Osaako koirasi/koirat uida? Joe ei osaa, oletko opettanut ja miten?
Veneilevätkö koirasi ja onko niillä pelastusliivit?
Neidän tyttö ei osaa uida, mutta poika polskutteli innoissaan aikanaan. Tytölle on hankittu pelastusliivit, jotta pysyy sitten pinnalla jos tipahtaa veneestä. Ensikesänä aloitetaan uintiharjoitukset, katsotaan mitä tapahtuu.
Veneilevätkö koirasi ja onko niillä pelastusliivit?
Neidän tyttö ei osaa uida, mutta poika polskutteli innoissaan aikanaan. Tytölle on hankittu pelastusliivit, jotta pysyy sitten pinnalla jos tipahtaa veneestä. Ensikesänä aloitetaan uintiharjoitukset, katsotaan mitä tapahtuu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
olemme itse huomioineet saman. Osa osaa uida osa ei koiristamme. Emme ole opettaneet ja emme veneile mutta kasvateistani monen omistaja veneilee ja koirilla asianmukaiset pelastusliivit.
Eräs ystävistäni kasvattaa matalajalkaisia terrierejä ja aikoinaan kaksi ihan eri huusholleissa olevaa koiraa hukkui. Silloin pysähdyimme ensimmäistä kertaa miettimään asiaa.
Olen kyllä luullut että koiralla uiminen on "veressä", eli että kaikki osaavat, mutta toiset eivät vaan pidä siitä?
Meillä on kaikki osanneet ja pitäneet.
Hiili on poikkeus; se pitää vedestä, ja tykkää kyllä kahlailla, mutta se ui vaan äärimmäisen harvoin.
...luulin minäkin, mutta nyt olen törmännyt kolmeen koiraan jotka kertakaikkisesti eivät osaa uida. Nappi meinasi hukkua kun houkuttelin sen kahlaamaan, ja tyttö menikin liian syvälle! Silloin en tiennyt tietenkää ettei tyttö osaa uida, muuten en olisi pyytnyt sitä veteen ollenkaan.
Sen reissun jälkeen ostin pelastusliivit.
Koirapuistossa oli kanssa kerran pikkuinen terrieri, joka ei kuulemma osannut uida ollenkaan, vaikka kävi kyllä kahlailemassa.
Ja eräällä ystävälläni oli koira, vehniksen ja sekarotuisen sekoitus, ei osannut sekään uida.
Olen tästä oppinut, että aina kokeillaan varovasti miten koira toimii mennessään veteen, ja pysytellään lähellä jos koira tarvitsee apua.
Tuoreimmasta tulokkaasta en vielä tiedä kun on talvella syntynyt ja avanto uinti ei ainakaan omiin harrastuksiin kuulu;) Toinen kahlaa kyllä mutta ei pidä uimisesta. Parit edelliset ui kyllä, toinen ei niin mielellään mutta ui kuitenkin ja toista oli lähes mahdoton saada vedestä pois. Mitään uimakouluahan en ole näille pitänyt.
Tito osaa kyllä uida, mutta aina talven jälkeen tuppaa kai unohtamaan sen hauskuuden. täytyy aina kesän alussa saada se houkuteltua uimaan (kahlaaminen kyllä onnistuu), mutta sitten kun muistaa homman niin ei pitele enää mikään.
Pipa on varmasti vesipeto isona, koska harjoittelee jo kovasti vesikupissa kroolaamista.
vanhempieni entinen koira oli pieni italianvinttikoira ja se kyllä osasi sen taidon, mutta ei pysynyt pinnalla. oikeat otteet kyllä oli. tulimmekin siihen tulokseen, että koira kun oli niin pieni ja hoikka, ettei sillä ollut riittävästi "massaa" pinnalla pysymiseen. se ei kyllä veteen pahemmin mennytkään paitsi kerran juoksuisen ah niin hyvän tuoksuisen kultaisen noutajan perässä.
kaikki koirat ei osaa uida esim. kaupungeissa asuvat joilla ei ollut pienenä mahdollisuutta uimiseen(tiedän muutamia tapauksia) mutta useimmat osaa... ja olen tullut siihen johtopäätökseen että on ikä jolloin ne pitää veteen viedä tutustumaan... Mutta vaikka koira osaisi uida ei välttämättä mene veteen kun ei tykkää kastua... mutta meidän haukut sekoavat innosta kun näkevät veden... niiden on pakko päästä uimaan... ja kilometrien päästä rupeavat vetämään merelle päi jos lenkillä ollaan...:) (kaksi labradoria:)...)
koira osaa kyllä uida, mutta uintitekniikka ei ole paras mahdollinen. Koiramme ui pystyasennossa eli pää korkealla ja etutassut huitoo veden pinnalla. Koira kuitenkin nauttii selvästi, kun pääsee uimaan ja se on pääasia.
Meidän seropi vanhus oli aivan uintihullu. Se kun pääsi veteen, niin sitä ei sieltä pois ihan heti saanut. Muutaman kerran se piti veneellä hakea keskeltä järveä, kun ui vaan siellä ympyrää.
Se koira myös pelasti vedestä. Tai siis pelasti ja "pelasti". Kun ei ollut koulutettu siihen niin tarrasi kiinni siihen mistä kiinni sai ja raahasi rantaan.
Nuorempi (tanskandoggi) ei todellakaan osannut uida. Ei koskaan suostunut veteen, inhosi jopa sadesäätä. Muutaman kerran sain houkuteltua kahlaamaan. Sillä meni vedessä suuntavaisto aivan sekaisin. Kun se kahlasi liian syvälle ja olisi pitänyt palata takaisin tai ruveta uimaan, niin koira otti suunnan pois raannasta ja yritti hukkua. Toisella kerralla meinasi hukuttaa minutkin, "kiipesi" syliin vedessä, joten jouduin itse vedenalle. Aina oli pelastusliivit päällä ja koira teki uintiliikkeitä, mutta se vaan aina vajosi pinnan alle.
Toisella kerralla oli oma ja koiran hengenlähtö todella lähellä. Räpiköi syliin painoi meidät molemmat veden alle ja miltei laiturin alle. Kaveri laiturilla sai pelastettua meidät tarttumalla koiran pelastusliivien "kauhukahvaan". Saimme hädintuskin nostettua 60 kiloisen koiran laiturille (itse olin koko ajan vedessä). kaikki tämä siitä että yritimme saada koiran kahlaamaan. Onneksi oli koiralla liivit.
Kaikkia koiria ei siis todellakaan ole luotu uimaan. Eikä kannata yrittää opettaa jos näyttää toivottomalta. Pentuna kannattaa totuttaa veteen ja silloin on "pelastaminenkin" helpompaa jos koira osoittautuu uimataidottomaksi.
toinen sake on kauhea vesipeto.Hyppää laiturilta veteen heti kun on tilaisuus. Toinen koiramme taas kahlaa nätisti veteen jos on ihan pakko veteen mennä. Taitaa olla yksilöitä tässäkin asiassa.
Meillä tytöt eivät varsinaisesti tykkää uimisesta.Joskus keski kesällä oikein kuumalla kelillä otan Sissin syliin ja vien veteen ja "laitan" uimaan matalassa vedessä rantaa kohti.Tämä toimenpide siksi ettei se Hömppä älyä itse itseään vilvotella vaan makaa kuumassa ja läähättää. Aina palkitaan ja kehutaan kun koira ui rantaan.Saara kahlaa eikä milellään ui.
Myös molemmilla on pelastusliivit koska liikumme isohkolla veneellä pitkiänkin matkoja.Veneeseen ei mennä ilman liiveja ja neidit kyllä antaa ne laittaa päälleen oikein nätisti.
Viime kesänä Saara humpsahti veneen laidalta vahingossa veteen veneen ja laiturin väliin.Siinä lensi emännälläkin leivät kuusikkoon kun riensin koiraa pelastamaan. ( Vene oli laiturissa ja me laiturilla syömässä:) Onneksi koira ei ollut moksiskaan ja kun kaikki oli ok, sai siankorvan purtavaksi ja koko juttu unohtui.Edellinen uros koirani kyllä ui pitkiäkin matkoja ja vielä kylmässä vedessä. tuntui vaan meno kiivaammalle mitä enemmän ikää tuli!