1.6.2020 alkaen koittaa kovat ajat
Autoilijoille. Silloin astuu voimaan uusi tieliikennelaki. Nyt jaettavien rikesakkoja tilalle astuu voimaan uusi liikennevirhemaksu. Se rankaisee ankarasti ylinopeutta ajavia. Jos autoilija ajaa 1-5 km/h ylinopeutta taajamassa, niin seuraa 70 euron liikennevirhemaksu, tai 50 euroa, jos autoilija ajaa ylinopeutta 1-5 km/h alueella, missä nopeusrajoitus on yli 60 km/h. Muutoin euromäärät pysyvät entisellään ylinopeudesta ja rajoituksesta riippuen.
https://www.is.fi/autot/art-2000005467402.html
https://www.is.fi/autot/art-2000005467402.html
Uudistus on monin kohdin hyvä: pikkuylinopeuksien sakkosummat putoavat edes jotenkin järkevälle tasolle, eivätkä ne enää käy kortin päälle. Jopa niin hyvä, että melkein, siis melkein, olen valmis hyväksymään samalla mukaan tulevan käänteisen todistustaakan.
Parannamme palvelua
Anonyymi
17.5.2019 16:36
Anonyymi
17.5.2019 17:05
Anonyymi
19.5.2019 9:56
Suomi oli hetken, eli noin 3kk tieliikennelaittomassa tilassa.
Anonyymi
19.5.2019 11:07
Taas täyttää puuta heinää. Jostain ihmeen syystä ihmiset noudattivat ´kumottua´ tieliikennelakia vaikka sellaista ei Lawetorderin mukaan ollut voimassa ja tuomioistuimet antoivat, jos rikesakotkin lasketaan kymmeniätuhansia tuomiota.
Tieliikennelaki `uusi`
194 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2020.
Kaikki muut ymmärtävät, että vanha laki kumoutuu vasta uuden tullessa voimaan.
Anonyymi
19.5.2019 11:34
Aiemmin finlexin sivulla ei vanhassa tieliikennelaissa, siis HUOOOOOM. EI OLLUT mainintaa "tämä laki on kumottu L:lla 10.8.2018/729, joka on voimassa 1.6.2020 alkaen", vaan oli HUOOOM. OLI AINOASTAAN "tämä laki on kumottu" ja joka tarkoittaa sitä, että uutta lakia ei ole, vaikka kuinka uudessa laissa lukisi että astuu silloin ja silloin voimaan, niin se tulee voimaan silloin vasta.
Kun laki kumotaan sanoilla, "tämä laki on kumottu", niin sen voimassa olo päättyy juurikin silloin kun se kumotaan, siinä ei auta uudessa laissa olevat riemuringit mihinkään, siis jos kumoamissäännöksiä vähänkään noudatetaan,
YMMÄRSITKÖ MINILEXIN JAHVETTI?
Kumoamissäännöstö ei ymmärrä vaikka kaikki muut ymmärtäisi, minilexin jahvetti ei ymmärrä asiaa vieläkään ja kumoamissäännöksiä.
Anonyymi
19.5.2019 11:51
Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet
Lakia tai sen osaa ei voida kumota väliaikaisesti. Kumoaminen on aina lopullista
Kumottua lakia ei voida muuttaa, sillä sitä ei enää ole olemassa.
15.15 Kumoamislaki
Kumoamislaki on uusi laki, joka käsittää yleensä vain kumoamissäännöksen ja voimaantulosäännöksen.
Kumoamislain kirjoittamisesta kerrotaan jaksossa 22.
Kumoaminen voimaantulosäännöksen yhteydessä
Kun jollakin uudella säädöksellä korvataan yksi tai useampi aikaisempi säädös tai säädöksen osa, kumoamista koskeva säännös otetaan yleensä uuden säädöksen voimaantulosäännöksen yhteyteen. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että uudella säädöksellä korvattava aikaisempi säädös tai sen osa tällaisissakin tapauksissa kumotaan erillisellä kumoamissäädöksellä. Jos uusi laki saatetaan voimaan erillisellä voimaanpanolailla, kumoamissäännökset otetaan voimaanpanolakiin.
Kumoamissäännöstä ei koskaan sijoiteta samaan momenttiin voimaantulosäännöksen kanssa, vaan voimaantulosäännös ja kumoamissäännös otetaan kumpikin omaksi momentikseen. Tarvittaessa kumoamissäännös voidaan sijoittaa myös omaksi pykäläkseen.
Siirtymäsäännökset kirjoitetaan aina vasta kumoamissäännösten perään. Siirtymäsäännöksistä ks. jakso 21.
Vältettävä kumoamistapa: kumoaminen muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä
Jos muutossäädöksen yhteydessä on tarpeen kumota jokin toinen säädös kokonaan tai osittain, kumoamisesta on säädettävä erillisellä kumoamissäädöksellä, ei muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä.
Kumoamissäännöksen muoto (”Tällä lailla kumotaan”)
Kumoamissäännös kirjoitetaan muotoon ”tällä lailla kumotaan – –”, ”tällä asetuksella kumotaan – –”. Kumoamissäännöksellä kumotaan yleensä aikaisempi säädös tai aikaisemmat säädökset kokonaisuudessaan. Joissakin tapauksissa kumoamissäännöksellä kumotaan myös yksittäisiä lainkohtia, joskin niiden osalta on syytä harkita, olisiko ne syytä ottaa erilliseen kumoamissäädökseen. Kumottava säädös taikka säädös, josta kumotaan tietyt lainkohdat, yksilöidään mainitsemalla sen nimike ja numero.
Jos kumottavia säädöksiä tai säädöksiä, joista kumotaan yksi tai useampi lainkohta, on useampia kuin kaksi, kumoamissäännös jaetaan kohtiin, jolloin kukin kumottava (tai osaksi kumottava) säädös on omana kohtanaan ja kumoaminen ilmaistaan johdantokappaleessa".
Kannattaisko minilexiläisen opiskella hiukkasen, taikka oikeammin syntyä uudelleen, josko tulis viisaammaksi, mitä en kylläkään usko lähtökohdat huomioiden.
Anonyymi
19.5.2019 22:13
Nauru rupesikin jo muuten muuttumaan hymyksi sen edellisen ketjun jäljiltä. Tiedäthän, sen jossa kerroit oikeasti laittaneesi googleen hakusanaksi "PolL 2:10§", kun yritit etsiä säännöstä, jota sinulle oli referoitu. Nyt saa taas nauraa.