Kuinka monta rakasta

Kaksi pitkäaikaista, hyvää ja rakasta, jotka ovat molemmat jo jatkaneet matkaa toisiin sfääreihin.

Nyt en osaa päättää, haluaisinko vielä yhden uuden parisuhteen.
Voisiko se toimia?
Kestää?
Parantaa elämän laatua?
Muodostua taakaksi?
.
Mistä löysit sä ystävän...
Onko....

Lempiä voi monta kertaa, rakastaa voi kerran vain.
Näin laulussa, mielestäni voi rakastaa useammin.

Joskus olen ajatellut asiaa ja tullut siihen tulokseen, ettei varmaan yhtään. Tai jos jotakin rakastanut tai joku rakastanut, niin tunteet eivät ole kohdanneet. En ole koskaan elänyt ns. rakkaussuhteessa. Avioliitossa kyllä useamman vuosikymmenen, mutta olisin voinut olla ilmankin.

Jaa-a- En tiedä osaanko rakastaa ja onko suhteeni pohjautuneet rakkauteen. Jonkinlaista ihastumista ja ihmisen kaipuuta kai. mene ja tiedä. Lapsiani olen siitä hetkestä rakastanut kun raskaustesti näytti plussaa ja heitä rakastan edelleen :). Ja nykyisen kumppani kanssa tässä iässä on hyvä olla. Se riittää.

Tietysti Hän, jonka kanssa naimisiin menin.
Ja aloimme lapsia värkkäämään (mukavaa puuhaa ohimennen sanottuna) ja muodostimme perheen.
Ikioma perhe meillä :) Oma koti, pieni pesä.
Rakkaudesta menimme naimisiin. Kaaheesti oli rakkautta ilmassa meidän perhees.
Monesti olen kiittänyt tuosta onnesta.

Annoin sitten toisella kerralla luvan itselleni rakastua. Ja niin rakastuin.
Ajattelin, että voisin elää loppuelämän uuden suhteen kanssa.
Onneksi sitten hokasin, että eihän hän ollutkaan se, mitä ensteks oli näytellyt.
Potkasin itseäni peppuun ja sanoin, että pakene hyvä ihminen.
Pakenin ja lähdin lätkimään.
Suuri päätös. Viisas päätös.
En voisi kuvitella olevani liitossa, jos rakkaus ei majaile meidän nurkis.

Heikunkeikku

Sitä on luullut rakastavansa.
Nyt jälkikäteen en usko että olen ihan täysin rakastanut koskaan. Aina on ollut jokin ehto jota ei voi ylittää. Joten puolinaiseksi on rakkaus jäänyt.

Olen aidosti rakastanut neljä kertaa, nyt ei lasketa lapsia, koska siitähän ei aloituksessa ole kysymys. Olen jättänyt ja olen tullut jätetyksi, rakkaudesta huolimatta, sellaista elämä on.
En enää ole helposti valmis suhteeseen jossa asutaan yhdessä, tällä ikää kun jokaisella on omat tapansa ja tottumuksensa, eikä niitä välttämättä ole yhdessä asuessa helppo yhteen sovittaa. Mutta rakkaussuhteeseen ilman samaa osoitetta olen valmis, kunhan sen rakkaan jostakin löytäisi.
pal

Pieniä palasia syränpumpun sivusta on lähtenyt maailmalle pari kertaa. Suru on huuhdeltu kyynelillä, ikävä eteen päin tomersti tarpomalla, yhren kerran hammasta purren. - Nm. Laulujen lunnaat

Olen ollut rakastunut kaksi kertaa, sillai hoit´tollona. Nuoruuden rakkaus jätti, vähän itkin ja ohi meni vähemmässä kuin puolessa vuodessa.
Pitkässä avioliitossa en rakastanut, kuten ei puolisonikaan, lähdimme molemmat hylättyinä, perustimme perheen järjellä, hoidettiin lapset omaan elämäänsä ja kerättiin rahaa sen verran että saatiin molemmat oma asunto, kun erottiin. Ne vuosikymmenet olivat kuitenkin antoisat, vastuu, tarpeellisuuden tunne ja monipuolinen toiminta korvasivat rakkauden. Nyt mietin, että olivatkohan historiassa vanhempien järjestämät avioliitot huono ratkaisu.
Toisen kerran rakastui n. 30senä rouvana ja äitinä. Tunne oli molemminpuolinen. Työnsimme tunteen syrjään, ryhdistäydyimme, hoidimme perheemme, Sen tunteen ohimeno kesti kaksi vuotta. Oli aika rankkaa. En kadu ratkaisua, olen siitä iloinen nyt.
Nyt on suhde, jossa en rakasta. Yhteinen, lämpöinen yhdessäolo on kuitenkin hyvä ja molemmilla on omaakin elämää, ei tietenkään mitään vapaita seksisuhteita, mutta muuten.
En olisi halunnut elää toisin. Det är best som sker.

Kaksi kertaa olen ollut rakastunut, siis sillä lailla hoit´tollona. Ensimmäinen jätti, ja unohdin hänet n. puolessa vuodessa. Toisen kerran rouvana työpaikalla n. 30senä. Sen pakotin ohi, hoidinhan oman perheen, niin kuin hänkin, suhteeseen emme ruvenneet, tunne oli molemminpuolista, säkenöivä, ei ole kaduttavaa, en usko että olisimme pärjänneet.
Pitkässä avioliitossa en rakastanut, järkiavioliitto hylätyksi tulemisen jälkeen. Kaikki hoisin, ei rakastunut toinenkaan osapuoli, sama juttu kuin itsellä. Kun kaikki oli järjestetty, lapset koulutettu ja rahaa juuri ja juuri säästössä molempien omaa asuntoa varten, erosimme.

Tulihan niitä lemmittyä, sitä yhtä oon rakastanu jo 40 vuotta ja risat :-*

Yhtä naista olen rakastanut. Sitä ennen olin avioliitossa, joka päättyi vaimon kuolemaan. Muutama kumppani oli siinä välissä.

Rakastamani nainenkin sitten meni.

Voisin aloittaa uuden parisuhteen, mutta tuskin kukaan (ainakaan vapaaehtoisesti) aloittaa suhteen alkoholisoituneen ihmisraunion kanssa. https://www.youtube.com/watch?v=4BXSkigN45w