Tuntihotellin helpotus.

Kiitos tarinasta! Aina näistä tulee mieleen omia muistoja. Saatoin joskus kertoakin tämän. Golfturnauksen jälkeen Virossa mentiin vanhana hyvänä aikana (varmaan 2001 keväällä silloin ennen suuria ratsioita) punaisten lyhtyjen taloon, joka oli idyllinen matala puunvärinen höylähirrestä tehty iso puutalo, kuin villin lännen saluuna.
Sisällä oli sama tunnelma. Oli oikein saluunan ovetkin. Kaikki ei seurueessamme olleet kapakassa olevien naisten perään, mutta minulla oli fiilis että nyt.

Piti olla nopea kun pojat tuskailivat että vaihdetaan kapakkaa. Se oli myöhäistä kun olin iskenyt silmäni pieneen hoikkaan parikymppiseen tummaverikköön, joka vaikutti pippuriselta. Sovittiin hinta ja se oli suolainen, mutta ei haitannut.

Yläkerrassa oli pieniä ullakkohuoneita nätillä puusisustuksella. Tytöllä oli upea runko ja napakoru ja hän oli innokas kuin vastarakastunut. Ihastuin itsekin ja sanoin että sinä lähdet mukaan. Mentiin alakertaan sitten toiminnan jälkeen ja sanoin parittajalle että mitä maksaa tyttö mukaan palautan huomenna?
Sanoi että 500 euroa. Silmää räpäyttämättä sanoin ok jolloin parittaja huomasi että sanoin liian nopeasti ok niin hän muutti hinnan tonniksi. Sanoin että äsken se oli 500, että maksan korkeintaan 600 ja tytölle erikseen. Ei suostunut tiputtamaan hintaa ja kaverini alkoivat hermostua että lähetään menee.

Tyttö jäi tosi vihaisena sille parittajalleen tiuskimaan. No ei se kauaa harmittanut kun seuraavasta paikasta löytyi sitten kaikille uudet naiset. Omani oli oikein tyylikäs isoryntäinen ja hienokäytöksinen luksusnainen.
Hän lähti hotellilleni ilman barfine neuvotteluita. Meillä oli vakitaksikuski, mafiamiehiä. Hirveä karpaasi joka tykkäsi varjonyrkkeillä ulkona ja sisällä kun aika kävi pitkäksi asiakkaita odotellessa.

Mentiin siitä vielä yhteen mafian salakapakkaan isoon tiilikartanoon ennen hotellille menoa. Siellä ei käynyt kortti. Kuskimme kysyi paljon tarviit (olin illan isäntä ja se oli firman reissu) niin sanoin kolme tonnia ok? No hän sen kaivoi ja sanoi että kerkeet maksaa huomenna ei ongelmaa.
Siinä kapakassa sitten juotiinkin aika hyvin ja vielä hotellin aulassakin.
Daamikin joi mutta sivistyneesti.

Oli upea nainen ja huoneessa touhuttiin huolella. Sen jälkeen vielä napsauttelin minibaarista menemään ja sammuin. Aamulla soi kännykän herätyskello ennen seitsemää ja herään kammottavassa laskuhumalassa ja muistan että ei hitto meillä on vielä yksi golfkierros jäljellä... En millään jaksaisi lähteä ja kuuma kissa makaa sängyssä lämpimänä. Mietin pääni puhki tekosyytä kavereille etten pysty lähtemään, mutta kun porukassa oli tosi innokkaita golfareita ja mun asiakkaitakin, että pakko se on lähteä. Ei auta mikään.

Kurkkasin verhon raosta ilmaa ja tadaa!!! Taivaalta satoi lapasen kokoisia lumihiutaleita! Iski takatalven! Pelastus! Pelastus! Pian soikin puhelin ja todettiin tilanne ja jatkettiin unia. Sitten vielä askartelut sen daamin kanssa ja suihkun jälkeen mentiin koko ravohka ala-aulaan ja vetäistiin mukavat päiväkännit. Sitten menin pankkiautomaatille kun en halunnut tilannetta että se mafian gorilla tulee hakemaan rahojaan ja minulla ei ole.
Hyvin rennosti hän siinä sitten kävikin moikkaamassa. Annoin muistaakseni 200 euroa vielä tippiä koroksi ja hän kätteli kouralla johon hukkui meikäläisen käsi kokonaan. Hyvästelin daamin joka tuli taksissa satamaan asti saattamaan.

Oli hieno päivä hyvässä seurassa ja lähdettiin siitä sitten katamaraanin Vipissä Helsinkiä kohti. Humalassa kuin ellun kanat virolainen tarjoilija ajoi meidät ulos paatista satamassa kun pojat tekivät vielä itselleen drinkkiä. Auto jäi satamaan ja ei muuta kuin karaokebaariin josta sitten tilasin kyydin kotiin.