Minkälainen prosessi olisi noiden ylläpidon lopettaminen taloyhtiössä? Ovat nykyisellään hyvin vähäisellä käytöllä, mutta kuluttavat sähköä kuitenkin koko ajan. Molemmat ovat mainittu yhtiöjärjestyksessä, eli sitäkin pitäisi ilmeisesti päivittää.
Toinen vaihtoehto ehto olisi niiden 'yhtiöittäminen', että mahdolliset halukkaat käyttäjät kustantaisivat niiden käyttökulut.
Kaatuuko koko hanke jo yhteenkin vastarannan kiiskeen?
Toinen vaihtoehto ehto olisi niiden 'yhtiöittäminen', että mahdolliset halukkaat käyttäjät kustantaisivat niiden käyttökulut.
Kaatuuko koko hanke jo yhteenkin vastarannan kiiskeen?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Raha, siitä puhuminen saa yleensä ihmiset kiinnostumaan.
''Minun talossa'' todettiin että kylmäkellarissa oli yksi homeinen hillopurkki, joten kompura seis. Pyykinkuivaushuoneeseen oli joskus joku ääliö asentanut termostaattiohjatun tuulettimen joka rallatti lähes aina, oli pyykkiä tai ei. Kuivaushuoneeseen hankittiin näppäin- eli käyttäjäohjattu kosteudenpoistin. Sähkölasku pieneni oitis.
Tarvinneeko kaikkien osakkaiden suostumuksen kun yhtiöjärjestystäkin pitää rukata.
Hallituksen päätettävissä, tosin kannattaa hieman puhua muiden osakkaiden ja asukkaiden kanssa.....
Yhtiöjärjestyksessä mainittujen koneistojen/laitteiden poistoon vaaditaan yksimielinen päätös. Ainakin vielä, lakimuutos ehkä tulee.
Jos hallitus ominaan tekee lopettamispäätöksen, niin se toimii virheellisesti.
Sinänsä kylmähuone säästää sähköä ja on huomattavasti tavallista kotikylmiötä parempi säilyttämään elintarvikkeita ja tilaa on usein hyvin.
Kuivaushuone on myös säästökohde sähkölle ja talon rakenteille. Kylpyhuonessa kuivattaminen on kosteusriski rakenteille.
Omassa yhtiössäni kylmiön ja kuivaushuoneen vuosikustannus sähköstä on alle 700 euroa (mitattu virallisella kulutusmittarilla). Huoneistoja on 32.
Vuosihuoltoon menee muutama kymppi tai satanen.
Kustannus ei siis ole suuri taloutta kohti.
Kuivaushuoneissa hyödynnetään kylmiön lämmönpoistoa. Siksi puhallin voi olla päällä vaikka pyykkiä ei olisikaan.
> Sinänsä kylmähuone säästää sähköä ja on huomattavasti tavallista kotikylmiötä parempi säilyttämään elintarvikkeita ja tilaa on usein hyvin.
Paskapuhetta. Vanhat kylmähuoneet ovat huonosti lämpöeristettyjä ja kulutavat tolkuttomasti energiaa. Lisäksi rakenteet kun on mitä on, niin sieltä eristeistä yleensä tuppaa kosteusvauriokin löytymään.
Järjetöntä puuhaa pitää näitä käytössä muutaman jäärän paria hillopurkkia varten.
Kannattaa huomata, että niissä kylmähuoneissa on myös neliöitä, jotka voisi laittaa tuottamaan esim. vuokrattavana varastotilana.
Kuivaushuoneilla sentään on käyttöä edelleen ja näissä lämpöpumppu/kondenssikuivain on fiksumpi ratkaisu kuin se perinteinen lämpöpöhistin. Kondenssikuivain kuivaa yhden koneellisen lakanat tunnissa, joten tilan saa tehokkaampaan käyttöön. Sähköä kyllä palaa enemmän kuin pelkillä lämpöpöhistimillä - ottoteho yleensä reilut 3 kW, joten käyttö pari h/päivä kustantaa pari tuhatta kWh/vuosi.
700 euroa sähköön = kulutus 6000 kWh/a. Nykyaikaisen, sähkölämmitteisen OK talon, 3 asuinhuoneiston tai 15 nykyaikaisen jääkaappipakastimen vuosikulutus.
Paljon fiksumpaa on, että ne kaikki 2 kpl hillopurkkien hamstraajaa hankkivat itselleen toisen jääkaapin. Kas kun ei ne kylmiön kulut pelkkään sähköön rajoitu, vaan päälle tulee mm tilan siivous ja jäähdytyslaitteiston huollot / uusiminen ajoittain. Sekä rakenteista löytyvien kosteusvaurioiden korjaus jossain vaiheessa... tämä viimeksi mainittu onkin sitten kymppitonnien keikaus.
BTW nuo kylmävarastot ovat jäänne ajalta, jolloin kaikilla ei ollut varaa omaan jääkaappiin. Näissä taloissa on aina ollut myös ns. kylmäkomero eli ulkoilmalla tuuletettu kaappi. Tämä on yleensä ollut keittiössä ja muistona tästä on yhä 1 tai 2 pientä ilmanvaihtoaukkoa ulkoseinällä. Se komero itsessään on usein jo hävitetty keittiön saneerauksen yhteydessä.
Kekkoslovakian aikaan takertuvien vaan on vaikeaa päästää irti tämmöisistä saavuteituista eduista.
Pesutuvan kuivaushuone on tärkeä,
Mutta useimmissa se kylmähuone on täysin käyttämätön, muutamalla joku purkki koppien hyllyillä. Kannattaisi poistaa käytöstä. ( ei tarvitse purkaa laitteita )
Onhan ne eristetty hyvin mutta vuodessa se kompura ja tuuletin ottaa sähköä. Useimmissa jäähdytyksestä syntyvä kuuma ilma vielä puhalletaan sisätiloihin ( yksikkö on sisällä ) nostaen kerrostalon lämpötila sisällä.
Tilaan saisi työtilan, kuntopyörän tai muutaman laitteen, lisää varastotilaa
Tässä talossa kylmävarastolla on käyttöä.
Jos käyttö joskus vähenee, niin tulisi kalliiksi muuttaa tila joksikin toiseksi.
Purkaminen on kallista ja uuden rakentaminen kalliimpaa. Laskimme, että jos muutamme kylmiömme joskus vaikkapa varastotilaksi, niin yli 50.000 € kustannus tulee. Ja kuka saa uudet säilytystilat? Asukkaat eivät aina niin mukavia toisilleen. Minulle kaikki, ei muille.
Nykyään muotia oleva hiilijalanjälki puoltaa yhteistä kylmiötä. Yksi yhteinen kylmiö korvaa kymmeniä kotikylmiöitä. Jääkaappi ei ole kylmiön veroinen säilytyspaikka, ei säilyvyyden, eikä tilan puolesta. Oikea ja hyvä kotikylmiö maksaa lähes pari tonnia ja vie tilaa asunnossa.
Kylmiön poistolämpö puhalletaan kuivaushuoneeseen, ei porraskäytävään.
Kerrostalon lämpöä lisäävät kesällä fiksut asukkaat pitämällä alaovea auki helteellä. Lämpöhän nousee yleensä ylös, paisi näiden fiksujen mielestä.
Kerrostaloasunnoissa ei ole kotikylmiöitä.
Kyllä tällaiset pesutuvat, kuivaus-, ja kylmähuoneet ovat muinaismuistoja, nykyisin kaikilla on pesutornit ja kylmäkaapit huoneistoissaan. Ei niitä kukaan oikeasti enää tarvitse.
Oikeaa kotikylmiötä ei monellakaan ole. Erilaisia jääkaappi/pakastin yhdistelmiä lähes kaikilla.
Hyvälaatuinen kotikylmiö maksaa n. 2000 - 4000 tuhatta. Tosin varsinainen kylmiö on näissäkin pieni.
Harmittaa tämä nykyinen meininki: minä en tarvitse --- muutkaan eivät siis tarvitse.
Kesämökillä olen tottunut tekemään tarpeeni pihan perällä. Johtovettäkään ei tule.
Taidan esittää seuraavassa yhtiökokouksessa, että vessat ja vesijohdot pois. Pihalle vesiposti ja sinne perälle ne tarpeentekopaikat.
Voi nousta mekkala ja ehkä pääsemme televisioon.
Mutta se on sitä nykyaikaa.
Selvä peli olisi vaan vaihtaa kylmäkellarin ja kuivaushuoneen lukot. Avain luovutettaisiin vain niille jotka maksaa kylmäkellari- tai kuivaushuonevastiketta. Se olisi silloin tasapuolinen "pulinat pois"-ratkaisu.
> Harmittaa tämä nykyinen meininki: minä en tarvitse --- muutkaan eivät siis tarvitse.
Ei vaan mitä MINÄ tarvitsen, sen saa MUUT maksaa.
Riippuu taloyhtiöstä. Meidän taloyhtiössä kaikki pitävät kylmäkellarissa tavaraa, ja kuivattavat esim. lakanat kuivaushuoneessa. Eihän silloin "MUUT" maksa, eihän?
Jos tilat on yhtiöjärjestyksessä nimetty, niin tilojen vaihto muuhun käyttöön tai lopetus vaatii määrä enemmistö päätöksen yhtiökokouksessa.
Ei vaadi, vaan kaikkien osakkaiden suostumuksen, myös niiden, jotka eivät osallistu yhtiökokoukseen.
Kylmäkellari on hyödyllinen, meidän talossa vanhukset pitävät siellä hilloja, mehuja, ja perunoitakin.
Kuivaushuoneessa taas iäkkäät asukkaat kuivattavat lakanoita, tyynyliinoja yms.
Tuo toimintamalli johtaa ojasta allikkoon. Jos tavallisesta asuintalosta aletaan muokkaamaan vanhustentaloa, se vaikuttaa väistämättä talon imagoon ja siten asuntojen arvon alenemiseen.
''Ei vaadi, vaan kaikkien osakkaiden suostumuksen,...''
Ei vaadi, riittää jos 2/3 osaa osakkaista kannattaa hanketta.
Sinä et nyt taida oikein ymmärtää, mihin suuntaan Suomessa ikärakenne menee. Vanhusten osuus lisääntyy koko ajan. Ja enenevässä määrin vanhuksia hoidetaan kotona, kuolemaansa saakka. Hoitokoti ym. hoito vähenee koko ajan. Kun vanhuksia on enemmistö, myös yhtiökokousten päätökset muovautuvat vanhuksien tahdon mukaisesti.
Vaatii siis nimenomaan kaikkien suostumuksen, kuten jo todettu aiemmin. Ei riitä 2/3 enemmistö.
Päin vastoin. Jos katsot vanhustentalojen asuntojen hintoja, huomaat, että ne vasta ovat pilvissä!
Ei kai kukaan ole niin tyhmä että oikeasti haluaisi lopettaa tarpeelliset tilat? Ja yhtiökokous ei siihen suostu ikinä. Ainakin meidän talossa nuo tilat ovat hyvinkin käytössä.
Haluaisinpa nähdä millaista porukkaa talossanne asuu, tai siis en haluaisikaan...
Normaaleja ihmisiä, joilla on mehuja, hilloja, perunoita kellarissa. Nämä normaalit ihmiset tervehtivät toisiaan tavatessaan, ja joskus juttelevatkin muutaman sanana. Lisäksi heillä on normaalia käytännön järkeä, ja käytöstavat. Ei siis mitään nuoria tai keski-ikäisiä uusavuttomia ja kädettömiä nyky-narskuja joilla on lisäksi ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Ja keski-ikä päälle kaheksankymmenen...