Vitulliset terveiset vaan YTL:lle

Kuulostat ihan 13-vuotiaalta pennulta, joka on tottunut vain räpläämään älypuhelinta 24/7. Tässäkö Suomen tulevaisuus?

Yo-kokelaiden tasossa heijastuu se, että peruskoulusta pääsevät läpi kaikki, ja lukioon otetaan puolet ikäluokasta osaamisen tasosta riippumatta. Vaikka yo-kokeiden arvosanoja on vuosikymmenten mittaan lisätty erottelevuuden aikaansaamiseksi, mitään ei ole tehtävissä sille faktalle, että lukio on liian vaikea suurelle osalle opiskelijoista.

Olisi kai otettava käyttöön arvaamistehtävät myös äidinkielessä ja matematiikassa. Looginen seuraus lienee, että ne otetaan käyttöön myös yliopistoissa, esimerkiksi lääketieteen ja fysiikan opinnoissa. Näin kaikki onnistuvat opinnoissaan ja saavat hyviä tuloksia.

Kirjoituksestasi päätellen taisi tulla hylsy.

Noloa, jos ei osaa yhtäkään kieltä kunnolla.

Sain äidinkielen kokeesta B:n. Meni just ja just läpi, mä en keksiny kauheesti sanoja niihin mun kirjotelmiin niin siitä lähti kaikki pisteet (noin 2000 merkkiä, LOL), muuten oli parhaimpia kirjotelmia mitä olen koskaan kirjoittanut, olen ylpeä siitä, että pääsin läpi. Sitten mulla oli melkeen kaikki kokeet kirjaimellisesti alle neljän pisteen päässä ylemmästä arvosanasta. Sain: E,C,C,C,B. Harmi, olisi ollut aivan mahtavaa päästä ylioppilaaksi arvosanoilla: L,M,M,C,C.

Sen on vain fakta, että kaikki eivät tule menestymään koulussa. On eritasoisia ihmisiä jotka ovat hyviä eri asioissa. Esim. sain pitkästä venäjästä E:n, kun taas äidinkielestä B:n, mutta se ei tarkoita, että olen huono suomen kielessä, en vain osaa kirjoittaa pitkiä esseitä.

Taisi tulla hylätty ku rageet noin kovaa xd Tyyppi, tsemppiä uusintaan. Ajattele, sun pitää panostaa vielä vähän viimeisen kerran niin pääset ylioppilaaksi. You can do it!

Tässä nuorisoamme epidemian lailla vaivaava ongelma tuotiin hyvin esille: he eivät osaa käsitellä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.

Kun yo-koe menee huonosti, ollaan henkisen romahduksen partaalla. Syytellään vahvempia, yhteiskuntaa ja ylioppilastutkintolautakuntaa. Sisällä syttyy maaninen raivo, jolle ei oikein löydetä kohdetta. Tämä kaikki on jonkun muun syytä, mutta en oikein tiedä kenen. Mielessä ei edes käväise se vaihtoehto, että voisiko omalla toiminnalla ja työskentelyllä olla jokin mahdollinen vaikutus koemenestykseen? Olisiko ehkä itse pitänyt tehdä jotain toisin? Ei, ei tietenkään. Eihän nyt koearvosana voi mitenkään olla riippuvainen minusta itsestäni.

On suorastaa pelottavaa ajatella, että jossain vaiheessa elämää eteen tulee väistämättä jokin sellainen pettymys, jonka rinnalla heikko koearvosanakin näyttää mitättömältä pikkuseikalta. Miten ihmeessä sitten selvitään?

"Tässä nuorisoamme epidemian lailla vaivaava ongelma tuotiin hyvin esille: he eivät osaa käsitellä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä."

Eivät osaa jos ei ole opetettu. Ja se opettaminen kuuluu vanhempien rooliin. Aika monta kertaa on meillä nähty itkupotkuraivareita vuosien varrella ja olen saanut kuulla olevani maailman hirvein faija. Mutta pettymyksiin osaavat meidän lapset suhtautua osana normaalia elämää. Ja myös sellaisia asioita kuuluu elämään ja joutuu tekemään, jotka eivät ole "niin kivoja".

Hyi hyi vanhemmat, ei saa vierottaa finninaamaa peleistä ja Youtubesta koulun penkille.

En ole kehdannut käyttää yo-lakkia vuoden 1967 jälkeen. Aloittajan kirjoitus on hyvä esimerkki syistä. Lakin saa niin mitättömillä tiedoilla, että hyvillä peruskoulutiedoilla pääsisi läpi, paitsi pitkästä matematiikasta.

Sekin korjaantunee, kun arvaamistehtävät otetaan käyttöön myös matematiikassa.

,ööl

Aloittajan kannattaa hakea apua psyykkisiin ongelmiinsa. Vaikka osa elämästä onkin mennyt pilalle siksi, että on mennyt väärään kouluun, suurin osa elämästä on vielä jäljellä.

Kaikki ei suinkaan ole pilalla ja menetetty.

Tyhmää kakaraa on ihan turha pistää lukioon. Sorvin ääreen vaan heti, kun järki ei muuhun riitä. Suomella ei ole varaa kouluttaa eikä Suomessa tarvita yo-pohjaisia vessansiivoojia ja ojankaivajia. Niihin riittää ihan peruskoulu.

No, lukiota ei tarvitse kenenkään käydä. Eikä sitä edes kannata käydä, jos se on ylivoimaisen vaikeaa.

No jo on törkeetä!