Chihuhupsulle!

Minulla on kolme chihu-herraa. Tino on LK 3v, Tessu PK 2v. ja Pippuri PK 1v.
Chihuahua oli ensimmäinen koirani. Jostakin olin vain nähnyt kuvia ja menin sitten kenneliin niitä katsomaan, kun oli pentu tarjolla.
Tosin olin jo yli kolmekymppinen, kun ensimmäisen chihuni ostin.
Vanhin koiramme, eli Tino, oli alussa hirveän arka. Kennelissä jo sanottiinkin, että se on arka ja että siitä ei tule näyttelykoiraa. Sitten sillä on kivesvika.
Tessu ja Pippuri on sitten tuotu venäjältä.
Tessu oli jo 10 kuukautta, kun se tuli meille.
Se oli ja aika arka, eikä sitä meinannut saada millään ulos. Se piti aina kantaa vähänmatkaa ja laskea sitten maahan. Kotiapäin se sitten tuli kovalla vauhdilla.
Pippuri sitten oli näitten kahden vastakohta. Se oli oikea villipeto pentuna; ja on se vielä joskus nytkin. Luonteestaan se on oikeastaan saanut nimensäkin; Pippuri.
Luonteeltaan chihuja on monenlaisia. On arkaa, uhkarohkeaa ja sitten sellaisia jotka ei pelkää mitään.
Chihuahua on aika vaikea koulutettava. Se oppii hyvin kun sen kanssa vaan on kärsivällinen ja pitkäpinnainen.
Meillä ensimmäinen koira oppi nuo perusasiat ihan hyvin, mutta sitten kun tuli useampi koira niin ei ollutkaan niin helppoa.
Toiset sanoo että chihut ei tule lastenkanssa toimeen. Ehkä näin on, jos chihu ei ole saanut olla lasten kanssa päivittäin, niin kuin meillä.
Meillä on neljä lasta( 4 - 14 v.)ja on mennyt aika hyvin. Välillähän sitä koirat murisee ja ärisee jos ne ei halua, että lapset menee lähelle.
Mutta niinhän varmaan kaikki koirat tekevät.
Lapsille täytyy vain heti alussa opettaa, miten chihuja tulee käsitellä.
-No oli tuossa nyt jotakin, kysele lisää jos mieltäsi vielä jokin askarruttaa