Ärrällä käynti, jatkuvat ärräpää -ajatukset ja lausutut karkeat sanat

Jos poikkeat Ärrällä aika ajoin ja tapana siellä käyminen jää kesemällä päälle (koska sen sijainti on jonkin matkasi varrella), NIIN voi olla
peiliin katsomisen paikka (huomio: "ei-niin syrjäytyneet", pätkätöiden väleissä kitkuttelevat l. itsenäiset äijät ja äijän kanssa yhteistaloudesta huolehtivat akat)"?
Joskus kun centtejä alatte laskea ja sitä mihin ne pääosin kuluu, herää kysymys: Mihin muuhun nyky-
menojen jälkeen on varaa (sitten jatkossakin) niihin seuraaviin, parempiin asusteisiin?

Luulo esimerkiksi siitä tavasta, että asiointi vapaa-aikana Ärrällä olisi arkinen tottumus/tapa/"eri tilannedraamojen esityspaikka", joka kuvastaa jotain omasta statuksesta yhteiskunnassa,. Jos laskette, että omassa taloudessa olisi edelleenkin varaa sielläkin kalliinpuoleisessa kioskiputiikissa aika ajoin käydä asioimassa - hyvä juttu tuo sitten Rautakirja -omisteiselle liiketoiminnalle, mutta joillakin köyhyyteen ajautuneilla ei ole edes varaa olla minkään lehden tilaaja vaan joutuu kädä lukemassa lehden kirjastossa.

Jos todellakin sellainen varakkuus taustaltasi näkyisi, sosioekonomisena piirteenäsi ja tiedostat sen itsesi lisäksi peilikuvasta, saatat profiloitua ja samaista siihen mainoshenkilöön, jota oltiin esitetty vv.2013-15 R-kioskin mainoksessa, aurinkolepotuolissa, istumassa, Isomahainen mainoshahmo oli telkun R-kioskimainoksen sanoma:

“ Ostin kalleinta mitä löytyy, mutta rahaa on ! ”

Taisi mainoksessa esiintynyttä roolihahmoa valitessa olla joku autovaraosaliikkeen myyjäkonkari -henkilöprofiili, mainossuunnitelijoiden mielessä.