Isä oli kyydissä kauppareissulla ja oli lähellä ettei saanut sydänkohtausta, kun näki miten vaihdoin kolmosesta vitoseen (jep, ajan vielä manuskalla :D). Oli kuulemma hirveän väärin tehty ja rikon sekä autoni että autoni moottorin tuollaisella.
Sanokaa onko tässä ylireagoinnin makua vai onko isäni oikeassa kuten aina? Kierrokset eivät tippuneet missään vaiheessa "liikaa".
Vaihteen yli hyppääminen
Anonyymi
46
1642
Vastaukset
- Anonyymi
rikkihän se menee
seuraavan 400tkm matkalla - Anonyymi
Itellä on kilometrejä takana noin 1500000 manuaalivaihteisella ja noin olen tehnyt vuosikymmeniä. Vaihteisto ja auto ei ole mennyt rikki. Autolla jan noin 250000 km ennenkuin vaihtoon. Kuulemman mukaan vaihteiston öljyt ei oikein toimi kun hyppyytetään vaihteita.
- Anonyymi
Eikös tuo ole ihan normisettiä, että valoista lähtiessä kiihdytetään ykkösellä ja kakkosella ja sitten onkin vauhtia 50 ja vitonen päälle.
Ihan hyvin voi hyppiä vaihteiden yli, ei vaihteisto siitä vahingoitu eivätkä autoilun haltijat pahastu.
- Anonyymi
Itse olen moottoritielle tullessa pitänyt kolmosen päällä parhaan suorituskyvyn vuoksi, tarvittaessa reipaskin kiihdytys onnistuu ja sitten heittänyt moottoritien liikennevirtaan liityttyä n. satasen - 120 km/h vauhdissa viitosen suoraan päälle.
Moottoritielle tullessa kiihdytyskaistalla ei ole bensansäästön paikka, tarvittaessa on kaikki tehot revittävä irti kaasu pohjassa eikä tungettava väkisin motarille 40kmh lasissa kuten joku viherpiipertäjä,,, - Anonyymi
Aloittajaa ajaa juuri oikein, täysin turhaa ja ylimääräistä kytkimen kulutusta käydä joka vaihde läpi vaikkei sille mitään tarvetta. Todennäköisesti polttoainettakin kuluu enemmän kun hitaasti käy kaikki vaihteet läpi. Parempi vaan kiihdyttää reippaasti kierroksia käyttäen ja tilanteeseen sopiva suurin mahdollinen vaihde päälle kun saavuttaa tavoitenopeuden.
Itsekin hyppään usein yli, esim 60 nopeuteen kiihdyttäessä vaihdan suoraan kolmoselta vitoseen. 40 nopeuteen kiihdyttäessä vaihda välillä suoraan kakkoselta neloselle. Ykkösvaihdetta harvemmin käytän ollenkaan, lähinnä ylämäkilähdöissä tai jos enemmän kuormaa.- Anonyymi
Miten kehtaat näyttää noin huonoa esimerkkiä. Olet vastuuton ihminen.
- Anonyymi
1.6 Hondalla pystyi lähtemään vaikka liikkeellekin pintakaasulla vitosella ja vaihdoin usein 2-3 vaihteen jo kaupunkinopeuksilla. Nykyinen auto paljon tarkempi kierroksista, jopa kakkosella vaikeampi lähteä liikkeelle ja kaupunkinopeuksilla ei paljon hypitä. Parasta, että kulutus pysyi alle 6l/100km, vaikka rääkkäsi miten paljon tahansa. Moottorin ne osaa tehdä, mutta kori sitäkin paskempi, ehkäpä sekin nykyään parempi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1.6 Hondalla pystyi lähtemään vaikka liikkeellekin pintakaasulla vitosella ja vaihdoin usein 2-3 vaihteen jo kaupunkinopeuksilla. Nykyinen auto paljon tarkempi kierroksista, jopa kakkosella vaikeampi lähteä liikkeelle ja kaupunkinopeuksilla ei paljon hypitä. Parasta, että kulutus pysyi alle 6l/100km, vaikka rääkkäsi miten paljon tahansa. Moottorin ne osaa tehdä, mutta kori sitäkin paskempi, ehkäpä sekin nykyään parempi.
Siis 2-3 vaihteen yli, vitosella pystyi helposti ajamaan, mutta kiihtyvyys ei tietysti ollut ainakaan 5:lla liikkeelle lähtiessä kummoinen. Pienemmillä vaihteilla mukavan pirteä.
- Anonyymi
Joo, enpä usko, että tulee vahinkoa. Enemmät vaihdothan kuluttavat myös, jos joka vaihteen vatkaa läpi. Lisäksi juuri pienellä vaihteella korkeilla kierroksilla saa käytettyä koneen parhaita teho- ja vääntöalueita ja esimerkiksi kakkosen tai kolmosen korkeilta kierroksilta päästään suoraan vitosen tai kutosen matkakierroksille.
Mutta nykyisessä autossani olen muutaman kerran tehnyt sen, että kakkosella 80km/h nopeuteen ja siitä nopeasti vitonen silmään; on rusahtanut ilkeästi, kaiketi syynä se, että kierrokset ovat olleet kiihdytyksen jäljiltä vielä liian korkeat. Rusahdus tullut siis jo ennen kuin vitonen mennyt pykälään, kytkimen ollessa vielä pohjassa. Kun tekee vaihdon hitaammin eli odottaa sekunnin tai pari, jotta kierrokset laskevat, niin vaihto onnistuu.- Anonyymi
Laatikon synkronointi ei ole ehtinyt tuossa tilanteessa mukaan, eli mitä isompi pyörintänopeuksien ero on tasattavana sitä pidempään se kestää ja väkisin/liian nopeasti vaihteen sisään runnomalla kuuluu juuri tuo rusahdus.
Tuossa vaihteiden hyppimisessä ainut (teoreettinen) ongelma voisi olla juuri tuo että laatikon synkronointi joutuu kovemmalle rasitukselle. Käytännössä tällä ei tosin ole merkitystä (ellei niitä vaihteita väkisin runno päälle).
Itse jätän samoin usein yhden pykälän väliin,eli 3->5, 4->6 tai toiseen suuntaan esim. ohituksissa 6->4. Alaspäin 6->4 vaihtaessa itselle on jäänyt raskaan kaluston puolelta tapa aika usein vaihtaa pienemmälle välikaasulla, vaihdosta tulee pehmeä ja pienempi vaihde menee sisään lähes itsestään.
Ei laatikko hajoa siitä vaikka hyppäisit tiettyjen vaihteiden yli. Edellisellä autolla tein monesti siten, että 3.vaihteella kiihdytin sinne 70-80:n tietämille ja vaihdoin 5.vaihteelle, ja melkein heti 6:lle. Toinen hyppyytys, mitä on tullut tehtyä, niin 2. vaihteella kiihdytys 60:iin ja vaihto 4:lle. 4:lla voi myös kiihdyttää reippaammin, ja vaihtaa siitä 6:lle, mikäli autosta 6. vaihde löytyy.
- Anonyymi
Minä en usko että viitosta saati kuutosta kannattaa käyttää alle 80km/h nopeuksissa vaikka autokoulut ja viranomaiset niin väittävätkin.
Rikkaat autokoulut vaihtavat auton niin tiheästi uuteen ettei vaihteistovikoja kerkeä tulemaan vaikka kuinka pahoinpitelisivät niitä.
Viranomaiset taas eivät välitä ihmisten yksityisen omaisuuden kestävyydestä vaan esittävät teorioita ja ideologioita joita kulloisetkin poliitikot joutessaan keksivät ihmisten riesaksi.
Yrityksissä autot ovat leasing-sopparilla, auto vaihtuu 3 vuoden välein uuteen ja käy merkkarilla huollossa, varmaan huoltosopimuksetkin jotka takuuaikana korjaavat kaikki viat vaikka olisi vedätetty vaihteisto paskaksi väärällä käytöllä. Yrityksille varmaan ovat höveleitä kun ovat hyviä ja varakkaita asiakkaita.
Yksityinen ihminen sen sijaan joutuu itse kustantamaan autonsa ylläpidon ja korjaukset joten liian pienillä kierroksilla liian suurella vaihteella vedätys saattaa kostautua kalliina korjauskuluina jonka joudut itse maksamaan. Korjauslaskua ei säästetä takaisin sillä polttoaineen säästöllä joka EHKÄ mahdollisesti tulee liian isolla vaihteella ajamisesta. Sitäkään ei edes välttämättä tule kun moottori joutuu liian pienillä kierroksilla työskentelemään raskaasti kuormitettuna.- Anonyymi
Mulla vetää vitonen sujuvasti jo nopeudessa 40 km/h. Lähtee se nopeudesta 25 km/h vielä kiihtymään vitosella mutta tuo ei tunnu enää järkevältä.
Autossa on eroja, eikä tuossa mitenkään lyhyet välitykset ole, huippunopeus on vitosella 200 km/h paikkeilla. Ja ihan normaali henkilöauto on kyseessä.
Eikä laatikko ole tuosta hajonnut. 380tkm on mittarissa.
Se joka omistaa samanlaisen voi hyvinkin tunnistaa mistä on kysymys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla vetää vitonen sujuvasti jo nopeudessa 40 km/h. Lähtee se nopeudesta 25 km/h vielä kiihtymään vitosella mutta tuo ei tunnu enää järkevältä.
Autossa on eroja, eikä tuossa mitenkään lyhyet välitykset ole, huippunopeus on vitosella 200 km/h paikkeilla. Ja ihan normaali henkilöauto on kyseessä.
Eikä laatikko ole tuosta hajonnut. 380tkm on mittarissa.
Se joka omistaa samanlaisen voi hyvinkin tunnistaa mistä on kysymys.ainahan se löytyy trolli joka mukamas lähtee liikkeellekin 6.vaihteella...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ainahan se löytyy trolli joka mukamas lähtee liikkeellekin 6.vaihteella...
Juu varmasti löytyy trolleja, minä en sellainen kuitenkaan ole.
Autoni tosiaan vetää sieltä neljästäkympistä vitosella, se on siis vaihde jolla ajan aina 40 km/h alueella.
Ranskalainen auto on kyseessä, 1.8 litraisella moottorilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu varmasti löytyy trolleja, minä en sellainen kuitenkaan ole.
Autoni tosiaan vetää sieltä neljästäkympistä vitosella, se on siis vaihde jolla ajan aina 40 km/h alueella.
Ranskalainen auto on kyseessä, 1.8 litraisella moottorilla.Pystyn minäkin ajamaan vitosella jopa 40km/h vauhtia, tai ainakin edellisillä pystyin, nykyisessä vähän pidemmät välitykset, mutta enpä nykykäsitykseni mukaan näe juurikaan mieltä alkaa ainakaan kiihdyttelemään sieltä. Siis tasaisella pintakaasulla tai loivaan alamäkeen menee kyllä, mutta jos siitä 40km/h:sta pitää alkaa kiihdyttämään, niin taitaa olla taloudellisempaa, tekniikan kestolle hyväksi ja nopeampaa heittää pienempää pykälään.
Minusta kannattaa käyttää suurinta vaihdetta niin kauan kuin auto kulkee tärinöittä pintakaasulla, mutta sitten kun tarvitaan potkua ylämäkeen tai kiihdytykseen, niin ei ole enää järkevää jurnuttaa isoimmalla. - Anonyymi
Siis se polttoaineensäästöhän on mitattavissa ja varmaa, jos nyt yhtään ymmärtää kulutusta seurata ja käyttää vaihteita tilanteen mukaan. Sen sijaan nuo säästöt korjauskuluissa ovat hyvin epävarmoja, ja jos vaikka 60km/h nopeudella ajat kolmosella tai nelosella tasaista tietä, niin saatat jopa saada moottorin kulumaan nopeammin kuin jos ajaisit vitosella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pystyn minäkin ajamaan vitosella jopa 40km/h vauhtia, tai ainakin edellisillä pystyin, nykyisessä vähän pidemmät välitykset, mutta enpä nykykäsitykseni mukaan näe juurikaan mieltä alkaa ainakaan kiihdyttelemään sieltä. Siis tasaisella pintakaasulla tai loivaan alamäkeen menee kyllä, mutta jos siitä 40km/h:sta pitää alkaa kiihdyttämään, niin taitaa olla taloudellisempaa, tekniikan kestolle hyväksi ja nopeampaa heittää pienempää pykälään.
Minusta kannattaa käyttää suurinta vaihdetta niin kauan kuin auto kulkee tärinöittä pintakaasulla, mutta sitten kun tarvitaan potkua ylämäkeen tai kiihdytykseen, niin ei ole enää järkevää jurnuttaa isoimmalla.Taloudellisin kiihdytys on se, kun kaasuläppä on 80% auki, ja kierrokset alle 3000. Eli mahdollisimman isolla vaihteella, kaasupoljin melkein lattiassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taloudellisin kiihdytys on se, kun kaasuläppä on 80% auki, ja kierrokset alle 3000. Eli mahdollisimman isolla vaihteella, kaasupoljin melkein lattiassa.
Ai miksi, kun kuitenkin paras teho ja vääntö tulevat vasta jossain 4000-6000 kierrosalueella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai miksi, kun kuitenkin paras teho ja vääntö tulevat vasta jossain 4000-6000 kierrosalueella?
Siksi, että parhaalla ja väännöllä ei ole mitään tekemistä moottorin parhaan hyötysuhteen kanssa.
Kiihdytyksessä on tarkoitus lisätä auton liike-energiaa. Kun halutaan tehdä se mahdollisimman taloudellisesti, se kannattaa tehdä moottorin parhaalla hyötysuhdealueella.
Moottorin paras hyötysuhde on silloin, kun kierrokset on alle 3000 rpm, suuremmilla nopeuksilla alkaa moottorin sisäiset kitkat suurentua. Ja se toinen elementti parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi on se, että kaasuläppä on lähes auki. Näin ei tule virtaushäviötä moottoriin virtaavalle ilmalle.
Optimi olisi täysin auki oleva kaasuläppä, mutta silloin näissä nykyisissä ruiskukoneissa kytkeytyy maksmitehon rikastus päälle, joka ei ole hyväksi hyötysuhteelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi, että parhaalla ja väännöllä ei ole mitään tekemistä moottorin parhaan hyötysuhteen kanssa.
Kiihdytyksessä on tarkoitus lisätä auton liike-energiaa. Kun halutaan tehdä se mahdollisimman taloudellisesti, se kannattaa tehdä moottorin parhaalla hyötysuhdealueella.
Moottorin paras hyötysuhde on silloin, kun kierrokset on alle 3000 rpm, suuremmilla nopeuksilla alkaa moottorin sisäiset kitkat suurentua. Ja se toinen elementti parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi on se, että kaasuläppä on lähes auki. Näin ei tule virtaushäviötä moottoriin virtaavalle ilmalle.
Optimi olisi täysin auki oleva kaasuläppä, mutta silloin näissä nykyisissä ruiskukoneissa kytkeytyy maksmitehon rikastus päälle, joka ei ole hyväksi hyötysuhteelle.No, tuosta pitäisi saada jotain tutkimustietoa. Oma käsitykseni kun ollut nimenomaan, että paras hyötysuhde on parhaan väännön alueella, silloin kun halutaan saada lisää tehoa eli kiihdyttää.
Ja mitä nyt joskus lueskellut jotain vähän vähemmän tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, niin tulos ollut, ettei kiihdytysnopeudella ole ollut juurikaan merkitystä, vaan siis nopea kiihdytys kuluttanut yhtä paljon kuin hidas kiihdytys. Tosin ei siinä varmaan noita kierroksia ja kaasua juuri tuolla tavalla säädelty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, tuosta pitäisi saada jotain tutkimustietoa. Oma käsitykseni kun ollut nimenomaan, että paras hyötysuhde on parhaan väännön alueella, silloin kun halutaan saada lisää tehoa eli kiihdyttää.
Ja mitä nyt joskus lueskellut jotain vähän vähemmän tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, niin tulos ollut, ettei kiihdytysnopeudella ole ollut juurikaan merkitystä, vaan siis nopea kiihdytys kuluttanut yhtä paljon kuin hidas kiihdytys. Tosin ei siinä varmaan noita kierroksia ja kaasua juuri tuolla tavalla säädelty.Näyttöä on netti pullollaan. Asia selviää moottorikohtaisista Brake-specific fuel consumption (BSFC) kuvaajista.
En laita tähän linkkiä suoraan mihinkään, sillä se saattaisi johtaa kirjoituksen poistamiseen, mutta googlen kuvahaku ja BSFC niin alkaa tuloksia tulla.
Tyypillisesti noissa kuvaajissa on vaaka-akselilla kierrosnopeus ja pystyakselilla, tehollinen keskipaine, joka on yhtenevä moottorin tuottaman vääntömomentin kanssa.
Moottorin paras vääntömomentti, käytössä olevalla kierrosluvulla saavutetaan kun kaasu on täysin auki.
Joten kuvaajista on helppoa nähdä, että käytännössä moottoria ei kannata koskaan käyttää yli 3000 rpm:n, ja aina kun mahdollista, ajaa kaasu täysin auki (80% auki, ruiskutusjärjestelmän rikastuksesta johtuen).
Jokaiselle moottorille on omanlainen kuvaaja, mutta tyypillisesti paras hyötysuhde saavutetaan kierrosalueella 2000 - 2500 rpm, kaasun ollessa sen 80% auki.
Kyllä noilla ohjeistuksilla kiihdyttäminen on merkittävästi taloudellisempaa kuin kierroksia käyttäen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näyttöä on netti pullollaan. Asia selviää moottorikohtaisista Brake-specific fuel consumption (BSFC) kuvaajista.
En laita tähän linkkiä suoraan mihinkään, sillä se saattaisi johtaa kirjoituksen poistamiseen, mutta googlen kuvahaku ja BSFC niin alkaa tuloksia tulla.
Tyypillisesti noissa kuvaajissa on vaaka-akselilla kierrosnopeus ja pystyakselilla, tehollinen keskipaine, joka on yhtenevä moottorin tuottaman vääntömomentin kanssa.
Moottorin paras vääntömomentti, käytössä olevalla kierrosluvulla saavutetaan kun kaasu on täysin auki.
Joten kuvaajista on helppoa nähdä, että käytännössä moottoria ei kannata koskaan käyttää yli 3000 rpm:n, ja aina kun mahdollista, ajaa kaasu täysin auki (80% auki, ruiskutusjärjestelmän rikastuksesta johtuen).
Jokaiselle moottorille on omanlainen kuvaaja, mutta tyypillisesti paras hyötysuhde saavutetaan kierrosalueella 2000 - 2500 rpm, kaasun ollessa sen 80% auki.
Kyllä noilla ohjeistuksilla kiihdyttäminen on merkittävästi taloudellisempaa kuin kierroksia käyttäen.Katselin noita BSFC-kuvaajia, mutta eilen en vielä hahmottanut niitä kunnolla ja toinen ongelma oli siinä, ettei monessakaan kuvaajassa kerrota mistä konetyypistä kyse. No nyt on perehdytty ja katseltu hieman eri koneiden arvoja. Sanoisin, että olet 80% oikeassa.
Saturn 1.9l DOHC moottorille löysin kuvaajan, koska se todennäköisesti lähimpänä omaa 1.6 nuhavapariani.
En nyt sitten minäkään laita linkkiä, mutta tulkintaa:
Taloudellisin, noin 250g/kwh alue on tosiaan noin 70-80% kaasulla välillä 1500-3500rpm.
Täydellä kaasulla menee 275g/kwh n.4250rpm asti ja sen yläpuolella alle 300g/kwh punaviivaan asti.
Vertalukohtana pienellä vaihteella jurnuttaville, 2500rpm 20% kaasulla BSFC on 325g/kwh.
Eli ihan taloudellisin tapa kiihdyttää olisi se n. 80% kaasu 3500rpm asti. Kuitenkin täyskaasu ja punarajalle kierrättäminen lisää kulutusta mielestäni kohtalaisen vähän, 10-20% suhteessa tuotettuun tehoon ja koska kiihdytykset ovat vain pieni osa koko ajomatkasta, niin kokonaiskulutukselle ero jää marginaaliseksi.
Dieselillä optimaalinen kierroslukualue on alempi, ehkä siellä mainitsemallasi 2000-2500rpm.
Eli vastaväitteenä kierrättää voi vähän korkeammalle kuin esitit, eikä kovemmankaan kiihdytyksen kulutus nouse kohtuuttomaksi.
Nämä nyt kuitenkin enemmän nyansseja, pääosin olit oikeassa ja opetit minulle uutta, kiitos siitä. Ehkäpä muutan ajotapojani hieman, kaasun lattiaan polkemisen sijaan 80% riittää ja punarajaa voisi alkaa välttelemään hieman useammin, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katselin noita BSFC-kuvaajia, mutta eilen en vielä hahmottanut niitä kunnolla ja toinen ongelma oli siinä, ettei monessakaan kuvaajassa kerrota mistä konetyypistä kyse. No nyt on perehdytty ja katseltu hieman eri koneiden arvoja. Sanoisin, että olet 80% oikeassa.
Saturn 1.9l DOHC moottorille löysin kuvaajan, koska se todennäköisesti lähimpänä omaa 1.6 nuhavapariani.
En nyt sitten minäkään laita linkkiä, mutta tulkintaa:
Taloudellisin, noin 250g/kwh alue on tosiaan noin 70-80% kaasulla välillä 1500-3500rpm.
Täydellä kaasulla menee 275g/kwh n.4250rpm asti ja sen yläpuolella alle 300g/kwh punaviivaan asti.
Vertalukohtana pienellä vaihteella jurnuttaville, 2500rpm 20% kaasulla BSFC on 325g/kwh.
Eli ihan taloudellisin tapa kiihdyttää olisi se n. 80% kaasu 3500rpm asti. Kuitenkin täyskaasu ja punarajalle kierrättäminen lisää kulutusta mielestäni kohtalaisen vähän, 10-20% suhteessa tuotettuun tehoon ja koska kiihdytykset ovat vain pieni osa koko ajomatkasta, niin kokonaiskulutukselle ero jää marginaaliseksi.
Dieselillä optimaalinen kierroslukualue on alempi, ehkä siellä mainitsemallasi 2000-2500rpm.
Eli vastaväitteenä kierrättää voi vähän korkeammalle kuin esitit, eikä kovemmankaan kiihdytyksen kulutus nouse kohtuuttomaksi.
Nämä nyt kuitenkin enemmän nyansseja, pääosin olit oikeassa ja opetit minulle uutta, kiitos siitä. Ehkäpä muutan ajotapojani hieman, kaasun lattiaan polkemisen sijaan 80% riittää ja punarajaa voisi alkaa välttelemään hieman useammin,Tähän kulutusyhtälöön lisättävä vielä se, että jokainen vaihteenvaihto aiheuttaa hävikkiä, joten pienen edun korkeammalle kierrättämisellä saa, jos pystyy hyppimään vaihteiden yli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katselin noita BSFC-kuvaajia, mutta eilen en vielä hahmottanut niitä kunnolla ja toinen ongelma oli siinä, ettei monessakaan kuvaajassa kerrota mistä konetyypistä kyse. No nyt on perehdytty ja katseltu hieman eri koneiden arvoja. Sanoisin, että olet 80% oikeassa.
Saturn 1.9l DOHC moottorille löysin kuvaajan, koska se todennäköisesti lähimpänä omaa 1.6 nuhavapariani.
En nyt sitten minäkään laita linkkiä, mutta tulkintaa:
Taloudellisin, noin 250g/kwh alue on tosiaan noin 70-80% kaasulla välillä 1500-3500rpm.
Täydellä kaasulla menee 275g/kwh n.4250rpm asti ja sen yläpuolella alle 300g/kwh punaviivaan asti.
Vertalukohtana pienellä vaihteella jurnuttaville, 2500rpm 20% kaasulla BSFC on 325g/kwh.
Eli ihan taloudellisin tapa kiihdyttää olisi se n. 80% kaasu 3500rpm asti. Kuitenkin täyskaasu ja punarajalle kierrättäminen lisää kulutusta mielestäni kohtalaisen vähän, 10-20% suhteessa tuotettuun tehoon ja koska kiihdytykset ovat vain pieni osa koko ajomatkasta, niin kokonaiskulutukselle ero jää marginaaliseksi.
Dieselillä optimaalinen kierroslukualue on alempi, ehkä siellä mainitsemallasi 2000-2500rpm.
Eli vastaväitteenä kierrättää voi vähän korkeammalle kuin esitit, eikä kovemmankaan kiihdytyksen kulutus nouse kohtuuttomaksi.
Nämä nyt kuitenkin enemmän nyansseja, pääosin olit oikeassa ja opetit minulle uutta, kiitos siitä. Ehkäpä muutan ajotapojani hieman, kaasun lattiaan polkemisen sijaan 80% riittää ja punarajaa voisi alkaa välttelemään hieman useammin,Unohdin mainita toisen tilanteen missä tuota tietoa hyötysuhteesta voi hyödyntää.
Mäkisessä maastossa ajaminen. Kun mäki tulee vastaan niin reippaasti vaan kaasupoljinta kohden lattiaa, jos vaan nopeusrajoitus ja muu liikennevirta antaa myöden. Ja muutenkin, aina kun se liikenteen puolesta on mahdollista, kaasu melkein lattiaan, pienillä kierroksilla.
Tuota tietoa, että moottorin hyötysuhde on suurimmillaan kun kaasuläppä on lähes auki, on hyödynnetty ainakin jossakin autoissa, joissa on sähköisesti ohjattu kaasuläppä.
Eli, vaikka painat kaasupoljinta vain vähän, kaasuläppää kuitenkin avataan huomattavasti enemmän kuin tuntuma polkimeen väittäisi. Tuosta seuraa se, että auto tuntuu etenkin taajama-ajossa sangen tehokkaalta ja ajamisesta voi helposti tulla vähän nykivää. Moottoritieolosuhteissa tuota ei niin huomaa. Olen siis yhtä tuollaista ajanut, voi hyvinkin olla, että ei kaikki ole tuollaisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohdin mainita toisen tilanteen missä tuota tietoa hyötysuhteesta voi hyödyntää.
Mäkisessä maastossa ajaminen. Kun mäki tulee vastaan niin reippaasti vaan kaasupoljinta kohden lattiaa, jos vaan nopeusrajoitus ja muu liikennevirta antaa myöden. Ja muutenkin, aina kun se liikenteen puolesta on mahdollista, kaasu melkein lattiaan, pienillä kierroksilla.
Tuota tietoa, että moottorin hyötysuhde on suurimmillaan kun kaasuläppä on lähes auki, on hyödynnetty ainakin jossakin autoissa, joissa on sähköisesti ohjattu kaasuläppä.
Eli, vaikka painat kaasupoljinta vain vähän, kaasuläppää kuitenkin avataan huomattavasti enemmän kuin tuntuma polkimeen väittäisi. Tuosta seuraa se, että auto tuntuu etenkin taajama-ajossa sangen tehokkaalta ja ajamisesta voi helposti tulla vähän nykivää. Moottoritieolosuhteissa tuota ei niin huomaa. Olen siis yhtä tuollaista ajanut, voi hyvinkin olla, että ei kaikki ole tuollaisia.Joo, itse asiassa tuo oli tuttua, että ihan lattiaan painaessa rikkaalle meno pilaa taloudellisuuden.
Tänään juuri ajelin mäkiä optimialueelle pyrkien ja sehän on kohtalaisen helppoa, vitosella osuu tuolle kierrosalueelle melkein aina matka-ajossa. Jyrkimmät ylämäet menevät vieläpä ilman liiallista kiihtymistä, mutta ongelmana oven ne loivemmat. Itse loivan ylämäen siis voi ajaa taloudellisesti reilulla "kaasulla", mutta miten käy keskikulutuksen, kun vauhti nousee liian kovaksi ja sen takia joutuu sitten hidastamaan tavalla tai toisella, jolloin ollaan kaukana optimista? Vähäisellä kaasulla vauhti hidastuu, mutta ollaan kaukana parhaasta BSFC:stä, vapaan tyhjäkäynnillä menee polttoainetta hukkaan, moottorijarru syö liike-energiaa. Paras olisi, jos moottori osaisi sammuttaa itsensä rullatessa, kuten uudet osaavat liikennevaloissa.
Tämähän sivuaa pulse & glide - säästötapaa, eli kiihdytys optimialueella, sitten rullausta, kunnes taas kiihdytys. Erään tutkimuksen mukaan näin voi säästää 10% polttoainetta, mutta vain, jos moottori sammutetaan liu'un ajaksi, eli käytännössä mahdotonta ainakin omalle autolleni.
- Anonyymi
Mitä pienemmillä kierroksilla koneella ajaa, sitä pienempi männännopeus ja se tietää koneelle pitkää ikää. Ainoa ongelma voi tulla jos venttiilit alkavat karstoittumaan.
- Anonyymi
Jos moottorisi on varustettu kaksoismassa-vauhtipyörällä, kuten suuri osa nykyautoista, niin harkitse kuitenkin. Erittäin alhaisiélla kierrosluvulla käynti on "nykivää" joten vauhtipyörä tasoittaa käyntiä enemmän kuin suunnittelija on aikonut. Lopputuloksena on vauhtipyöräremontti.
Nykyisissä pikkuturboissa, erityisesti kolmesylinterisissä, on vääntömomentti suuri jo alhaisella kierrosluvulla. Karstoittuminen on ongelma lähes kaikilla suorasuihkumoottoreilla. Eipä tosin imusarjasuihkutteisia juurikaan enää ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos moottorisi on varustettu kaksoismassa-vauhtipyörällä, kuten suuri osa nykyautoista, niin harkitse kuitenkin. Erittäin alhaisiélla kierrosluvulla käynti on "nykivää" joten vauhtipyörä tasoittaa käyntiä enemmän kuin suunnittelija on aikonut. Lopputuloksena on vauhtipyöräremontti.
Nykyisissä pikkuturboissa, erityisesti kolmesylinterisissä, on vääntömomentti suuri jo alhaisella kierrosluvulla. Karstoittuminen on ongelma lähes kaikilla suorasuihkumoottoreilla. Eipä tosin imusarjasuihkutteisia juurikaan enää ole.On karstoittumista ja karstoittumista.
Perinteisesti moottorit karstottui sylinterin sisältä, kun kaasujenvaihto oli riittävän laiskaa (ajettiin pienillä kierroksilla)
Toinen asia on sitten imusarjan ja imuventtiilien karstoittuminen suorasuihkumoottoreissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos moottorisi on varustettu kaksoismassa-vauhtipyörällä, kuten suuri osa nykyautoista, niin harkitse kuitenkin. Erittäin alhaisiélla kierrosluvulla käynti on "nykivää" joten vauhtipyörä tasoittaa käyntiä enemmän kuin suunnittelija on aikonut. Lopputuloksena on vauhtipyöräremontti.
Nykyisissä pikkuturboissa, erityisesti kolmesylinterisissä, on vääntömomentti suuri jo alhaisella kierrosluvulla. Karstoittuminen on ongelma lähes kaikilla suorasuihkumoottoreilla. Eipä tosin imusarjasuihkutteisia juurikaan enää ole.Eikös se ollut myös niin, ettei kaksoismassavauhtipyörällistä moottoria kannata kovin pitkiä rupeamia käyttää tyhjäkäynnillä.
- Anonyymi
No tämähän taas ei tähän oikein mitenkään liittynyt.
Ne rivakat korkeakierroksiset kiihdytykset muutenkin kestävät vain sekunteja vs. jopa tuntien ajaminen pitkää matkaa matalilla kierroksilla, joten vaikea nähdä, että noiden sekuntien aikana kone kuluisi merkittävästi. Vaikka siis kuluminen juuri niiden sekuntien ajan kovassa kiihdytyksessä voi olla suurempaa kuin alhaisilla kierroksilla, niin koneen koko käyttöiälle jää merkityksettömäksi eroksi. Ja tosiaan kovasta kiihdyttelystä voi olla hyötyäkin, jos ei muuta, niin pääseepä nopeammin perille, mikä onkin autoilun ensisijainen etu ja syy koko kulkineen olemassaololle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämähän taas ei tähän oikein mitenkään liittynyt.
Ne rivakat korkeakierroksiset kiihdytykset muutenkin kestävät vain sekunteja vs. jopa tuntien ajaminen pitkää matkaa matalilla kierroksilla, joten vaikea nähdä, että noiden sekuntien aikana kone kuluisi merkittävästi. Vaikka siis kuluminen juuri niiden sekuntien ajan kovassa kiihdytyksessä voi olla suurempaa kuin alhaisilla kierroksilla, niin koneen koko käyttöiälle jää merkityksettömäksi eroksi. Ja tosiaan kovasta kiihdyttelystä voi olla hyötyäkin, jos ei muuta, niin pääseepä nopeammin perille, mikä onkin autoilun ensisijainen etu ja syy koko kulkineen olemassaololle.Mulle koneen kierrättämisestä tulee mieleen omat mopojonne-vuodet ja koneen tehottomuuden kompensoiminen vinguttamalla. On niin mukavaa kun auto liikkuu myös ilman huudattamista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle koneen kierrättämisestä tulee mieleen omat mopojonne-vuodet ja koneen tehottomuuden kompensoiminen vinguttamalla. On niin mukavaa kun auto liikkuu myös ilman huudattamista.
No itseä ei kierrokset ahdista. Ei se toki mikään pakkomielle ole, tilanteen mukaan usein tykkään kyllä kiihdyttää myös matalilla kierroksilla ilman huudattamista, mutta jos nyt liikennevaloista alkaa vapaa baana, niin kyllä siinä voi punarajalle kakkosella vetää, sitähän varten se moottori on olemassa, että sitä käytetään. Eikä juurikaan liity koneen tehoihin, samalla tavalla ajan kaikilla moottoreilla. Mikään matkamukavuuskaan ei muutaman sekunnin kiihdytyksellä kärsi, kuskin näkökulmasta päinvastoin, saa edes mausteeksi vähän vauhtia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös se ollut myös niin, ettei kaksoismassavauhtipyörällistä moottoria kannata kovin pitkiä rupeamia käyttää tyhjäkäynnillä.
Niin, ja ei saa jättää vaihdetta päälle, kun laittaa auton parkkiin. Tuota en muistaisi millään, siksi ei autooni tule kaksoismassavauhtipyörää.
- Anonyymi
Autonvalmistajat suosittelevat että koko vaihdekaavio käytettäisiin järjestyksessä, ainakin jos ohjekirjan lukee.
- Anonyymi
Moro.Mää ole ny ajanu 5000km ykkösvaihteella.
Joko pitäisi alkaa käyttää myös kakkosvaihdetta? - Anonyymi
Voi hyvää päivää sinunkin isääsi.
Autoja on valmistettu jo 80-luvulla välivaihteiden käytön estolla,
jos alemmalla vaihteella on kiihdytetty riittävästi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Shift_blocking
Itse skippaan vaihteita ihan rutiininomaisesti, ja kytkinkin on käytössä vain paikaltaan lähtiessä.- Anonyymi
Siis että ihan säännönmukaisesti vaihdat vaihdetta välikaasulla tms? Mitä hyötyä siitä olisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis että ihan säännönmukaisesti vaihdat vaihdetta välikaasulla tms? Mitä hyötyä siitä olisi?
Ei siitä varmaan suurtakaan hyötyä ole, mutta on se niin cool kun sen oppii.
Hiukan amerikkalaista trucker-meininkiä ja silleen...
Satunnainen matkustaja joskus seuraa silmät ymmyrkäisinä,
että miten noin voi ajaa??
Marginaalisena hyötynä voi olla kytkimen vähäisempi kuluminen.
- Anonyymi
Kysy ihan piruuttasi selitystä miksi auto siitä hajoaisi!
- Anonyymi
Jos moottorissa piisaa vääntöä, niin reippaasti vaan ykköseltä suoraan kolmoselle.
Kerran olin kyydissä, kun erät ruotsalainen kuski oli tullut Volvollaan leuhkimaan Suomeen ja kaupungilla käydessämme hän lähti aina valoista kakkosella. Kyllä oli ilkeä nakutus, kun se moottori yritti selvitä väärinkäytöstä hengissä. - Anonyymi
Isäsi yrittää vaan neuvoa sinua säästämään rahaa ainakin välttämällä tarpeettomia remontteja.
Moottori- ja vaihdelaatikkoremontit on niitä kalleimpia korjauksia mitä autoon saattaa joutua tekemään, no nykyään ehkä airbagit ja kaikenlaiset sähköboksit saattaa nekin osoittautua yllättävän kalliiksi korjata, uusia tai pelkästään diagnosoida missä vika piilee. - Anonyymi
Ratikkakiskoilla oli vaihde, ja sujuvasti hyppäsin sen yli.
- Anonyymi
blondi onnistui jotenkin tekemään tuon autollakin... :D
Edes stuntmiehet eivät ymmärrä miten se on mahdollista...
- Anonyymi
"Ne rivakat korkeakierroksiset kiihdytykset muutenkin kestävät vain sekunteja vs. jopa tuntien ajaminen pitkää matkaa matalilla kierroksilla, joten vaikea nähdä, että noiden sekuntien aikana kone kuluisi merkittävästi. "
Homman juju on siinä että vääntävillä koneilla ajetaan koko ajan pienemmillä kierroksilla. Ei vai kiihdytyksissä.
Sitä kautta tulee pitkäikäisyys. Kysy vaikka V8-miehiltä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .593255Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472931Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242749Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541837- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101091Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.1961010- 45849
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26840Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että103835