin vain tällaista valmista rele-moduulia. Minulla oli myös kiinalainen valmis moduuli, jossa oli releen ohjaus aikasäätimellä - mutta hajosi heti kun siihen koskin.

Näitä valmiita moduuleita voi ihan hyvin testailla ja kokeilla mutta varsinaiseen aplikaatioon kytkentäsi olisi parempi eli mitä vähemmän liikkuvia osia ja hilavitkuttimia, sen parempi.

Valmiin laturin on tarkoitus todellakin toimia aina silloin kun vain paneeliin osuu riittävä määrä valoa lataamaan kapasitoria.
Tässä on valmis relemoduli josta löytyy sopiva toiminto.
https://www.ebay.com/itm/3-Types-Voltage-Measurement-Relay-Module-Digital-Display-Voltage-Comparator/302494972037?hash=item466e1af885:m:mAwlWxxW2BmdEUOmQjBlGHQ
Sen toiminto 3. purkausvalvonta on kuin räätälöity tarpeisiisi.
Voidaan asettaa jännitteen yläraja jossa rele menee kiinni, ja alaraja jossa rele avautuu. Modulia on kolmelle käyttöjännitteelle, 12V tai 24V ovat soveltuvia, riippuen kumpi jännite on akuilta helpompi vetää.
Jos tuohon vain löytyy kytkentäohjeet, niin saattaisi olla ainakin testikäyttöön juuri sopiva. Eli laitan tilaukseen ja kerron kuinka kävi.

Näissä moduuleissa ei aina ole kunnollisia kytkentäohjeita, jolloin yksi johdin väärään paikkaan voi mykistää moduulin lopullisesti.
eroaverkosta.be kirjoitti:
Jos tuohon vain löytyy kytkentäohjeet, niin saattaisi olla ainakin testikäyttöön juuri sopiva. Eli laitan tilaukseen ja kerron kuinka kävi.

Näissä moduuleissa ei aina ole kunnollisia kytkentäohjeita, jolloin yksi johdin väärään paikkaan voi mykistää moduulin lopullisesti.
Eihän ne oikein kestä virhekytkentöjä, mutta tämä relemoduli on aika helppo tapaus. Siinä on kahdet jännitesisäänmenot, DC+ ja DC- käyttöjännitettä varten akusta, sekä V+ ja V- jännitteen mittausta varten, jotka kytketään panelin konkkaan. Releen koskettimet ovat NO, CM (com) ja NC, joista CM ja NO ovat sulkeutuva kosketin, joiden kautta virta viedään varauskonkasta akuille. Nämä selviää noista teknisistä tiedoista, kytkentäkuvaa ei näytä olevan.
Jos releen mekaaninen käyttöikä mietityttää, ei ole konstikaan vaihtaa siihen kulumatonta puolijohderelettä.
https://www.ebay.com/itm/1Pcs-SSR-40DD-Manufacturer-40A-solid-state-relay-input-3-32VDC-output-5-60VDC/162433172583?epid=675985708&hash=item25d1c58467:g:1pwAAOSwWxNYyjLD
+Lisää kommentti
No joo iso kondensaattori toimisi tietenkin jännittestä riippumattomana välivarastona toisin kuin akku jossa tietty vastajännite estää latautumisen alemmilla jännitteillä, ja jännitteen nostokaan ei tahdo onnistua koska se notkauttaa paneelijännitteen saman tien, koska virtaa ei tule tarpeeksi.

mutta merkittävään tulokseen päästään vain todella suurien konkkien kautta, ja ne pakkaavat taas maksamaan paljon, eli se on sitten siinä.
2 VASTAUSTA:
jos satasen kuluilla saadaan parinkympin tulos, ei ol ekyse taloudellisesta onnistumisesta.
Tässä koetilanteessa ainoa keino saada akkuun yli 12.3 volttia oli täyttää ensin kapasitori 40 volttiin ja purkaa sitten akkuun - kyseessä on kapasitoribuusteri.

Aivan kuten edellä todettiin, akkuhan ei varaudu korkeaan jännitteeseen muuten kuin vielä korkeammalla jännitteellä puskemalla - siihen puskemiseen aurinkopaneeli ei välttämättä aina kykene mutta voi kyetä varaamaan kapasitorin vaikkapa 40 volttiin, kuten tässä tapauksessa.

Paneelin jatkuva teho 10 wattia ei riittänyt akun lataamiseen mutta kapasitorista saatu tilapäinen 20 wattia latasi akkua vallan mainiosti.
+Lisää kommentti
> jos satasen kuluilla saadaan parinkympin tulos, ei ol ekyse taloudellisesta onnistumisesta.

Voi miettiä sellaista käyttötarkoitusta, jossa tarvitaan vakioteho tietyn intervallin puitteissa - intervalli on päälle-pois ja taas uudelleen.

Siihen tarkoitukseen kävisi paneeli + kapasitori, eikä akkua tarvita välttämättä lainkaan. Tätä on tarkoitus kokeilla jo melko pian vedenkeittimen kanssa.

Koska jos vedenkeitin toimii ilman akkuja kapasitoribuusterilla, silloin toimii myös etanolipannu.
Ilmoita
Ynmmärrän kyllä ajatuksesi, mutta se on epäselvää mistä niitä isotehoisia halpoja kapasitoreja mahtaa saada, ei ole vielä tullut vastaan.

ne sinun kuvissasi esiintyvät sormenkokoiset eivät ole niitä!

kyllähän olkalaukkuydinreaktorikin olisi mukava käyttää jos sellaisen jostain saisi muutamalla rahalla.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Akun lataustehon havainnollistaminen

Tässä on lähtötilanne: https://tinyurl.com/y2qexmsd

Akku haluttaisiin täyteen neljällä pienellä paneelilla ikkunan lävitse iltapäivän aurinkoa hyväksikäyttäen. Onnistuuko?

Asian selvittämiseksi kytkin sarjaankytkettyjen paneelien perään kapasitorin. Paneelin paras tehojännite on 18 volttia, joten sarjaankytkettynä tavoitellaan 36 volttia kapasitorin navoissa. Tämä onnistuikin helposti ja kapasitori varautui hetkessä 40 volttiin.

Sitten kytkin buck-konvertterin kapasitorilta ja 20 vatin auton takavalopolttimon buckin ulostuloon. Antojännitteeksi sääsin 15 volttia eli akun latausjännitteen. Polttimo lähti palamaan kirkkaasti mutta kapasitorin navoissa voltit alkoivat nopsaan tippua.

Säätämällä buckin virranrajoitusta siten että voltit kapasitorin navoissa säilyivät 36 voltissa lamppu näyttää tältä: https://tinyurl.com/yxu7aoek

Tuon lampun hehkun verran olisi tehoa käytettävissä akun lataukseen - se ei riittänyt nostamaan akkua yli 13.2 voltin eli ei olisi saanut täyteen akkua.

Mutta mutta... koska välissä oli täyteen varattu kapasitori, oli mahdollista säätää buckin virranrajoitusta hetkellisesti parempaan latausvirran arvoon, jolloin kapasitori toimi latausbuusterina niin kauan kunnes kapasitorin navoissa jännite laski 15 volttiin - näin muutaman kerran latamaalla kapasitorin täyteen ja sitten vasta akulle sain akun nousemaan 14 volttiin.

Käytännössä tarvittaisiin ainoastaan salpa, joka sulkee kapasitorin ulostulon kun jänniten on laskenut tiettyyn ala-arvoon - sitten kapasitori varautuun ja salpa aukeaa jälleen ja antaa akun lataamiseen riittävän tehon jonkin aikaa. Ja sama uudelleen ja uudelleen.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta