Adoptio 1970

Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Heikolla adoptiolla tarkoitetaan sitä, että ottolapsi ei menetä adoption myötä suhdettaan biologiseen vanhempaansa, vaan hän säilyttää muun muassa perintöoikeuden biologisen vanhempansa omaisuuteen. Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa.

Heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Ottolapsi voi vahvistaa heikon adoption kuuluvaksi vahvan adoption mukaiseen järjestelmään, ja tämä tapahtuu tuomioistuinhaun kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Heikolla adoptiolla tarkoitetaan sitä, että ottolapsi ei menetä adoption myötä suhdettaan biologiseen vanhempaansa, vaan hän säilyttää muun muassa perintöoikeuden biologisen vanhempansa omaisuuteen. Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa.

Heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Ottolapsi voi vahvistaa heikon adoption kuuluvaksi vahvan adoption mukaiseen järjestelmään, ja tämä tapahtuu tuomioistuinhaun kautta.

Lue lisää

"Ainoaksi poikkeukseksi ennen 1.1.1980 adoptoitujen henkilöiden perintöoikeudellisessa asemassa jäisi ehdotuksen mukaan se, että tällainen henkilö perisi edelleen biologiset sukulaisensa siten kuin ennen 1.1.1980 voimassa olleessa laissa on säädetty."

HE 47/2011 vp, sivu 28.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Heikolla adoptiolla tarkoitetaan sitä, että ottolapsi ei menetä adoption myötä suhdettaan biologiseen vanhempaansa, vaan hän säilyttää muun muassa perintöoikeuden biologisen vanhempansa omaisuuteen. Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa.

Heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Ottolapsi voi vahvistaa heikon adoption kuuluvaksi vahvan adoption mukaiseen järjestelmään, ja tämä tapahtuu tuomioistuinhaun kautta.

Lue lisää

Hyvä diili, perii joka suunnasta, rahaa tulee ovista ja ikkunoista! Tosin biologiset vanhemmat yleensä ovat persaukisia surkimuksia mutta poikkeukset vahvistavat säännön...

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Heikolla adoptiolla tarkoitetaan sitä, että ottolapsi ei menetä adoption myötä suhdettaan biologiseen vanhempaansa, vaan hän säilyttää muun muassa perintöoikeuden biologisen vanhempansa omaisuuteen. Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa.

Heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Ottolapsi voi vahvistaa heikon adoption kuuluvaksi vahvan adoption mukaiseen järjestelmään, ja tämä tapahtuu tuomioistuinhaun kautta.

Lue lisää

Lapsi adoptoitu 70-luvun alussa eli ns. heikko adoptio. Mistä saa tietää onko hänet siirretty 1.1.1980 mukaiseen vahvaan adoptioon?
Ei tiedä itse.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsi adoptoitu 70-luvun alussa eli ns. heikko adoptio. Mistä saa tietää onko hänet siirretty 1.1.1980 mukaiseen vahvaan adoptioon?
Ei tiedä itse.

Virkatodistuksesta. Pitäisi näkyä sekä omassa että adoptiovanhempien.

Kiitos.
Saako biologinen vanhempi sen tietää ja miten?

Kysymys on oikeudenmukaisen testamentin laatimisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.
Saako biologinen vanhempi sen tietää ja miten?

Kysymys on oikeudenmukaisen testamentin laatimisesta.

No sen voi katsoa siitä virkatodistuksesta. En tiedä tuleeko jotain ilmoitusta tai kuullaanko vanhempaa menettelyssä.

Kiitos jälleen.
Ei käy selville lapsen luovuttaneen virkatodistuksesta. Adoptoitu lapsi ilmeisesti tiedä olevansa adoptoitu, joten ei voida (toistaiseksi) pyytää häneltä dokumentteja.

Ei se ehkä siitä näykään, vaan lapsen ja adoptiovanhemman todistuksista. Voihan sen virkatodistuksen yrittää saada sillä perusteella, että tekee perintösuunnittelua. Hyvä kysymys on tietysti se, mistä seurakunnasta tai maistraatista se pitää pyytää, jos ovat asuneet monessa eri paikassa.

Kiitos, hyvä vinkki. Tiedän, että on asunut kolmessa eri paikassa, mutta vain yhdessä ensimmäiset 16 vuotta.

No tämä. Oma biologinen äitini kuoli ulkomailla ja jätti aikalailla omaisuutta minulle ja veljelleni. Lisäksi olimme häneen yhteydessä kaiken aikaa lapsuudesta aikuisuuteen.