Jos olette saaneet selkäänne lapsina, niin onko siitä jäänyt ahdistusta?
Monet tuntuvat olevan kiitollisia, että on kasvatettu remmillä. En ymmärrä tätä, koska itselläni nahkaremmillä paukuttelu tulee helposti mieleen, kun menee huonosti, on väsynyt epävarma jne. En tiedä, miten lapsuuden kovakouraiseen kuritukseen saisi etäisyyttä?
Monet tuntuvat olevan kiitollisia, että on kasvatettu remmillä. En ymmärrä tätä, koska itselläni nahkaremmillä paukuttelu tulee helposti mieleen, kun menee huonosti, on väsynyt epävarma jne. En tiedä, miten lapsuuden kovakouraiseen kuritukseen saisi etäisyyttä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse olen lukiolainen ja voin saada piiskaa vieläkin. Huono käytös äidille, huono seura tai netin väärinkäyttö aiheuttaa rangaistuksen. Se ei minua haittaa, jos teen pahaa, tulee remmiä, ja senjälkeen asia on selvä.
Nuoremmat veljet ja sisarukset menevät isän polvelle, itse "otan asennon", jossa nojaan keittiön pöytään.
Oho! Se taitaa olla lempeää läpsyttelyä, et muuten menisi noin iisisti remmiä saamaan? Mulle annettiin niin, että taju oli mennä. Isä odotteli välillä vyö kädessä ja huusi, että antaako lisää. Sitten tuli uusi isku. Itkin niin että meinasin tukehtua. Äiti huitoi ohuella vyöllä, kun isä oli töissä.
Mitä sun tyttöystävä sanoo? Ootko isäsi kanssa remmin saamisen jälkeen ihan tavallisesti?
Aloittajalle sanoisin, että jos se vaivaa, niin puhu asia perheesi kanssa selväksi ja/tai mene tarvittaessa terapiaan.
Lukiolaisen "kokemuksia" epäilen piiskausfantasioiksi.
Kyllä on jäänyt trauma, en pysty puhumaan asiasta kenenkään kansssa, enkä usko terapian auttavan. Jos se auttaa, niin itseään voi terapoida tänne kirjoittelemalla, mutta ihan suoraan ei voi kaikkea sanoa, ettei kukaan tunnista.
Minun asiani olisi pitänyt hoitaa jo lapsena, mutta koko isän suku oli lähes seinähulluja, ei siinä ollut tervejärkisillä sanan sijaa.